Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla

1. Oletteko sitä mieltä, että Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän 7.8.2020 solmima sopimus on lainvoimainen? Jos, niin perustelkaa mihin lain kohtaan vetoatte? Tiesittekö, että asian käsittely on kesken Korkeimmassa hallinto-oikeudessa? Monet lakimiehet ovat sitä mieltä, ettei yhtymän sopimus ole tästä syystä vielä lainvoimainen.

– Tiedämme, että asiasta on vireillä korkeimmassa oikeudessa valituslupahakemus. Näkemyksemme mukaan asia kuuluu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Päätöksestä ei ole vireillä hankintalainmukaista muutosvaatimusta ja katsomme päätöksen olevan siten lainvoimainen. Kyseessä on julkista hankintaa koskeva päätös, johon voidaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua tai asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hankintalain mukaisen muutosvaatimuksen voi tehdä asianosainen, eli tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Suomen Terveystalo Oy teki hankintapäätöksestä valituksen, jonka myöhemmin perui. Toteamme lisäksi, että kuntalain 143 § mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

2. Onko mielestänne toimittu EU-lainsäädännön mukaan, kun Mehiläinen sai Hyvinvointiyhtymän toimitilat veloituksetta käyttöönsä?

– EU-sääntely on huomioitu ratkaisussa. Hankinnassa ei ole kyse Euroopan unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten vastaisesta kielletystä valtionavusta. Sekä kansallisessa että EU oikeuskäytännössä on todettu, että ennen hankinnan toteuttamista järjestettyä julkista ja avointa tarjousmenettelyä voidaan pitää lähtökohtaisesti riittävänä osoituksena siitä, ettei järjestelyssä ole pyritty antamaan etua tietylle yritykselle. Hankinnassa on kyse julkisena hankintana toteutetusta menettelystä, jossa tilojen ja kaluston käyttöoikeus oli osa julkisesti kilpailutettua hankintakokonaisuutta. Tilojen käyttöoikeus on kuvattu jo hankinta-asiakirjoissa ja huomioitu sopimushinnassa. Sopimuksen perusteella ei siten saa tilojen vastikkeettoman käyttöoikeuden myötä perusteetonta etua, jota SEUT 107 artiklassa tarkoitetaan. Kyseinen järjestely on katsottava markkinaehtojen mukaiseksi, jolloin edellytykset järjestelyn kuulumiseksi SEUT 107 artiklassa tarkoitetun tuen käsitteen piiriin eivät täyty eikä siihen näin ollen sovelleta Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä.

3. Millaisia ongelmia saattaa tulla siitä, että Mehiläinen omistaa kaikki digitaalisten palveluiden immateriaalioikeudet Hyvinvointiyhtymässä? Onko tämä EU-lakien vastaista?

– Yhtymällä ei ole omaa sovelluskehitystä mihinkään ICT-ratkaisuihin liittyen, koska yhtymän toimiala on sote-palvelutuotanto eikä sovelluskehitys. Näin ollen kaikkien tietojärjestelmien immateriaalioikeudet ovat jollakin muulla osapuolella, yleensä sovellustuotteen kehittäjällä. Digipalvelut ovat yksi monista ICT-palveluista ja immateriaalioikeuksien osalta sitä käsitellään samalla tavalla kuin muitakin ICT-järjestelmiä. Tilanne ei ole EU-sääntelyn vastainen.

4. Katsotteko, että Päijät-Hämeen muut terveyspalveluiden tuottajat ovat tasa-arvoisessa asemassa Mehiläisen kanssa kilpailtaessa terveyshankinnoista?

– Kyllä. Sotekeskus-hankinta toteutettiin normaalina julkisena hankintana, johon kaikilla halukkailla palveluntarjoajilla oli mahdollisuus osallistua.

5. Tietävätkö päijäthämäläiset riittävästi uudesta Sote-yhtymästä?

– Tuore kansalaiskyselymme kertoo, että tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla. Tietoa on paljon saatavilla julkisilla verkkosivuillamme, ja lisäksi julkaisemme uutiskirjettä, tiedotteita ja artikkeleita aiheesta. Järjestämme myös infoja alueen asukkaille hyvinvointialueen valmistelusta.

6. Tarvitaanko vielä erillinen maakuntavero valtion rahoituksen lisäksi?

– Maakuntaveron valmistelu on vielä niin keskeneräinen, ettei siihen ole mahdollista ottaa kantaa.

7. Näkeekö hyvinvointyhtymän johtoa ongelmaa siinä, että Sysmältä ja Heinolalta evättiin äänivalt, vaikka ne ovat sopimuksen mukaan täysivaltaisia päättämään erikoissairaanhoidon asioistaan? Silti sote-palveluiden järjestämisen yhteydessä päätettiin digipalveluiden ulottamisesta myös erikoissairaanhoitoon.

– Tässä oli kyse perusterveydenhuollon palveluista, joiden järjestämisvastuuta Heinola ja Sysmä eivät ole siirtäneet yhtymälle. Näin ollen emme näe asiassa ongelmaa.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO