Lahti on ajautunut taas maksuvaikeuksiin holtittomalla taloudenpidollaan ja käsittämättömillä sisaryhtiöidensä tukitoimilla. Lahti on vuodesta 2000 lainoittanut tytäryhtiöitään sisäisen pankin kautta. Lahden kaupungin veloista puolet on kaupungin omaa velkaa. Tytäryhtiöille välitetty lainamäärä oli vuonna 2022 400,7 miljoonaa euroa. Lahti velkautuu kovaa vauhtia Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtiölle ja joutuu todennäköisesti maksamaan myös osansa suurista palkkarästeistä. Kokonaissumma on vielä vaikea arvioida, mutta sopeutumistarve on 60-70 miljoonan euron hintahaarukassa. Kolmena vuonna alijäämä on huikeat 122 miljoonaa.

Tässä tilanteessa on taas kerran otettu esiin Lahti Energian myyminen. Pandoran lippaan avasi viime viikolla Uusi Lahti -lehden päätoimittaja Tommi Berg nostamalla esiin kolumnissaan Lahti Energian myynnin ja siitä saatavien rahojen käyttämistä esimerkiksi uuden Monitoimiareenan rakennusprojektiin osana eräänlaista kaupungin elinvoima- ja tulevaisuuspakettia. Onhan Lahti Energiasta tiettävästi tehty tarjous jo vuonna 2008, jolloin Vattenfallin tarjoama hinta olisi ollut 440 miljoonaa euroa.

On siis aika käydä taas kerran keskustelu niistä mahdollisista hyödyistä ja haitoista, joita Lahti Energian mahdolliseen myyntiin liittyy. Omalähiö haastatteli mahdollisesta myyntipäätöksestä lahtelaisille tuttua mielipidevaikuttaja Matti Katajaa, joka toimi pitkään juurikin mm. Lahti Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Mitkä seikat katsot puoltavan Lahti Energian myyntiä?
– Ei ole esitetty mitään riittävän painavia seikkoja, vaikka ulkomaiset pääomansijoittajat ja miksei kotimaisetkin havittelevat vesi kielellä näitä ”kruununjalokiviä”, joita vielä joillakin kaupungeilla omistuksessaan vielä on.

Miksi Lahti Energiaa ei mistään syystä saisi myydä?
– Lahti Energia Oy perustettiin v 1990, kun sähkömarkkinat alkoivat vapautua Suomessa. Perusteellisen valmistelun jälkeen kaupunginvaltuuston tehdessä 7.5.1990 yksimielisen päätöksen yhtiön toiminnan perusteet olivat:
• yhtiön arvo kasvaa
• yhtiö pysyy kaupungin omistuksessa
• yhtiö tuottaa kohtuuhintaisia energiapalveluja kaupunkilaisille
Nämä edellytykset viimeksi mainittua lukuun ottamatta ovat täyttyneet tähän päivään saakka.

– Maastamme löytyy jo lukuisia esimerkkejä, joissa yhtiöihin ovat iskeneet suhdanteita enemmän poliitikot, jotka ovat tuhonneet julkisille omistajilleen mainiot rahasammot. Täälläkin vaara on olemassa, kun energiayhtiöstä parin kunnallisveroprosentin tuotolla kunnallistalouden railoja pitkään paikkaamaan tottuneet poliitikot joutuvat tuskissaan etsimään muita rahan lähteitä. Useat 2000-luvulla tapahtuneet ostajakandidaattien ”ranskalaiset vierailut” on jo käyty ja ne ovat päinvastoin vahvistaneet näkemystä yhtiön pitämiseen Lahden omissa käsissä.

Mihin Lahti käyttäisi mahdollisesti Energian myynnistä saatavat varat?
-Koulukampuksen ja sairaalan myynnit ovat jo avanneet polun vaaralliselle tielle. Varat sysättäisiin todennäköisesti syömävelkaan ja erilaisiin päättäjien hamuamiin, sinänsä ehkä tarpellisiin mutta ei asukkaiden kannalta ehdottoman välttämättömiin hankkeisiin. On tulossa viihdekylpylää, monitoimiareenaa ja ties minkälaisia ” soramonttuja ” sirkushuveiksi ja päättäjien puuhastelukentäksi. Pääasia, että näyttävää ja mukavaa on, jotta ei vaan tarvitsisi puhua normaalin elämisen ja kaupunkilaisen jokapäiväisistä tarpeista.

Paljonko Lahti Energia kykenisi velkojensa maksujen jälkeen tulouttamaan rahaa Lahdelle arviolta kymmenen vuoden jälkeen?
– Lahti on saanut energiayhtiöstään sen runsaan 30 toimintavuoden aikana osinkoina yli 200 miljoonaa euroa ja muina ”mafiamaksuina” (resurssivarauskorvaukset, ylikorot, kaivuumaksut) 60 milj.euroa eli yhteensä rahavirtaa 1,5-2,5 vuotuista kunnallisveroprosenttia vastaten kaupungin oman talousarvion katteeksi. Energialiiketoimnta on ollut kaupungin neljäs tulolähde verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lisäksi. Lahti Energia Oy on valitettavasti velkaantunut Lahden kaupungin riistävän omistajapolitiikan seurauksena ja yhtiön toteuttamien ja päästöttömään tulevaisuuteen tähtäävien suurinvestointien vuoksi. Siksi yhtiön on annettava tointua muutamia vuosia, jonka jälkeen nykyisten olosuhteiden mahdollistavaan kohtuulliseen osingonjakoon voidaan palata, kun monet kilpailevat energiayhtiöt kärvistelevät vielä jälkijunassa vaadittavien uudistusinvestointiensa kanssa vuosikausia.

Pitäisikö Carunan strategisista sähköverkko kaupoista oppia mitään?
– Fortumin sähköverkkojen myynti Kataisen sateenkaarihallituksen aikana v. 2013 ulkomaisten sijoittajien omistamalle Carunalle on Suomen energiahistorian suurin puhallus ja vuosituhannen munaus, jota ei pidä toistaa. Tosin Lahdessa oli jo muutamaa vuotta aiemmin keksitty vähän vastaava kymmenien miljoonien ”pääomien vapauttamishanke” sähkö-ja jopa kaukolämpöverkoista. Onneksi silloiset päättäjät tyrmäsivät suurta julkisuutta saaneet virkamiesjohdon haavekuvat.

Millainen keskustelu tästä pitäisi järjestää? Riittääkö valtuutettujen kompetenssi arvioimaan Lahti Energian myynnin kannattavuus?
– Lahti Energia Oy on yli 30 vuoden olemassaolon aikansa ollut Lahden kaupungin omistama yhtiö. Sen muodollisesti omistaa kaupunki julkisyhteisönä, mutta tosiasialliset osakkeenomistajat ovat itse lahtelaiset veronmaksajat. Näin ollen kaupunkilaisten kanta on selvitettävä, kun lyhytnäköiset poliitikot eivät ole ensi kertaa tuhoamassa kaupunkien rahasampoja ilman riittävää kompetenssia.

Juhani Melanen

kuva: Etelälahtelainen Tutkintomestarit ry:n varapuheenjohtaja Erja Hakkarainen haluaa tutkintomestarit mukaan ammattinäyttöihin

Etelälahtelainen Erja Hakkarainen on Tutkintomestarit ry:n varapuheenjohtaja. Hän on kuulunut yhdistykseen jo 15 vuotta. Hallitustyössä hän on ollut mukana 5 vuotta. Tutkintomestarit ry on valtakunnallinen, riippumaton ammatillisten tutkintojen yhteistyö-, kehittämis- ja asiantuntijaverkosto. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenten ja kumppaneiden osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, työelämässä tarvittavan osaamisen edistäminen, osaamisen tunnistaminen ja arviointi sekä kansainvälisen vertailtavuuden parantaminen.

Tutkintomestarit ovat toimineet näyttöjen ammattimaisina osaamisen arvioijina, mutta kun pääministeri Juha Sipilän hallitus toteutti ammatillisen koulutuksen reformin, vaatimus tutkintomestarille näyttöjen arvioinnissa poistui lakimuutoksen 1./2018 astuessa voimaan.
– Tutkintomestareiden toimenkuva on ollut laaja ja he ovat toimineet laadunvalvojina näytöissä ja siten varmistaneet riittävän osaamisen tason.

Tutkintomestareissa on paljon oppilaitosten edustajia, mutta yrityselämän edustajia haetaan mukaan toimintaan aktiivisesti.
– Minä korostan aina sitä, että myös yrittäjiä, joilla on opiskelijoita työelämässä järjestettävässä koulutuksessa ja osaamisen hankkimisessa, pitäisi kouluttaa näyttöjen arviointiin vielä enemmän. Työharjoittelupaikan merkitys on ammatillisessa koulutuksessa ja tutkinnoissa ensisijaisen tärkeää, koska silloin osaamista arvioi alalla työskentelevä ammattilainen eikä pelkästään opettajat, jotka opettavat kyseessä olevaa aihetta. Näin varmistetaan opiskelijan työllistyminen opiskelujen jälkeen ja yritykset voivat luottaa siihen, että opiskelijalla on riittävä osaaminen työelämää varten.

Korona aika oli haastavaa

– Näkemyksemme mukaan ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen opetuksen laatu on heikentynyt ja siihen haluamme nyt parannusta.

Työharjoittelupaikkoja on ollut koronan vuoksi vähän ja opiskelijoiden kosketuspinta työmarkkinoille on elänyt todella haastavassa tilanteessa.
– Ammatillisten tutkintojen laaduntarkkailu on nyt vähäistä, koska tutkintomestareita ei ole tässä järjestelmässä enää mukana. Näyttötutkintomestarien koulutusta ei ole järjestetty 2018 jälkeen ja näyttöjen arvioinnissa ammatillisissa tutkinnoissa ei ole enää näyttötutkintomestarin pätevyyden vaatimusta.

Tutkintomestarit haluavat nyt vaikuttaa hallitusohjelmaan, jotta ammattiopetuksen laatu sekä tutkintomestareiden asema palautettaisiin reformia edeltävälle tasolle.
– Organisoimme vaalikeskustelun maaliskuun alussa, jossa kaikkien suurimpien puolueiden edustajat kertoivat, kuinka he järjestäisivät ammatillisen koulutuksen tulevaisuudessa. Saimme eduskuntavaaliehdokkailta hyviä kommentteja ja lupauksia. Aika näyttää, kuinka lupaukset toteutuvat vai toteutuvatko ne?

Ohjausta enemmän

– Opiskelijat eivät saa opiskelujensa aikana riittävästi ohjausta. Tähän asiaan tulisi kiinnittää suuri huomio nyt.

Reformin myötä aikuisopiskelijat sekä nuoret on sijoitettu samalle viivalle ammatillisten tutkintojensa kanssa.
– Molemmilla on nyt samat osaamisen kriteerit arvioitaessa ammatillista osaamista. Nuorilla ei ole juurikaan kokemusta työelämästä. Heidän täytyy heittäytyä liian nopeasti aikuisten maailmaan opintojensa ensimetreillä.

Hakkarainen muistuttaa, että ammatillisen osaamisen osoittamisen voi rakentaa myös osasuoritusten avulla ja silloin näytöt suunnitellaan sekä osaamisen arviointi voidaan toteuttaa pienemmissä osissa.
– Ammatillisten tutkintojen osat ovat yhtä arvokkaita kuin koko tutkinto. Tämä vaatii oppilaitoksilta vielä enemmän resursseja.

Tutkintomestareiden varapuheenjohtaja toivoo, että ammatilliseen opettajakoulutukseen palautettaisiin myös tutkintomestarikoulutus.
– Silloin jokainen opettaja saisi hyvät valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida ammatilliseen koulutukseen liittyviä näyttöjä opiskelijan valitsemissa ja henkilökohtaistamisessa sovitun tutkinnon muodostumisen mukaisesti. Aina tulisi huomioida myös opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen näkökulmat, kun ammatillista koulutusta ja siihen liittyviä näyttöjä suunnitellaan. Olisi hyvä, jos ammatillisen koulutuksen opettajalla olisi tämä kokonaisuus hallussa.

Tutkintomestareiden ja Toplinemedia Oy:n organisoiman vaalikeskustelun voi kuunnella oheisen linkin kautta. https://www.youtube.com/live/5vzHneSKk5s?feature=share

Petri Görman

kuva: Pääministeri Sanna Marin lupasi Karismassa, että sosialidemokraatit panostavat tavallisten suomalaisten ihmisten arkisiin asioihin, jos he ovat hallitusvastuussa.
– Järjettömiin leikkauksiin emme suostu. Talouskasvun avulla moni asia paranee jo seuraavien vuosien aikana.

Pääministeri Sanna Marin vieraili sosialidemokraattisen puolueen vaalitilaisuudessa kauppakeskus Karismassa lauantaina. Yöllä Ukrainasta Suomeen saapunut kiireinen pääministeri saapui illansuuksi Lahteen Jyväskylästä. Karsimassa pääministeriä oli kuuntelemassa runsaslukuinen joukko lahtelaisia.

– Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle. Kuinka olemme hoitaneet koronapandemian ja Ukrainan kriisin. Eduskuntavaalien jälkeen päätetään, miten Suomea rakennetaan tulevaisuudessa.

Marinin mielestä sosialidemokraateilla on olemassa vaihtoehto oikeiston leikkauslinjalle.
– Taloutta on mahdollista tasapainottaa oikeudenmukaisella tavalla. Sosialidemokraattien vaihtoehto on kasvun vaihtoehto. Puolueemme haluaa talouskasvua ja vahvempaa työllisyyttä.

Moni epäili hallituskauden aluksi, että 75 prosentin työllisyysastetta ei saavutettaisi.
– Hallitus on toteuttanut määrätietoisesti ohjelmaansa. Yli 90 prosenttia hallitusohjelman tavoitteista on saavutettu.

Toisenlaiset lääkkeet käyttöön

– Finanssikriisin jälkeen Suomi valitsi leikkausten tien. Julkinen velka on kuitenkin kasvanut sen jälkeen merkittävän paljon. Kun Eurooppa kiihdytti talouskasvua, niin Suomessa jarrutettiin.

Marin sanoo, että sosialidemokraattien vaihtoehto on kasvun vaihtoehto.
– Puolueemme haluaa talouskasvua ja vahvempaa työllisyyttä. Nyt on valittava kasvun ja työllisyyden tie. Sellainen, jossa pidetään tavallisesta kansalaisesta huolta.

Leikkauspolitiikka on sosialidemokraattien mielestä nähty ja se ei toimi.
– Meidän on nyt valittava toisenlaiset lääkkeet.

Peruskoulu kuntoon

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa suomalaisten koulutusta ja osaamista
– Tämä hallitus on tehnyt koulutuksen kunnianpalautuksen. Edellinen hallitus leikkasi siitä miljardin.

Nyt jokaisella lapsella on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen.
– Olemme pienentäneet ryhmäkokoja ja alentaneet varhaiskasvatusmaksuja.

Tulevalla vaalikaudella on pääministerin mukaan varmistettava myös se, että peruskoulu organisoidaan kuntoon.
– Jokaisen lapset on saatava riittävät tiedot ja taidot peruskoulussa. Ei voi olla niin, että meiltä valmistuu peruskoulusta lapsia, jotka eivät osaa laskea tai lukea. Perusopetuksen tukea on myös vahvistettava.

Marin pitää käsittämättömänä, että kokoomus haluaa leikata sosiaalitukia tilanteessa, jossa elinkustannukset suomalaisessa yhteiskunnassa nousevat ja inflaatio on tapissa.
– Tässä tilanteessa kokoomus leikkaisi kaikista vähäosaisimmilta. En voi ymmärtää heidän ajattelutapaansa. Tämä on epäoikeudenmukaista ja järjetöntä politiikkaa.

Petri Görman

Omalähiö lehti tavoitti kiireisen Lahden hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvailan viikkoa ennen kisojen H-hetkeä ja uteli hänen mietteitään niin menneistä kuin tulevistakin Salpausselän kisoista ja niiden tulevaisuudesta.

Milloin olit itse ensimmäisen kerran Salppurin kisamontussa? Kuvaile tunnelmia.
– Vuonna 1968 kolme vuotiaana koko perheen voimin. Pienestä pojasta kaikki oli valtavan suurta ja ihmeellistä. Ilotulitus oli jännittävä ja ehkä vähän pelottavakin asia.

Mikä on koulutuksesi ja mitä teit ennen valintaasi LHS:n toiminnanjohtajaksi?
– Olen koulutukseltani liikuntatieteen maisteri ja olen tehnyt työurani pääasiassa urheilun järjestöelämässä. Olen työskennellyt kymmenisen vuotta Suomen hiihtoliitossa mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajana sekä kymmenisen vuotta Suomen golfliiton valmennuksen johtajana.

Miten saatte lahtelaiset katsojat taas palaamaan kisamonttuun entisten huippuvuosien tapaan ja millainen on katsojaodotuksenne nyt juhlavuonna?
– Olemme suunnanneet merkittäviä panostuksia viestintään ja näkyvyyteen sekä kaupungilla että verkkoympäristössä. Vastaanotto 100v juhlakisoille on ollut lahtelaisilta erinomaista. Juhlakisoissa on myös paljon oheisohjelmaa, joka kiinnostaa varmasti itse urheilukilpailuiden lisäksi kaikenlaisia kisavieraita. Viime vuonna kisoissa kävi 35 000 kisavierasta ja kyllä tänä vuonna odotuksemme ovat korkeammalla.

Miten lahtelainen nuoriso saataisiin innostumaan taas mäkihypystä ja palauttamaan Suomen kadonnut mäkimaine?
– Lahtelainen mäkihyppy on hyvässä nosteessa. Karpalossa harjoittelee viikoittain yli 60 junioria ja uusia harrastajia tulee jatkuvasti lisää. Seurassamme on viimeisen kuuden vuoden aikana tehty kovasti töitä tämän asian eteen ja se näkyy harrastajamäärissä. Kyllä lentäminen kiinnostaa pieniä tyttöjä ja poikia, niin kuin se on aina tehnyt.

Lausuit Timo Taulon julkaisemassa hienossa juhlajulkaisussa Kaikkien aikojen hiihtokilpailut että strategianne ensi vuosisadalle on ”Suomen paras lumella”. Tarkenna slogania hiukan meille taviksillekin?
– Lahden Hiihtoseuran strategia on olla Suomen paras lumella. Se kuvastaa sitä asennetta millä seurassa toimimme kaikilla toiminnan osa-alueilla. Olemme Suomen suurin hiihtoseura ja haluamme olla tiennäyttäjä niin urheilullisesti, kuin kilpailuiden järjestämisenkin näkökulmasta.

Toteutuisivatko Salpausselän kisat ilman vapaaehtoisia? Paljonko heitä työskentelee kisaorganisaatiossa tänä vuonna?
– Yksiäkään järjestetyistä Salpausselän kisoista ei olisi järjestetty ilman vapaaehtoisia. Tämän kokoluokan tapahtumaa ei ole mitenkään mahdollista järjestää ilman ammattitaitoista vapaaehtoisten joukkoa. Tänä vuonna vapaaehtoisia on noin 1100 henkilöä. Järjestämme myös vuosittain muita suuria kansainvälisiä tapahtumia mm. Finlandia-hiihto on järjestetty 50 kertaa. Järjestämme vuosittain myös Continental-Cupin kilpailut.
Tänä vuonna järjestimme Hopeasomman loppukilpailut, johon osallistui yli 700 nuorta ja neljän viimeisen vuoden aikana olemme olleet järjestämässä kaksia pohjoismaisten lajien nuorten MM-kilpailuja sekä viime talvena nuorten olympiafestivaalien mäkihypyn ja yhdistetyn kilpailuja. Kaikki nämä tapahtuvat tarvitsevat valtavan määrän vapaaehtoistyötä.

Millaista oheisohjelmaa Salppuri tarjoaa juhlavuonna?
– Tänä vuonna on todella monipuolista oheisohjelmaa mm. perinteinen after ski, ilotulitus, helikopterilennätys, nosturilla pääsee 90 metrin korkeuteen, maittavaa ruokaa ja juomaa, karaokea, lapsiperheille on omaa ohjelmaa Karpalon alueella. Myös lauantain iltamäessä vanhoja perinteitä elvytetään mutta se pitää itse tulla kokemaan.

Miten Lahden kaupunki on tukennut LHS:n toimintaa ja millaista mainehyötyä se voi tavoitella?
– Lahden Hiihtoseura saa vuosiavustuksia Lahden kaupungilta samalla tavalla, kuin muutkin lahtelaiset urheiluseurat. Salppurin kisoissa Lahden kaupunki on aina ollut vahvasti mukana kisajärjestelyissä. Kaupungin liikuntatoimi huolehtii maailmanluokan kilpailuolosuhteet kuntoon. Olemme käynnistäneet kahdeksansien pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuiden hakuprosessin yhdessä Lahden kaupungin ja Suomen hiihtoliiton kanssa. Missään muualla maailmassa ei ole järjestetty mäkihypyn, yhdistetyn ja maastohiihdon MM-kilpailuita näin montaa kertaa.

Salpausselän Kisojen yhteydessä kaupunki saa erittäin suurta medianäkyvyyttä kymmenien miljoonien TV-katsojien kautta sekä kaikki lähiseudun majoitusliikkeet ovat loppuun myytyjä. Niin joukkueet kuin kisavieraatkin käyttävät kaupungissa olevien yrittäjien palveluita runsaasti. Tämän kokoluokan tapahtumilla on positiivinen aluetaloudellinen vaikutus.

Järjestetäänkö Lahdessa kahdeksannet MM-kisat vuonna 2029?
(aiemmat 1926, 1938,1958,1978, 1989,2001 ja 2017)
– Jos minä päättäisin, niin kyllä järjestetään. Tässä asiassa eletään jännittäviä hetkiä. Toukokuu alussa tiedämme onko meillä kilpailijoita tässä hakuprosessissa. Lopullinen päätös kisajärjestäjästä saadaan vuoden 2024 toukokuun lopussa kansainvälisen hiihtoliiton kongressissa Reykjavikissä.

Juhani Melanen

Pelicans saavutti SM-liigan neljännen sijan runkosarjassa. Samalla joukkue varmisti kotiedun puolivälieriin.
Urheilutoimenjohtaja Janne Laukkasen mukaan joukkueen kausi on ollut vaiherikas.

– Kausi alkoi hyvin , mutta sen jälkeen tuli pieni notkahdus. Onneksi se oli vain muutaman pelin mittainen. Osasimme kuitenkin varautua siihen joukkueena.

Runkosarjan päättyessä urheilutoimenjohtaja on tyytyväinen koko joukkueen asenteeseen ja työpanokseen.
– Kausi on kuitenkin vielä kesken ja meillä on vielä nälkää jäljellä. Päätyyn saakka mennään!

Laukkanen muistuttaa, että ammattimaisesti organisoidun joukkueen on mentävä jokaisella osa-alueella eteenpäin joka vuosi.
– Siihen olen erittäin tyytyväinen, että SM-liigassa pelasi tämän kauden aikana 12 meidän oman kiekkokoulumme pelaajaa.

Pelicans on rakentanut koko ajan joukkuettaan vahvan oman juniorityön kautta.
– Se on oleellisin asia myös meillä tulevaisuudessa. Omaan pelaajakasvatustyöhön panostaminen on ollut tärkeää.

Tappiot ovat aina kasvunpaikkoja

– Joukkueeseen on tullut paljon luisteluvoimaa lisää. Hyökkäyspäässä olemme tehneet hyvää duunia. Tilastojen mukaan olemme onnistuneet aloituksissa ja erikoistilannepelaamisessa.

Laukkanen muistuttaa, että loukkaantumiset kuuluvat lajiin ja niiden kanssa pitää osata elää.
– Jokainen tietää, että puolivälierästä lähtien kaikki pelit ratkeavat pieniin virheisiin. Odotettavissa on vähämaalisia pelejä.

Urheilutoimenjohtajan mukaan päävalmentaja Tommi Niemelä on tuonut joukkueeseen rennon tekemisen meiningin.
– Pelaajiin uskottu ja uusille lupauksille on annettu mahdollisuuksia. Se on näkynyt kentällä energisenä peli-ilmeenä.

Nyt etsitään vielä ratkaisuja, miten voidaan tehdä asioita paremmin.
– Minulla on iso luotto joukkueeseen. Runkosarjan aikana näytimme, että pystymme haastamaan jokaiseen liigajoukkueen.

– Nyt on vain uskottava omaan tekemiseen. Sillä pääsemme vielä pitkälle tämän kauden päätteeksi.

Petri Görman

Lahtelainen varatuomari Tuija Saloranta on Liike Nyt -puolueen ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Päätöksenteko on ideologista. Tosiasiat, kattavat tutkimustulokset ja kokonaisvaltaiset syy-seuraussuhteet ovat usein saaneet toissijaisen aseman yhteiskunnallisessa ja poliittisessa päätöksenteossa, ja tällöin ratkaisujen pohjaksi on nostettu jokin tietty aatemaailma tai -järjestelmä. Aatteellinen näkökulma todellisuuteen heijastuu tavoitteissa ja pyrkimyksissä, ja suomalaisten hyvinvointi ei ole ollut määräävä tekijä. Edellä mainittu näkyy nyt yhteiskunnassa laaja-alaisena pahoinvointina yksilötasolla ja huolestuttavana sekä välinpitämättömänä velkaantumisena valtion tasolla.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Työoikeus- ja sosiaaliturvalainsäädännön uudistus siten, että työnteko kannattaa aina. Asumistuen edellytykset on uudelleenmuotoiltava. Suomen yrityksissä työskentelee 1,4 miljoonaa henkilöä. Yritysten pakollista, byrokratisoivaa lainsäädäntöä on karsittava ja työmarkkinoiden joustavuutta on lisättävä. Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun ja talous nousuun. Tuloksena ovat tällöin myös paremmat peruspalvelut.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Suomen Luokanopettajat tiivistävät eduskuntavaalitavoitteensa seuraavasti. Kouluissa ulee olla aikaa kohtaamiselle, tilaa oppimiselle sekä opettajista on huolehdittava. Opettajat tekevät arvokasta työtä lastemme ja maamme tulevaisuuden eteen. Uskon ja luotan heidän listaamiinsa tavoitteisiin. He ovat ammattilaisia edellä mainituissa asioissa.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– On tärkeää, että Suomi tulee liittymään Natoon. Venäjä pyrkii hallitsemaan kansalaistensa mieliä propagandalla, militarisoimaan yhteiskuntaa sekä lietsomaan nationalismia. Valtio pyrkii kiinnittymään äärikonservatiiviseen arvomaailmaan. Meillä on tällaisen valtion kanssa pitkä raja, joka on riski Suomen suvereniteetille.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Meillä on hoitajapula. Meidän tulee saada alalle tekijöitä, joka onnistuu vain arvostusta ja palkkaa nostamalla sekä työnjohtoa kehittämällä. Ennaltaehkäisy ja yhteisöllisyys ovat kaksi priorisoitavaa kehystä, joita meidän on vietävä käytännön tasolla eteenpäin, jotta ikääntyvä väestömme saa elää terveellisemmän ja merkityksellisemmän vanhuuden. Tähän liittyy myös jo eläkkeelle siirtyneiden, mutta edelleen työntekoa jatkavien, ansiotuloverotuksen huomattava keventäminen ja kehittäminen.

6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi ?
– Ei. Sote-uudistuksen kansallisen, alueellisen ja rakenteellisen uudistuksen hintalapuksi on arvioitu tämän hallituksen aikana noin 650 miljoonaa euroa. Lisäksi sote-uudistuksen hankkeisiin valtio on myöntänyt noin 500 miljoonaa euroa. Kuntien osalta summa ei ole tiedossa. Soteuudistus esiteltiin aikoinaan järjestelmänä, joka säästää rahaa. Tosiasiassa näyttää siltä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvia kustannuksia ei kyetä hillitsemään. Myös hallinto ja byrokratia ovat kasvaneet ja tämän lisäksi pakolliset ICT-muutokset vievät runsaasti varoja.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Talouden kasvu riippuu tuottavuudesta. Suomeen on luotava ympäristö, jossa innovatiivisuutta elvytetään, investointeja mahdollistetaan ja osaajapulaa helpotetaan koulutuksen lisäämisen ja verotuksen keventämisen keinoin. Vienti on saatava nousuun. Lisäksi viittaan vastaukseeni kysymyksessä numero kaksi.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Olemassa olevaa rata- ja tieverkostoa tulee kehittää koko Suomen alueella tasapainoisesti ja kattavasti. Tieverkostomme on oltava kunnossa huolimatta haastavista sääolosuhteistamme, jotta koko Suomi pysyy asuttuna koulutus- ja terveydenhuolto- sekä muina palveluineen.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Vahvuuteni ovat kokonaisuuksien ja niihin liittyvien syy-seuraus suhteiden hallinta, hahmottaminen ja ymmärtäminen. Lakimiehenä ymmärrän oikeusjärjestelmän normijärjestelmänä ja sen, kuinka asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Näillä vahvuuksillani edistäisin ensinnäkin työ-, yritys- ja sosiaalilainsäädännön uudistamista työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja yritysten, erityisesti pienyrittäjien toiminnan turvaamiseksi. Toinen erittäin tärkeä kokonaisuus on ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ja tämä tulee toteuttaa panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan kaikilla sektoreilla. Syyt pahoinvointiin on selvitettävä.

Petri Görman

Kuva: Marko Haavisto ja Kapa Eronen odottavat jo innolla Mössön lahtelaisbändien iltaa

Möysän musaklubilla esiintyy kolme paikallista bändiä lauantaina 11.3.
Marko Haavisto ja Poutahaukat, Beatfools ja Pääesiintyjät nousevat silloin lauteille. Yleisöllä on mahdollisuus nauttia monipuolisesta musiikista. Musiikillinen kattaus sisältää muun muassa beat-, iskelmä-, pop- ja rockmusiikkia unohtamatta rillumareibillya.

– Toivotaan, että tulevasta illasta sukeutuu meille jonkinlainen perinne ja myös muut paikalliset bändit ottavat tästä mallia toteuttaa yhden illan festareita, muusikko Marko Haavisto sanoo.

Poutahaukkojen osalta illan aikana voi kuulla enempi uudempaa materiaalia.
– Viimeisin Yleisön palvelija-albumi ilmestyi tasan vuosi sitten, mutta Lahden alueella ei olla juurikaan kyseisen levyn materiaalia vielä ehditty elävänä esittämään.

Haaviston johdolla Poutahaukat on treenannut paljon uusia biisejä alkuvuoden aikana ja niitä on tarkoitus äänittää levylle vielä kevään aikana.
– Poutahaukkojen kanssa olisi tarkoitus keikkailla mahdollisimman paljon tämän vuoden aikana.

Beatfoolsin ja Pääesiintyjien jotkut biisit ovat Haaviston käsialaa.
– Meillä on ollut aina hyvä yhteistyöhenki kavereiden kanssa. Mukaville tyypeille kirjoittaa mielellään uusia biisejä.

Haavisto muistaa, että hän kävi lapsena usein elokuvateatteri Karessa, joka oli silloin Möysän musaklubin nykyisissä tiloissa.
– Myös Badding Rockers esiintyi Club 16:ssa vuonna 1988.

Pitkä yhteinen musiikkihistoria

– Itselläni on ollut jo pidempään haave yhteisestä tapahtumasta, jossa illan teemana olisi genret, joita ollaan kahlattu jo vuodesta 1986 lähtien. Yhteiset treenikämpät, keikkapaikat ja jopa TV-esiintymiset yhdistävät meitä myös kertoo Beatfools-kitaristi Kapa Eronen.

Yhteiskeikat on Erosen mielestä loistava juttu yhdistää, näyttää ja toteuttaa lahtelaista musiikkiosaamista.
– Mössöllä oli pari kuukautta sitten vastaava, mutta toisenlaisen genren festari ja varmaan Lahden kaupungista löytyy erilaisten musalajien osaajia, joita vastaava tapahtuma varmasti kiinnostaisi.

Keikkarintamalla Beatfoolsin keikat keskittyvät lähinnä kesälle.
– Kevät menee uuden ohjelmiston treenaamiseen ja kesäohjelmisto alkaa olla Mössöllä koeponnistusta vailla valmis. Siksi kannatta tulla erityisesti kuuntelemaan meitä.

Viimeisin Beatfoolsin levy on nimeltään Score.
– Sillä voitettiin myös paikallisradioiden kuukauden levy -kisassa pronssia ja tämä levy julkistettiin myös Mössöllä syksyllä 2018. Nyt kaikkien keikkataukojen jälkeen on mahdollista palata Mössölle ja sen voi tehdä aivan loistavassa seurassa.

Kiertueelle uuden singlen myötä

– Pääesiintyjiltä ilmestyi juuri uusi single Vain yksi sydän ja kiertue starttasi samalla käyntiin. Keikkoja on odottamassa tällä hetkellä yli parikymmentä, mutta lisää on keikkamyyjän mukaan tulossa kovaa vauhtia, basisti Pete Salomaa kertoo.

Pääesiintyjät oli ehdolla Emma-gaalassa Iskelmä-kategoriassa parhaaksi kotimaiseksi yhtyeeksi.
– Ehkä se on herättänyt lisäkiinnostusta meitä kohtaan.

Salomaan mukaan bändeillä oli suunnitteilla yhteiskiertue myöhemmin, mutta mahdollisuus esiintyä kotikaupungin parhaalla keikkapaikalla oli mahdollisuus, josta ei voinut kieltäytyä.
– Olemme tunteneet toisemme jo nuoruudesta lähtien. Mikä on sen mukavampaa kuin soittaa yhdessä Lahdessa.

Francinen ja Pääesiintyjien kanssa keikkaileva Salomaa on sitä mieltä, että yhteiskeikoista tulee tapahtumankaltaisia pikkufestareita ja samalla yleisökin saa enemmän rahoilleen vastinetta.
– Francinelta ilmestyi livealbumi, joka äänitettiin nykyisen Mössön tiloissa jo vuonna 1991.
Tärkeimpänä muistoissa on Francinen viimeinen keikka joulukuussa 2019, joka oli kieltämättä aika liikuttava hetki loppuunmyydyn Mössön lavalla.

Petri Görman

Kristillisdemokraattien ehdokkaana on asikkalalainen diplomi-insinööri Kari Kallio. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.

Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?

– Meillä on työelämässä ja taloudessa päällä nyt hyvä meininki. Työt sujuvat ja kilpailukykykin on kohtalaisen hyvä. Valitettavasti Sanna Marinin hallitus ei ole koko kautenaan ymmärtänyt talouden hoidosta paljoakaan, koska heiltä on puuttunut kokemusta. Pandemia ja sotatilanne ”antoivat luvan” jakaa rahaa hövelisti. Se on auttanut taloutta, mutta velkaa on otettu takaisinmaksua ja inflaatioriskiä miettimättä. Seuraavilla hallituksilla ei ole helppoa. Kaikesta huolimatta velkakellon käynti on saatava pysähtymään.

Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?

– Suomi on hukassa nykyisillä syntyvyysluvuilla. Meillä on vuosikymmeniä kestänyt voimistuva lapsivastaisuus ja se on nyt muutettava lapsimyönteisyydeksi. Uskon siihen ihmeeseen, että konkreettisilla lapsia ja lapsiperheitä tukevilla erilaisilla kannustimilla sekä tukimuodoilla tilanne saadaan kääntymään, kuten Virossa on tapahtunut. Tehdään Suomesta uudelleen koulutusyhteiskunta, jollainen se oli 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Äsken eduskunnassa ideologisesti manipuloitu ja läpi nuijittu translaki on korjattava. Tieteeseen perustuvaa biologista sukupuolen määräytymistä ei voida lainsäädännössä ohittaa. Lain ongelma on biologisen sukupuolen ja ihmisen sisäisesti tunteman identiteetti -käsitteiden sekoittaminen. Tästä laista järjen ääni jäi puuttumaan.

Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?

– Hyväksi koetut koulukäytännöt, joilla parhaat Pisa-tulokset saavutettiin, ovat oppikäytäntöjen ja -sisältöjen valtavassa uudistustahdissa unohdettu. Hyvien käytäntöjen tilalle on tuotu lapsille sopimattomia projekteja. Järjen ääni on puuttunut, kun lapsille on annettu itseohjautuvuutta vaativia tehtäviä jo ennen kuin lukeminen, kirjoittaminen ja laskennan alkeitakaan on opetettu ja tiedon perille meno eli oppiminen varmistettu. Myös digilaitteiden käyttö olisi pitänyt keskittää oppimisen apuvälineeksi, nyt esim. puhelinparkkia ei ole käytetty riittävästi ja laitteiden pelikäyttö vie lasten huomion liiaksi.

Perustele näkemyksesi Natosta?

– Meidän tulee huolehtia omasta vahvasta puolustuskyvystämme. Natoa tarvitaan vahvistamaan Suomen puolustusta. Venäjä on diktatuuri, joka on koko Vladimir Putinin valtakauden ajan keskittynyt asevoimien kehittämiseen ja ammusvarastojen kasvattamiseen. Samalla yhteiskunnan muu kehittäminen on jäänyt kauaksi länsimaiden ja Kaukoidän kehittyneiden maiden taakse. Venäjä uhkaa naapureitaan ja se on sotapolitiikallaan yksiselitteisesti ajanut Suomen sekä Ruotsin hakemaan Naton jäsenyyttä.

Miten kehittäisit vanhuspalveluja?

– Omaishoitajien palkkio- ja vapaapäivä -asiat tulee laittaa ensin kuntoon. Se vähentää laitoshoidon tarvetta merkittävästi. Uusi sosiaalinen innovaatio: Nuorten ja eri-ikäisten yhteisasumista vanhusten kanssa tulee lisätä antamalla opiskelijoille vastineeksi alennus vuokraan vanhusten avustamisesta. Lisäksi omalääkärijärjestelmä tulee ottaa käyttöön koko maassa. Sote-alueet kärsivät hoitajapulasta. Sen vuoksi kolmas sektori on otettava mukaan tukemaan vanhusten hoitoa. Erilaiset järjestöt voivat tukea vanhuksia henkisesti ja sosiaalisesti tarjoamalla heille ystäväpalveluja, kulttuurielämyksiä, liikuntaa ja seuran pitoa.

Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?

– Sote-uudistus on vasta tiensä alussa, joten sote-lakien mukaan mennään tulevat vuodet. Kristillisdemokraateilla on erinomainen sote-korjausohjelma, jonka mukaan parannuksia tekemällä sotesta voisi tulla menestystarina Suomessa. Lähtötilanteessa eli tämän vuoden alkupuolella rahoitusvajaus on merkittävä, koska mm. uuden hallintokerroksen kustannukset näyttävät olevan oletettua suuremmat. Vastaavasti säästöjä syntyy nyt kuntapuolella, koska siellä terveydenhuolto ja sen hallinto on päättynyt. Valtion aiemmin kunnille terveydenhuoltoon jakamat valtionosuudet voidaan nyt käyttää sote-alueilla järjestettävään terveydenhuoltoon. Puolueiden hallintorakenteessa käyttöön ottama ryhmärahamalli on piilopuoluetukea. Sitä ei pitäisi maksaa muulloin kuin ylijäämäisen tuloksen tilanteessa. Tai sitä pitäisi pienentää.

Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?

– Into ja tekemisen meininki on kova nuorilla ja työikäisillä sukupolvilla. Tuottavaa työtä ja yrityksiä tulee tukea koulutuksella, tutkimuksella ja tuotekehityksellä. Intoa ei saa tyrehdyttää työhalut vievällä verotuksella eikä liialla sääntelyllä. Onnellinen yrittäjä maksaa mielellään verot vastineeksi yhteiskunnan järjestämistä hyvistä olosuhteista ja menestyksellisen toiminnan edellytyksistä. Niihin kuuluvat muun muassa hyvä julkinen hallinto, työllistämisen tuet, toimivat markkinat sekä yhteiskuntarauha ja -turvallisuus.

Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?

– Väylävirastolla on useita erikokoisia ratahankkeita kehitystyön alla. Niitä on syytä jatkaa, jotta rataverkosto pysyy kehityksessä ajan tasalla. Ministeriöiden tuoreen selvityksen mukaan kolme suurta, yhteyksiä nopeuttavaa, ratahanketta eivät kannata. Niiden kaikkia rakentamiskustannuksia ei suhteellisen harvaan asutussa Suomessa saataisi koskaan takaisin. Autoliikenteen tieverkosto, hiekkateistä moottoriteihin, kuluu joka vuosi käytön mukaan ja johtuen säiden vaihtelusta. Eritasoisten teiden kunnossapitoon tulee satsata kunnolla, jottei kansalaisten ja yritysten kulkemiselle sekä tavaraliikenteelle aiheudu liian suurta haittaa. Nämä hankkeet, perusparantamiset ja ylläpitokorjaukset ovat tärkeitä myös työllisyyden kannalta.

Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?

– Suomen tulevaisuus on kiinni uusista sukupolvista, joten satsaisin vahvasti syntyvyyden tukemiseen ja erilaisten sekä henkisten että fyysisten ja taloudellisten tukimuotojen kehittämiseen. Yhteiskunnan on syytä osoittaa kiitollisuutta uutta sukupolvea tuottaville lapsiperheille ja lasten vanhemmille. Lasten syntymiseen liittyy myös kotikasvatus ja perusopetuksen riittävä henkilö- ja taloudellinen resurssointi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Kotoperäiset uudet kansalaiset kasvavat kieleen ja omaan kulttuuriimme. Kaikki muualta tulevat eivät sopeudu ja kotoudu riittävän hyvin. Tiheään asutuilla seuduilla syntyy ajoittain kulttuuriristiriitoja tai jengiytymistä. Yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä uusien innovaatioiden tuottamiseen ja uusien yritysten perustamisen eteen haluaisin panostaa eduskunnassa. Tuottavalla yrittämisellä ja työllä maan talous saadaan kuntoon ja velat maksetuksi. Tämän keskeisenä edellytyksenä on, että nuorten ammatillinen ja yliopistokoulutus on vahvaa ja hyvin järjestetty.

Petri Görman