Syksyinen Launeen keskuspuisto muuttuu vähitellen entistä vihreämmäksi keitaaksi uusien polkujen, puulajien ja leikkipaikkojen myötä.

Lahden kaupungin projektipäällikkö Kati Konivuori kertoo, että lähes neljä vuosikymmentä vanha Launeen keskuspuisto saa nyt uuden elämän vaiheittain. Se on monelle lahtelaiselle tuttu paikka. Polkujen ja lampien keskellä lenkkeillään ja kuljetaan koiran kanssa. Joka talvi sinne ajetaan myös latuverkosto. Nyt vuonna 1989 valmistunut viheralue käy läpi laajaa uudistusta, joka muuttaa puiston ilmettä ja toimivuutta tuleviksi vuosikymmeniksi.
– Launeen keskuspuisto on ollut pitkään lähes alkuperäisessä asussaan. Nyt on aika uudistaa rakenteita ja palauttaa puistolle se elinvoima, jonka se ansaitsee.

Tänä syksynä kunnostetaan erityisesti arboretumia eli puulajipuistoa sekä puiston käytäväverkostoa.
– Uusien istutusten ja reittien lisäksi puisto saa tulevaisuudessa myös uusia harrastusmahdollisuuksia. Skeittipaikan viereen on kaavailtu nuorille uusi pumptrackrata ja lasten liikennekaupunki on saamassa kokonaisuudessaan uuden ilmeen.

Keskuspuistossa on paljon rakenteita ja istutuksia, jotka ovat 1980-luvulta.
– Puut ovat kasvaneet tiheiksi ja osa on ränsistynyt. Kulkureitit ovat vuosien varrella kuluneet. Nyt pyrimme päivittämään alueen tämän päivän tarpeisiin.

Uudistuksissa ei kuitenkaan haluta muuttaa alueen luonnetta.
– Vanha maisema ja asukkaiden muistot halutaan säilyttää, mutta rinnalle tuodaan uusia kerroksia esimerkiksi esteettömyyttä ja virkistävää kasvillisuutta.

Puisto on vuosikymmenten aikana muodostunut lahtelaisten omaksi olohuoneeksi.
– Nyt siitä tehdään entistä ekologisempi saavutettavampi ja viihtyisämpi.

Arboretum on keskuspuiston helmi

Arboretum on yksi Lahden harvinaisista puulajipuistoista. Sen alueella kasvaa lukuisia jalopuulajeja, kuten vaahteroita, saarnia, leppiä, tammea ja pyökkiä.
– Nyt haluamme elvyttää sitä poistamalla ränsistyneitä puita ja tiheästi leviäviä kasveja. Samalla avaamme näkymiä ja luomme tilaa uusille istutuksille.

Harvinaisemmat puulajit, kuten euroopanpyökki ja kartiotammi löytyvät uudistetusta arboretumista.
– Siellä on monia lajeja, joita ei muualla kaupungissa näe.

Uudistuksessa istutetaan myös koristeomenapuita, japaninmagnolioita ja erilaisia marjapensaita.
– Arboretumin yhteyteen on suunnitteilla niin kutsuttu makujen puutarha, jossa kasvaa omenapuita, päärynöitä, luumuja ja kirsikoita.

Marjapensaat ovat kaikkien käytettävissä.
– Niistä saa syödä. Halusimme tuoda mukaan ajatuksen jaettavasta luonnosta eli siitä, että tämä on meidän kaikkien puisto, Konivuori sanoo.

Haittakasveista vapaa puisto

– Uudistuksen yhteydessä haittalajeja ei poisteta erikseen puistoalueelta. Siellä ei edes ole isompia haittajalajikasvustoja. Mahdollista kitkentää tehdään normaalien kunnossapitotoimien yhteydessä. Lupiinit ja muut nopeasti leviävät lajit on saatu lähes kokonaan kitkettyä.

Alueella on tehty iso urakka haittakasvien torjunnassa.
– Nyt puisto on puhdas ja sen kasvillisuus on hallitumpaa. Joitain yksittäisiä kasveja voi vielä esiintyä, mutta laajamittainen ongelma on poistunut.

Kun Launeen keskuspuiston uudistukset ovat valmiit, niin siitä muodostuu entistä monipuolisempi ja houkuttelevampi lähiluontokohde.
– Talvella puistossa voi nauttia arboretumista ja kävelyreiteistä. Lapsille ja nuorille on rakennettu useita harrastusmahdollisuuksia puistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Keskuspuistossa yhdistyvät liikunta, luonto ja yhteisöllisyys.

Työmaan ajaksi alueella on selkeät aidat ja opasteet.
– Työmaa näkyy väistämättä maisemassa, mutta kulkijat pääsevät aina kiertämään korjauskohteet. Toivomme, että ihmiset noudattavat kieltomerkkejä ja kiertävät työmaa-alueet oman turvallisuutensa vuoksi. Rakennustyöt etenevät sujuvimmin, kun alueella liikutaan harkiten, Konivuori muistuttaa.

Petri Görman

Veijo Vierumäki on ollut Launeen seurakunnan vapaaehtoistyössä mukana vuodesta 2004 lähtien.

Kun Veijo Vierumäki kulki eräänä aamuna uupuneena työviikkojen painosta Launeen kirkon ohi vuonna 2004, niin hän pysähtyi hetkeksi ja katsoi harmaata taivasta vasten kohoavaa tornia.
– Mitä minulla olisi annettavaa kirkolle ja mitä kirkolla voisi olla annettavaa minulle?

Vierumäen vaimo oli jo silloin mukana Lahden seurakuntayhtymän luottamistehtävissä ja innosti tavallaan myös minua mukaan toimintaan.
– Vaimo puhui Heikki Laineelle, että miehelläni ei ole mitään tekemistä. Hän pyysi minut mukaan toimintaan ja totesi, että meillä on oikein aktiivinen miesten yhteisö seurakunnassa.

Tuosta hetkestä alkoi matka, joka kesti 21 vuotta. Se toi mukanaan ystäviä, projekteja, merkitystä ja yhteisön, josta on tullut Veijolle toinen koti.
– Minulla on ollut selkeä oma paikka tässä yhteisössä.

Lasten kirkko ja Veksin verstas

Veijo Vierumäen vapaaehtoistyövuosiin mahtuu lukemattomia tehtäviä, mutta kaksi projektia nousee hänen puheissaan ylitse muiden. Ne ovat Lasten kirkon rakentaminen ja Veksin verstas.
– Lasten kirkon suunnittelu ja toteutus oli minulle tärkeä projekti. Kahdenkymmenen miehen porukka rakensi sen yhdessä. Se oli antoisaa ja yhteisöllistä tekemistä.

Mukana oli monen alan osaajia ja esimerkiksi ex-kansanedustaja ja professori Martti Talja teki kirkon ulkokaton omin käsin.
– Kirkkoherra Heikki Pelkonen vihki Lasten kirkon käyttöön vuonna 2020 ja se hetki jäi erityisesti mieleen. Oli hienoa nähdä, miten yhteinen työ tuli valmiiksi ja sai seurakuntalaiset iloitsemaan.

Toinen pitkäaikainen projekti oli Veksin verstas -paja, jossa on vuosien varrella korjattu, rakennettu ja autettu muita ihmisiä.
– Olen hankkinut sinne työkaluja ja tarvikkeita, vähän kuin omaa lastani olen sitä hoitanut. Siitä tuli lopulta pisin ja suurin työni.

Apua kerättiin myös Ukrainaan

Vierumäen vapaaehtoisuuteen on kuulunut myös auttamisen laajempi ulottuvuus. Kun sota syttyi Ukrainassa, niin Launeen seurakunta lähti keräämään apua sodasta kärsiville.
– Oli ilo olla mukana järjestämässä keräyksiä sodan uhreille. Yhdessä keräsimme ja toimitimme 350 banaanilaatikollista tavaraa ukrainalaisille.

Myös Viron Urvasten seurakunta on ollut Launeen ystävyyskohde. Sinne on vuosien varrella rakennettu muun muassa hautausmaan siunauskappelin ympärillä oleva rauta-aita.
– Se oli hyvä ja konkreettinen työ, joka yhdisti meitä kahden maan seurakuntalaisia.

Vierumäki on ollut mukana myös Parikanniemen lastenkodin tukemisessa Mikkelin lähellä.

Miestenpiiri toi merkitystä ja ystäviä

Vuodesta 2005 eläkkeellä ollut Veijo löysi vapaaehtoistyöstä elämäänsä rytmin ja sosiaalisen verkoston, joka kantoi arjessa.
– Vanhalle myyntimiehelle on tärkeää, että eläkepäivissä on tekemistä ja ihmisiä ympärillä. Miestenpiiri toi juuri sen ulottuvuuden elämääni.

Launeen miestenpiirissä kokoonnutaan kahden viikon välein.
– Tunnelma on rento, mutta yhteisöllisyys syvää. Jokainen uusi mies otetaan mukaan avoimin mielin. On tärkeää, että uusi ihminen tuntee olonsa tervetulleeksi.

Vuosien aikana piiriin on osallistunut parhaimmillaan jopa sata miestä, ja heille kaikille lähetettiin kirkkoherran kautta säännöllisesti tiedotteita ja kutsuja.
– Kun Lasse Virén kävi puhumassa meille, niin kirkkosali oli täynnä ja siellä oli 102 kuulijaa. Kari Elorantaa kuunteli 66 miestä, ja kirurgi Hannu Husari keräsi hieman yli 60 kuulijaa.

– Yleensä mukana on 30–50 miestä, mutta tärkeintä ei ole määrä, vaan henki.

Juuret Iitin Sampolassa

Veijo Vierumäen elämäntarina alkaa Iitin Sampolan kylästä, jossa hän oli perheen yhdeksäs lapsi. Hänellä on vielä kaksi nuorempaa sisarusta.
– Siihen aikaan mentiin joka sunnuntai pyhäkouluun. Siellä sain ensimmäisen kosketuksen seurakuntaelämään ja tapasin muita kylän lapsia. Se jäi mieleen lämpimänä muistona.

Ehkä juuri nuo lapsuuden pyhäkoulutunnit loivat pohjan elinikäiselle suhteelle kirkkoon.
– Muutin Lahteen vuonna 1967 ja Launeen kirkosta tuli vuosien myötä hänelle henkinen koti. Täällä on aina ollut hyvä henki ja hyviä kirkkoherroja.

– Yhteistyö miesten kanssa on ollut reipasta ja suoraviivaista, juuri sellaista niin kuin pitääkin.

Aika siirtää vastuu eteenpäin

– Sairaus on vienyt jo vähän voimia ja tuntuu, että on oikea aika lopettaa. Vastuut on luovutettu eteenpäin.

Vierumäki ei kuitenkaan sulje seurakunnan ovea kokonaan.
– Taivaan Isä sen määrää, että nähdäänkö minua vielä jossain projektissa mukana. Jos toiminta pysyy yhtä mielenkiintoisena, niin saatan olla taas tekemässä jotakin.

Vapaaehtoistyöntekijä Vierumäki katsoo taaksepäin tyytyväisenä.
– Launeen seurakunnassa on hyvä henki. Siitä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa, yhdessä.

Petri Görman

Leipomo-kahvila Muta & Kakun perustaja Tuua Jäppinen valittiin Lahden vuoden yksinyrittäjäksi. Hänen lämminhenkinen kahvilansa Launeenkadulla on tullut tunnetuksi sekä herkuistaan että hyvästä hengestään.

Launeenkadun varrella tuoksuu joka aamu vastaleivotulta pullalta. Leipomo-kahvila Muta & Kakku on tullut monelle lahtelaiselle tutuksi paitsi maukkaista tuotteistaan, myös lämpimästä ilmapiiristään. Kahvilan perustaja Tuua Jäppinen valittiin lokakuussa Lahden Yrittäjien vuoden yksinyrittäjäksi.
– Palkinto tuli yllätyksenä. En osannut odottaa sitä. Kuvittelin vain tekeväni täällä Launeella omaa hyvää juttuani, eikä kukaan muu sitä noteeraa kuin meidän uskolliset asiakkaat.

Palkintoperusteluissa kiiteltiin, miten Muta & Kakku on onnistunut luomaan Lahteen leipomo-kahvilan, joka on lämminhenkinen kohtaamispaikka. Lahden Yrittäjien puheenjohtaja Juha Turunen toteaa, että Jäppisen sitoutuminen paikallisuuteen ja vastuullisuuteen tekee hänestä esimerkin muille yrittäjille.

Leipomo-kahvila Muta & Kakku on selvinnyt monen muun pienyrittäjän tavoin vaikeiden aikojen läpi.
– Koronapandemia koetteli myös meitä, mutta päätin sinnitellä sen yli ja onnistuin.

Yrittäjä kertoo, että asiakkaiden tuki on ollut hänelle aina valtava.
– Kyllä sitä mietti monesti, että miten tästäkin tilanteesta selvitään, mutta asiakkaat ovat jaksaneet aina tsempata.

Asiakkaat ovat sanoneet yrittäjälle, että on ihanaa, kun olet täällä ja erityisesti tässä kahvilassa on kiva käydä.
– Se motivoi jatkamaan enemmän kuin mikään muu. Yrittäminen ei tee minua rikkaaksi, mutta se tarjoaa muuta palkitsevaa. Pystyn kuitenkin tarjoamaan työpaikkoja muille. Se motivoi valtavasti, Jäppinen sanoo.

Arki on täynnä päätöksiä

Yrittäjän arki on täynnä päätöksiä sekä hyviä että huonoja.
– Impulsiivisena ihmisenä teen valintoja nopeasti, joskus liiankin nopeasti.

Välillä olisi kiva jakaa asioita jonkun kanssa, ja joskus minua saisi vähän myös toppuutella. Toisaalta on hienoa, ettei tarvitse kysyä keneltäkään lupaa, mutta yrittäjä muistuttaa, että asiakkaat päättävät, mitä leipomossa tehdään
– Isäni oli leipurimestari ja äidin kanssa leivoin lapsena paljon pullaa. Ensimmäiset kakut tein kotona, ja muistan vieläkin, miltä ne näyttivät. Instagramissa vanhat kakkukuvat ovat hirveitä, mutta en voi poistaa niitä. Ne kuuluvat historiaani.

Raaka-aineiden ja sähkön hinnat ovat nousseet, mutta yrittäjä haluaa pitää kahvilansa hinnat kohtuullisina.
– 
Minulle on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus tulla meille nauttimaan kahvista ja makeista tai suolaisista leivonnaisista.

Joskus hintoja on kuitenkin pakko nostaa, mutta yrittäjä miettii sitä aina tarkasti.
– Kahvilani on ennen kaikkea tavallisia ihmisiä varten.

Työntekijöiden palkkaus tehtävä helpommaksi

– Yrittäjänä toivon, että työntekijöiden palkkaamiseen saataisiin helpotuksia.
Ihmisten ei pitäisi olla helpompaa jäädä kotiin kuin tulla töihin.

Työllistämisen tulisi olla yrittäjälle kannattavampaa ja byrokratialtaan kevyempää kuin nyt.
– Lahden kaupunki on tukenut yrittäjiä kiitettävästi. Toivon toki tiiviimpää vuorovaikutusta enemmän yhteistyötä heiltä.

Yrittäjä Jäppisen mukaan olisi hienoa, jos kaupunki ottaisi edes joskus suoraan yhteyttä paikallisiin yrittäjiin.
– Me olemme täällä, elämme tätä arkea ja näemme, mitä kentällä tapahtuu.

Kesäisin Muta & Kakussa työskentelee sesonkityöntekijöitä ja apua haetaan tarvittaessa vuokrafirman kautta.
– Joustavuus ja verkostot ovat avainsanoja yksinyrittäjälle. Yksin ei pärjää kukaan. On elinehto tehdä yhteistyötä ja pitää ympärillä verkostoja. Minä tilaan kukat aina läheisestä kukkakaupasta ja kaveri tietää jo puolesta sanasta, mitä haluan. Tämä yhteisöllisyys on yrittämisen suola.

Tulevaisuus tuoksuu pullalta

Kahvila Muta & Kakku on jo käynyt ahtaaksi palkitulle yritykselle.
– Toivon, että pääsen ensi vuonna keskustelemaan laajentamisesta. Tilat alkavat olla pienet, mutta en halua lähteä pois Launeelta. Tämä on minun paikkani, Jäppinen sanoo päättäväisesti.

Vuoden yksinyrittäjän palkinto tuntuu hänestä erityisen tärkeältä siksi, että se tulee omasta yhteisöstä.
– Se, että oma työ ja oma intohimo huomataan, on paras mahdollinen palaute. Se kertoo, että olen onnistunut tekemään jotakin, joka merkitsee myös muille jotain.

Petri Görman

Matkakeskuksen lähistön ulkopysäköintialueet täyttyvät nopeasti aamuruuhkassa. Uusi pysäköintitalo voisi helpottaa erityisesti työmatkalaisten arkea.

Työmatkaliikenteen eli pendelöinnin määrä on Lahdessa kasvussa, mutta pysäköintipaikat erityisesti rautatieaseman ja Matkakeskuksen ympäristössä ovat jo nyt riittämättömät. Lahden Pysäköinti Oy:n toimitusjohtajan Eeva Jauron mukaan kaupungilla on selkeä suunnitelma tilanteen parantamiseksi
– Uusi pysäköintitalo on kaavailtu rakennettavaksi Jaksonkadun tyhjälle tontille.

Pendelöintipysäköinti on tärkeä osa kaupungin liikennejärjestelmää. Moni Lahdessa asuva tai siellä työssä käyvä käyttää yhdistelmää oma auto – juna tai linja-auto, jolloin auton jättäminen aseman läheisyyteen on olennainen osa sujuvaa työpäivää.
– Tällä hetkellä vaihtoehtoja on kuitenkin rajallisesti.

Lahden Pysäköinti Oy:n hallinnoimassa P-Matka-pysäköintitalossa on tällä hetkellä tarjolla jonkin verran paikkoja myös lyhytaikaiseen pysäköintiin, mutta suurin osa pendelöijistä käyttää ulkopysäköintialueita Radanpään, Moisionkadun ja Jaksonkadun varrella.
– Näillä kolmella alueella on yhteensä noin 170 pysäköintipaikkaa. Niitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Kaupungin suunnitelmissa on rakentaa uusi pysäköintitalo Jaksonkadulle, mikä helpottaisi tilannetta.
– Hankkeelle on luvattu osarahoitusta valtiolta osana MAL-sopimusta.

Samanhintaisia paikkoja kaikille

Pendelöijille ei ole osoitettu erikseen edullisempia pysäköintivaihtoehtoja.
– Hinnat ovat samat kaikille käyttäjäryhmille, olipa kyseessä työmatkalainen tai satunnainen pysäköijä.

Jaksonkadun alueelle on kuitenkin mahdollista ostaa kuukausilupa 50 euron kuukausihintaan.
– Olemme halunneet pitää hinnoittelun kaikille tasapuolisena. Tällöin kukaan ei koe olevansa epäedullisessa asemassa.

Lahden Pysäköinti Oy pitää silmällä mahdollisuuksia kehittää palveluja esimerkiksi niin, että junalipun oston yhteydessä voisi samalla ostaa pysäköintioikeuden.
– Joissakin muissa kaupungeissa tällaisia malleja on kokeiltu.

Kestävät kulkutavat mukana suunnittelussa

Jos pendelöintipysäköintiä onkin kritisoitu vähäisestä kapasiteetista, niin pyöräilijät on huomioitu jo nyt hyvin.
– Matkakeskuksessa on kaupungin ylläpitämiä katettuja pyöräpysäköintialueita sekä aseman molemmilla puolilla että erillisessä lukollisessa, maksullisessa pyörävarastossa.

Toistaiseksi työmatkapysäköijiltä ei ole saatu erityistä palautetta, mutta kysyntä pysäköinnille on selvästi nähtävissä arjen ruuhkissa.
– Pendelöinti lisääntynee tulevina vuosina.

Uudet investoinnit Lahdessa tuovat mahdollisesti lisää työntekijöitä ja opiskelijoita.
– On todennäköistä, että työmatkaliikenne kasvaa, ja siksi myös pysäköintiratkaisujen on kehityttävä sen mukana.

Uuden pysäköintitalon rakentaminen Jaksonkadulle voi tarjota vastauksen moneen ongelmaan.
– Samalla se olisi mahdollisuus miettiä myös uudenlaisia pysäköintipalveluja, kuten joukkoliikenteen, pyöräilyn ja autonkäytön yhdistäviä ratkaisuja.

Petri Görman

Launeen kirjaston tontille on laadittu kolme erilaista suunnitelmaa, joissa rakennus korjattaisiin asumiseen tai yhteiskäyttöön.

Launeen kirjaston tulevaisuus on nyt suunnittelupöydällä. Kaupunki järjesti 16. syyskuuta asukastilaisuuden, jossa esiteltiin Launeen kirjaston asemakaavatyöhön liittyviä luonnoksia. Kaavoitusarkkitehti Pasi Widgren esitteli kolme erilaista vaihtoehtoa, jotka kaikki perustuvat nykyisen kirjastorakennuksen säilyttämiseen ja sen uuden käyttötarkoituksen etsimiseen. Kirjaston toiminta päättyy vuodenvaihteessa, ja rakennus on tarkoitus laittaa myyntiin jo loppuvuoden aikana.
– Kaupunki haluaa eroon käyttämättömistä rakennuksista, eikä aio itse ryhtyä remonttien tekijäksi tai vuokranantajaksi. Launeen kirjasto on teknisesti korjauskelpoinen, mutta toki korjaaminen maksaa.

Widgrenin mukaan uusi omistaja ja käyttötarkoitus ovat ratkaisevia alueen tulevaisuuden kannalta.
– Asemakaavamuutoksella pyritään herättämään ostajien kiinnostus ja mahdollistamaan joustavat ratkaisut myös heidän ideoidensa pohjalta.

Kolme vaihtoehtoa kirjastotontille

Kaavoitusarkkitehdin esittelemissä viitesuunnitelmissa on kolme vaihtoehtoista tapaa hyödyntää Launeen kirjaston tonttia ja rakennusta.
– Ensimmäisessä vaihtoehdossa kirjasto säilyisi lähes nykyisellään. Korjauksen jälkeen rakennus voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi toimisto- tai liiketilana ja se soveltuisi osin myös asumiseen.

Rakennuksen toisessa päässä on jo nyt yksi asunto.
– Alueen muutokset olisivat tässä mallissa vähäisiä.

Toisessa vaihtoehdossa rakennus muutettaisiin kokonaan asumiskäyttöön. Peruskorjauksen jälkeen siihen voisi sijoittua 3–5 asuntoa, joilla olisi omat pihat.
– Tontille rakennettaisiin myös autokatos, mikä muuttaisi pihapiiriä nykyistä enemmän.

Kolmannessakin vaihtoehdossa rakennus muutettaisiin asumiskäyttöön. Tämän lisäksi tontille mahdollistettaisiin lisärakentaminen. Tontilla olisi tilaa kahdelle pienelle niin sanotulle minitalolle. Pysäköinti olisi kahdessa autokatoksessa tontin pohjois- ja eteläosassa.
– Kokonaisuudesta voisi muodostaa asunto-osakeyhtiön , jossa voisi olla yhteensä viisi asuntoa. Tässä mallissa lisärakentaminen olisi laajinta, ja samalla liikennejärjestelyihin tulisi pieni muutos. Tontille päästäisiin myös rakennuksen pohjoispuolelta oikealta puolelta.

Asukkaat pitivät minitaloideaa kiinnostavana

Kuulemistilaisuudessa Launeen asukkaat suhtautuivat myönteisesti esiteltyihin suunnitelmiin. Moni piti mini- ja pientaloratkaisuja houkuttelevina ja sopivina täydennysrakentamisen muotoina Launeen kirjaston alueelle.
– Yksi osallistuja totesi, että kolmas vaihtoehto sopisi erityisen hyvin senioriasumiseen, sillä yhteisöllinen tontti voisi tarjota ikääntyneille turvallisuutta ja seuraa.

Sukupolvikortteli, jossa eri-ikäiset asukkaat jakaisivat saman pihan ja yhteiset tilat, nousi keskustelussa esiin kiinnostavana ajatuksena.
– Puisto- ja viheralueiden osalta kaavaluonnos ei toisi merkittäviä muutoksia. Jalkapallokentän pohjoispuolinen polku ja Lähteenkatu säilyisivät nykyisellään. Myös pyöräily- sekä jalankulkureitit jatkuisivat entisissä linjauksissaan.

Petri Görman

Launeella ei ole virallisesti todettu laajamittaista ongelmaa, mutta rottien läsnäolo pihoilla ja tienvarsilla on monelle asukkaalle arkipäiväinen havainto. Siksi rottien torjunnassa keskeistä on tiedon jakaminen, ennaltaehkäisy ja yhteistyö asukkaiden ja kaupungin välillä.

Launeella on syksyn mittaan herännyt keskustelua rottien lisääntymisestä. Asukkaiden huoli on voimistunut sen jälkeen, kun alueella kiersi ovelta ovelle -myyntiä harjoittava torjuntayritys. Kaupungin viranomaisten mukaan mitään poikkeuksellista rottatilanteessa ei kuitenkaan ole virallisesti todettu. Etelä-Lahden osalta kaupungin Kaupunkiympäristön palvelualueelle tulleissa havaintoilmoituksissa ei ole nähty merkittäviä muutoksia. Valtaosa kaupungille tulleista ilmoituksista koskee junaradan pohjoispuolta.
– Yksittäisten havaintojen perusteella ei voida arvioida rottien todellista määrää. Se vaatisi erillistä tutkimustyötä, toteaa terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä.

Niemelän mukaan rottakantoihin vaikuttavat monet tekijät.
– Kylmä talvi voi vähentää populaatiota, kun taas leuto sää helpottaa rottien selviytymistä ja lisääntymistä.

Rakennustyömaat puolestaan voivat aiheuttaa liikehdintää, kun melu ja tärinä häiritsevät pesäpaikkoja.
– Viemäriverkostot tarjoavat rotille lämpöä, suojaa ja ravintoa. Ne toimivat samalla kulkureitteinä. Myös huolimaton jätehuolto, lintujen ruokintapaikat tai väärin hoidetut kompostit houkuttelevat jyrsijöitä.

Vastuu kiinteistönomistajalla

Kaupunki tekee torjuntatoimenpiteitä omistamillaan alueilla, joissa ongelmia on todettu. Yksityisten kiinteistöjen osalta vastuu jää omistajalle.
– Yksittäinen rottahavainto ei vielä tarkoita laajaa ongelmaa. Se on kuitenkin merkki siitä, että kannattaa tarkistaa omat ennaltaehkäisevät toimet, Niemelä neuvoo.

Erityisen huolestuttavaa on, jos rottia näkee toistuvasti päiväsaikaan.
– Se voi viitata siihen, että ne pesivät pihapiirin läheisyydessä.

Torjunta onnistuu tehokkaimmin ammattilaisten avulla, mutta myös omatoimisesti voi tehdä paljon.
– Pihat voi pitää siistinä ja tarkistaa jäteastioiden kunnon. Voi myös hoitaa kompostit tiiviiksi ja huolehtia, etteivät lintujen ruokintapaikat houkuttele haittaeläimiä.

Asukkaat toivovat tietoa ja yhteistyötä

Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Lehtinen kertoo, että alueella on tehty jo aiemminkin yksittäisiä rottahavaintoja ja loukkuihin on jäänyt yksilöitä.
– Kyllä rotilla on täällä vahva kanta, mutta tiedossamme ei ole erityisiä keskittymiä. Havainnot liittyvät usein pihoilla liikkumiseen ja teiden ylityksiin, Lehtinen sanoo.

Erityisesti omenapuut tarjoavat syksyisin rotille helppoa ravintoa, jos hedelmiä ei kerätä maasta pois.
– Torjunnan voi aloittaa myös omin voimin edullisilla markettuotteilla.

Ostettu torjunta voi olla hinnakasta.
– Kannattaa ensin selvittää, että kattaako kotivakuutus torjuntatoimia, jos rottia löytyy esimerkiksi talon rakenteista. Olemme tiedustelleet torjuntayrityksiltä myös alennuksia, jos useampi kotitalous lähtisi mukaan yhtä aikaa.

Petri Görman

– On hienoa, kun ihmiset löytävät tänne. Tämä on paikka, jossa voi rauhoittua, kohdata luonnon ja kokea jotain syvempää, miestenpiirin jäsenet Jorma Grönlund, Erkki Manninen, Retsi Salonen sanovat.

Launeen seurakunnan miestenpiirin jäsenet Jorma Grönlund, Erkki Manninen, Retsi Salonen ja Markku Honkala kunnostivat kesän aikana Enkelipolun, joka kulkee Karpalonmäeltä Häränsilmän ohi kohti Vesijärven rantaa. Nyt 1,5 kilometrin reitin voi kulkea helpommin näköalapaikalle kuin ennen. Maisemat palkitsevat jokaisen kulkijan.
– Talkootyö on meidän pienen, mutta tiiviin yhteisön voimavara, kertoo miestenpiirin aktiivi Retsi Salonen.

Keväällä he innostuivat polun kunnostamisesta, ja kesäkuun aurinkoisina päivinä työ valmistui. Juhannukseen mennessä kaikki oli valmista.
– Veksin verstaalla syntyivät uudet opasteet ja kaikki taulut kaiverrettiin perinteisin menetelmin, talttaa käyttäen. Jokaisen tolpan kylkeen syntyi enkelihahmo, joka muistuttaa polun lempeästä ja rauhoittavasta hengestä.

Talkoisiin lähdettiin toimeksiannosta, jonka antoi pappi Riku Suokas. Miesten mukaan tunnelma oli innostunut ja hyvä.
– Talkoot ovat meille henkireikä ja on kiva tehdä hyvää muille. Olemme eläkkeellä olevia vanhoja pappoja, mutta yhdessä tekeminen antaa voimaa, Salonen kuvailee.
Samalla hän toivoo uusia miehiä mukaan toimintaan.

Elämyksellinen ja hiljaisuuden polku

– Enkelipolku ei ole pitkä. Se on vain noin 1,8 kilometriä pitkä, mutta se on nautinnollisen kaunis.

Polku on alun perin tehty kaksikymmentä vuotta sitten, ja nyt sen opasteet sekä tekstit on uusittu.
– Häränsilmän laiturilla voi pysähtyä ihailemaan luontoa ennen jyrkkää nousua, jonka jälkeen polku jatkuu leveänä ja selkeästi merkattuna. Rollaattorin levyinen reitti kulkee metsän halki Vesijärven rantaan, Lahden kauneimmille maisemapaikoille. Se on rauhoittumisen polku, hiljaisuuden polku, rukouksen polku.

Eväät voi nauttia kääntöpaikan pöydällä, josta avautuu upea näkymä järvenselälle.
– Paikka on saanut jo kiitosta kulkijoita ja monet ovat löytäneet sen uudelleen myös talkoiden ansiosta.

Myös Spartan kilpailujen eitit kulkivat polun kautta ja se auttoi talkoolaisia entisestään.
– Polku on nyt helppokulkuisempi, kivet ja kannot tuovat vielä kuitenkin haasteita erityisesti liikuntarajoitteisille. Talvisin kulku käy vaikeaksi jyrkkien kohtien vuoksi.

Myös ilkivalta on jättänyt jälkensä reitille.
– Puiden runkoihin on ammuttu ilmakiväärillä, mutta luonto on korjannut jälkiä puiden pihkalla.

Miestenpiiri aikoo jatkossakin huoltaa polkua ja korjata mahdollisia puutteita.
– Toiveissa on myös saada flaiereita opastamaan kulkijoita paremmin. Enkelipolku on pieni, mutta merkittävä muistutus siitä, mitä yhteisöllinen talkootyö voi saada aikaan – polku, joka kantaa niin kulkijoita kuin tekijöitään.

Petri Görman