Iittiläinen yrittäjä Atte Savelainen on keskustan ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Suomalainen yhteiskunta elää eräänlaista pöhöttymisen aikakautta, jolla modernin valtion ydintehtävät eli turvallisuus, koulutus ja terveydenhuolto tuntuvat olevan osalle päättäjistä epäselvää. Yhteiskunnan pöhöttyminen ilmenee parhaiten julkisen sektorin tehottomasta ja liiallisesta kasvattamisesta, jota ruokitaan velkarahalla. Yhteiskunnallisten päättäjien talousymmärryksessä on myöskin omat puutteensa, josta kansalaiset maksavat konkreettisesti ostovoiman heikentymisellä.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle päättäjälle ja valtion kulut tulee perata jokaista kuluriviä myöten läpi, jonka jälkeen kulut priorisoidaan ydintehtäviin peilaten. Konkreettista hyvinvointia tuottamattomat kulut tulee leikata pois, jotta valtiotasolta on mahdollista panostaa enemmän ydintehtäviin. EU-tason linjaus 60 prosentin velkasuhteesta BKT:hen on pidettävä kaikissa tilanteissa kiinni. Velka ei ole pahasta, kunhan sen käyttää johonkin tuottavaan, jolloin siitä hyötyy koko yhteiskunta.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Ydintehtävien kirkastamisen ja kulujen priorisoinnin myötä on mahdollista vapauttaa merkittäviä summia rahaa, jolla pystytään panostamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Paljon konkreettisia tekoja vaaditaan, sillä koulutuksesta on leikattu jo vuosikymmenien ajan. Panostukset (esimerkiksi resurssit ja erityisosaaminen) tulee kohdistaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– Nato on Suomelle ainoa oikea vaihtoehto koko valtion turvallisuuden varmistamiseksi ja Nato-yhteensopivuutta on rakennettu jo pitkään. Suomen sotilaallinen koskemattomuus perustuu ennen kaikkea pelotevaikutukseen, josta kertoo meidän Euroopan suurin kenttätykistö ja Nato-jäsenyys kasvattaa pelotevaikutusta entisestään.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Hoitajamitoitus oli virhe ja päättäjien olisi pitänyt kyetä laskemaan yksinkertainen laskutoimitus, kuinka hoitajamitoituksen korotus 0,5:stä 0,7:ään tarkoittaa valtavia henkilöstökulun lisäyksiä. Hoivapalveluiden tuottavuusongelmat on korjattava, jolla tarkoitetaan erilaisten toimintatapojen parantamista hoitohenkilökunnan ehdotusten pohjalta. Yksityistä sektoria ei myöskään tule unohtaa ja siitä on otettava kaikki mahdollinen apu vastaan.

6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?
– Sote-uudistuksen paras puoli on, että se saatiin tehtyä ja seuraavaksi se vaatii valtavasti työtä, jotta siitä saadaan mahdollisimman toimiva. Hyvinvointialueille onkin asetettava tiukat tavoitteet, joita seurataan aktiivisesti ja mallia tulee tarvittaessa muuttaa, jotta hyvinvointialueet pystyvät toimimaan pitkällä aikavälillä mahdollisimman tehokkaasti.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Suomi elää viennistä. Suomi on korkean koulutustason omaava maa, joka tulee hyödyntää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja samalla pitää liiketoimintaympäristöt kunnossa yrittäjille.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Suomi on pitkien välimatkojen maa. Yksityisautoilua ei tule hankaloittaa millään keinoilla enempää. Tämän vuoksi liikennehankkeita tulee toteuttaa perustellun harkinnan pohjalta, eikä esimerkiksi tuottamattomia ja massiivisia ratahankkeita tule toteuttaa veronmaksajien rahoilla. Nykyiset tie- ja rataverkot tulee pitää kunnossa.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Valtion kulujen priorisointi tulee aloittaa heti hallituskauden alussa, jotta saamme leikattua turhat kulut pois ja samalla kohdistettua rahat oikein valtion ydintehtäviin. Toinen iso asia seuraavalla hallituskaudella on oltava sosiaaliturvauudistus.

Petri Görman

Yle julkaisi koulukoneen viikko sitten, josta voi katsoa, kuinka moni oman lapsen koulun oppilasmäärästä puhuu muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään. Se kertoo myös, millainen koulun oppilaaksiottoalueen koulutus- ja tulotaso on. Sen kautta näkee, millainen on koulu päättötodistusten keskiarvo.

Omalähiö tarkasteli Etelä-Lahden kolmen koulun osalta tilannetta Ylen julkaiseman koulukoneen avulla. Tässä yhteydessä keskiössä olivat Lähteen peruskoulu, Länsiharjun peruskoulu sekä Renkomäen peruskoulu. Vain Lähteen peruskoulu on yhtenäiskoulu ja sen vuoksi sieltä on saatavilla päättötodistuksen keskiarvo.

Lähteen koulussa paljon S2-opetusta

Lähteen koulu poikkeaa Länsiharjun ja Renkomäen peruskouluista siten, että siellä järjestetään opetusta myös yläkoululaisille. Siellä joka viides oppilas saa S2-opetusta. Lähteen koulussa on 1086 oppilasta ja S2-opetusta saa 216 oppilasta. Joka neljäs alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Alueella kaksi kolmesta työikäisestä on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo Lähteen peruskoulun lähialueilla 2065 euroa ja se on maan keskiarvoa 1941 euroa parempi tulos. Lähteen koulusta pääsee keskimäärin 7,65 keskiarvolla opiskelemaan toiselle asteelle.

Renkomäessä vain prosentille oppilaista S2-opetusta

Renkomäen alueella vain prosentti oppilaista puhuu muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään. Koulussa opiskelee 372 peruskoululaista, joista vain neljä saa S2-opetusta. Joka kolmas alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Myös kolme neljästä renkomäkeläisestä on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo tällä alueella on 2407 euroa, joka on maan keskiarvo mediaanituloa lähes 500 euroa parempi.

Länsiharjun koulun oppilaista joka kymmenes oppilas saa S2-opetusta. Tässä koulussa opiskelee 552 peruskoululaista ja S2-opetusta saa 54 oppilasta. Joka viides alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Länsiharjun koulun alueella kolme viidestä aikuisesta on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo on 1882 euroa ja se on alle maan keskiarvon.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20018233

NÄKÖKULMA:
Peruskoulujen eriytyminen huolestuttaa

On hyvä, että Yle julkaisee tietoa, jonka perusteella tavalliset kansalaiset voivat tehdä elämänsä tärkeimpiä päätöksiä. Usealle meistä ne ovat asuinalue ja lasten koulu. Suomessa on puhuttu paljon siitä, että avoimen datan tulisi palvella yhä enemmän tavallisia kansalaisia. Ylen koulukone on hyvä esimerkki tästä, koska se nimenomaan kertoo konkreettisia asioita tavallisille ihmisille.

Useamman vuoden ajan eri mediat ovat kertoneet suomalaisen peruskoulun ongelmista. Jokainen tietää, että alueellista eriytymistä peruskoulujen osalta on olemassa. Pisa-tutkimuksen tuloksista voi havaita, että kuilu maahanmuuttajataustaisten ja suomalaislasten välillä oppimiserot syvenevät. Näiden tulosten pitäisi pysäyttää päättäjät varsinkin ennen eduskuntavaaleja.

Suomalaisen peruskoulun idea on se, että siellä kaikki lapset ja nuoret kohtaavat sekä opiskelevat yhdessä. Meillä perusopetus on ollut aina tasa-arvoista kaikille ja se on tarjonnut jokaiselle opiskelijalle samanlaiset lähtökohdat elämään. Nyt sitä kohtaan on olemassa paljon erilaisia uhkia.

Ruotsista on otettu paljon huonoja malleja perusopetukseen kahtena edellisenä vuosikymmenenä, mutta nyt meidän tulee ratkaista ongelmat keskustelemalla avoimesti ja itsenäisesti ongelmakohdista. Ruotsissa on kasvatettu yksityiskoulujen määrää ja mahdollistettu koulushoppailu. Sille tielle meidän ei kannata Suomessa lähteä.

Petri Görman

Varakansanedustaja ja yritysjohtaja Milla Bruneau on kokoomuksen ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee toista kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Huolestuttava. Velkaantumisen tahti ja yksistään velanhoidon kustannusten merkittävä nousu koettelevat suomalaista hyvinvointivaltiota. Vastuullisella talouspolitiikalla ja luomalla kasvua saamme turvattua lasten, vanhusten ja sairaiden palvelut. Se tarkoittaa, että kaikki työikäiset- ja kykyiset suomalaiset on saatava töihin.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Työn tekeminen pitää olla kannattavaa, tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus. Yritysten kasvun edestä on poistettava kaikki esteet, tarvitaan vähemmän sääntöjä ja byrokratiaa ja enemmän vapautta. Veroratkaisuilla mm. palkasta on jäätävä enemmän käteen, jotta yritykset saavat motivoituneita ja osaavia tekijöitä. Lisäksi valtion menoja on priorisoitava, esim. isoja ratahankkeita on karsittava.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Panostetaan varhaisiin vuosiin, mahdollisimman moni lapsi pitää saada varhaiskasvatuksen piiriin, erityisesti myös maahanmuuttajataustaiset lapset. Parasta ja vaikuttavinta kasvatus- ja koulutustyötä tehdään kaksivuotisessa esikoulussa ja peruskoulussa. Vahvistetaan perusopetusta ja luodaan ”osaamistakuu”-kriteeristö, jolla varmistetaan perustaitojen osaaminen ennen kuin oppilas päättää peruskoulunsa.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– Naton jäsenhakemuksen jättäminen on istuvan eduskunnan ja presidentin tärkein saavutus Suomen lähihistoriassa. Suomen kansa päätti Natoon liittymisestä ennennäkemättömässä yhteisymmärryksessä. Suomi lisää Naton puolustuskyvykkyyttä sen itäisimmällä rajalla ja vastavuoroisesti Suomi saa takuut muiden jäsenmaiden avusta. Jäsenyydellä on merkittävä vaikutus myös Suomen kauppapolitiikkaan.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Vanhusten hoivaan tarvitaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän auttavia käsiä. Vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tarvitaan riittävästi avustajia, joilla on tarvittava määrä oikeuksia osallistua avustavaan hoivatyöhön. Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava, jotta riittävän moni vanhus saa viettää arvokasta vanhuutta kotonaan.

6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?
– Ei. Sote-uudistuksen tarkoituksena oli hillitä nousevia kustannuksia, joita väistämättä syntyy huoltosuhteen heikentyessä edelleen. Sen sijaan sote-uudistus on mielestäni lisännyt hallintoa ja on auttamattomasti alibudjetoitu, mikä näkyy jatkuvina lisätalousarvioina. Valtavat sote-palveluiden ongelmat esim. Helsingissä sekä hoiva-alan työvoimapula on pelastettavissa, kun mukaan otetaan laaja-alaiset yksityiset palvelut julkisten palveluiden rinnalle.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Menojen priorisoinnilla ja luomalla talouskasvua. Yritysten kasvun edellytykset on turvattava kaikin keinoin. Luomalla kasvua ja työmahdollisuuksia Suomessa oleviin kasvuhaluisiin ja -kykyisiin yrityksiin luomme samalla hyvinvointia suomalaisille. Työn verotusta on alennettava, jotta kasvuhalukkaat yritykset saavat työntekijöitä. Suurin kasvun este on kuitenkin osaavan työvoiman saanti, joten työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi. Lisäksi lupaprosesseja on vauhditettava ja byrokratiaa vähennettävä.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Nykyistä rataverkostoa tulee kehittää ja korjata, jotta siitä tulee tehokkaampaa. Uusia ratahankkeita on priorisoitava siten, että ne parhaiten palvelevat koko Suomea – ensimmäiseksi on panostettava lentorataan. Lahden ohittava Itäratahanke sekä Helsingin ja Tampereen välinen Metsäratahanke on molemmat lopetettava tehottomina ja liian kalliina. Niin raide- kuin tieverkoston korjausvelkaa on lyhennettävä.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lahden seudulla on tarjota ratkaisuja koko Suomen haasteisiin ja näitä ratkaisuja on osattava myydä siten, että valtio ja EU osallistuvat myös kustannuksiin. Suomea on osattava myydä, jotta saamme tänne investointeja, yrityksiä ja osaajia luomaan kasvua ja varmistamaan hyvinvoinnin. Myymisen – sen minä osaan areenasta riippumatta.

Petri Görman

kuva: Haluamme vähentää nuorten koulustressiä, RKP:n Pia Tyyskä sanoo

Psykiatrinen sairaanhoitaja Pia Tyyskä on RKP:n ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee toista kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Suomella on monia vahvuuksia. Maamme tunnetaan luotettavuudesta, tasa-arvosta ja hyvästä koulusta. Pystymme kuitenkin vielä parempaan. Kamppailemme kasvavan velkataakan ja työvoimapulan kanssa mikä heijastuu esim. palveluiden saatavuuteen. Meidän on kehitettävä Suomen vahvuuksia ja luotava ratkaisuja heikkouksien korjaamiseksi.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Koronapandemia on jättänyt meihin jälkensä, niin talouteen kuin ihmisten hyvinvointiinkin ja meidän tulee uudistuksissa panostaa ihmisten palveluihin kuten terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Turvaamalla opettajien ja muun osaavaan henkilöstön riittävän määrän kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Ilman osaavaa ja riittävää henkilökuntaa emme saavuta tuloksia. RKP haluaa myös muuttaa varhaiskasvatuksen pitkällä tähtäimellä maksuttomaksi. Kaikkien nuorten tulee tuntea, että heillä on oma paikkansa yhteiskunnassa ja mielekästä sisältöä elämässä koulutuksen, työn ja vapaa-ajan harrastusten kautta. Haluamme vähentää nuorten koulustressiä. Näillä toimilla uskoisin, että saavutamme parempia tuloksia.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– RKP on jo pitkään puhunut sen puolesta, että Suomen paikka on Natossa. Silloinkin, kun se oli epäsuosittu mielipide. Mielestäni näin epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa on tärkeää, että Suomi on aktiivinen toimija globaalisti. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa Itämeren ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta. Vastuu Suomen puolustuksesta on meillä itsellämme ja on tärkeää, että säilytämme ja kehitämme yleistä asevelvollisuutta.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Vanhetessa meidän tulee saada tarvitsemaamme apua ja hoivaa. Kotihoidon ja kotisairaanhoidon tulee toimia, kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista. Meillä tulisi olla erilaista tuettua asumista ja kohtuulliseen hintaan. On myös tärkeää, että kuljetuspalvelut ovat luotettavia ja toimivia. Ennaltaehkäisevät panostukset vanhustenhoitoon ovat tärkeitä. Ikäihmisille tulisi olla selkeä toimintaohjelma, jolla parannetaan omaishoitajien asemaa ja turvataan heille yhtäläinen oikeus korvaukseen ja lepoon, nyt nämä voivat poiketa riippuen millä hyvinvointialueella asuu.

6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?
– Uusi hyvinvointialue on toiminut noin kuukauden. Uudistus on historian suurin minkä vuoksi on varmasti monia asioita, jotka eivät toimi niin kuin pitäisi. Lakia tullaan tarkistamaan ja parannettavaa on vielä paljon. Uudistus oli tarpeellinen koska ihmiset eivät ole saaneet tasa-arvoisia palveluita Kanta-tai Päijät-Hämeen alueella. Tässäkin halua katsoa eteenpäin ja nähdä tässä enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Julkisessa taloudessa on suuria haasteita. Rakenteelliseen alijäämään on puututtava ja velkaantuminen on saatava loppumaan. Onnistuaksemme talouden tasapainottamisessa tarvitsemme yli hallituskausien ulottuvia panostuksia monella eri tasoilla. Haluan nähdä kilpailukykyisen Suomen, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan ja luomaan työpaikkoja, ilman heitä meillä ei ole hyvinvointia.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Toimiva julkinen liikenne sekä hyvä tieverkosto edistää alueemme elinvoimaa. Turvalliset siirtymät paikasta toiseen on meidän kaikkien etu. Hämeestä tulee pystyä kulkemaan eri puolelle Suomea niin, että se ei vaikeuta esim. työssäkäyntiä. Mielestäni uusien hankkeiden
kohdalla tulisi myös miettiä, voimmeko uuden sijasta parantaa nykyistä infrastruktuuria ja onko meillä varaa rakentaa uusia raiteita kaikkiin kaupunkeihin. Hankkeet tulisi asettaa ns. Tärkeysjärjestykseen. Hämeessä on mielestäni tarvetta useille uudistuksille.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Ihan ensimmäiseksi tekisin sen puolesta työtä, että ihmiset voisivat paremmin, iästä riippumatta. Toiseksi haluan edistää koko maakunnan elinvoimisuutta niin, että Hämeessä voi jokaisen asua, elää, opiskella ja yrittää.

Petri Görman

kuva: Kirsikkapuisto toteutettiin osana osallistuvan budjetoinnin hanketta Etelä-Lahteen. Se on ollut suosittu vierailukohde.

Osallistuvan budjetoinnin ideointivaihe käynnistyi Lahdessa tammikuun lopussa ja se päättyy 5.3. Lahtelaiset saavat nyt esittää ideoita oman asuinalueensa tai kotikaupungin kehittämiseksi. Kehittämisideoiden toteuttamiseen on varattu rahaa 200 000 euroa.

Lahti on jaettu osallistuvan budjetoinnin hankkeessa viiteen suuralueeseen. Jokaiselle suuralueelle on varattu 40 000 euroa rahaa. Ideoita toivotaan hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen, ympäristöön sekä kestävyyteen liittyen.
– Hanke voi mahdollisesti maksaa enemmänkin, mikäli sen toteuttava kaupungin yksikkö voi sijoittaa siihen jotain muuta rahaa. Esimerkiksi Radiomäen esteetön näköalapaikka toteutettiin osbu-idean pohjalta ja osittain osbu-rahalla, mutta osana Radiomäen kokonaissuunnitelmaa, osallisuuskoordinaattori Sanna Virta kertoo.

Osallistuvan budjetoinnin ideat on mahdollista jättää Lahden kaupungin verkkosivuilla. Myös puhelimella on mahdollisuus osallistua ideointivaiheeseen ensimmäistä kertaa.
– Yksi henkilö voi jättää osallistuvan budjetoinnin hankkeeseen periaatteessa niin monta kuin haluaa, koska ideoiden määrä ei ole rajoitettu. Yhteystietojaan ei tarvitse välttämättä jättää, koska ideat esitetään joka tapauksessa nimettöminä verkkosivuilla.Osbu-telefoonin numero on 045 490 6350 ja siellä vastaa robotti Lahtinen.

Kaupunki on saanut aiemmillakin kierroksilla tosi hyvin ideoita. Vuonna 2020 niitä tuli yli 700 ja vuonna 2021 yli 950.
– Odotamme tietysti, ettei ideoiden määrä ainakaan romahda, jotta saisimme entistä parempia.

Helmikuun aikana järjestetään tilaisuuksia muun muassa peruskouluissa ja oppilaitoksissa, mutta myös kaikille asukkaille avoimia tilaisuuksia esimerkiksi Palvelutorilla torstaina 9.2. klo 16.30. alkaen.
– Jatkoon päässeitä ideoita viedään eteenpäin yhteisöllisissä työpajoissa huhti-toukokuun aikana. Ideointivaihe on haluttu tehdä julkiseksi ja sen vuoksi kaikki asiantuntijoiden kommentit jatkoon edenneistä hankkeista on nähtävillä 14.4. alkaen.

Asiantuntijoiden kommentit julkisiksi

Viime vuonna Lahden kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että osbusta tulee säännöllinen asukasosallisuuden muoto Lahdessa ja sitä toteutetaan ideoi-kehitä-äänestä -mallilla.
– Osbun määrärahan päättää kullekin kierroksen hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta. Nyt on päätetty, että tämän kierroksen ideoiden toteutukseen varataan 200 000 euroa vuodelle 2024. Seuraavalle kierrokselle tehdään erillinen päätös, josta toivottavasti käydään keskustelua siinä vaiheessa.

Osallisuuskoordinaattori Virta kertoo, että tällä kierroksella on tartuttu erityisesti saavutettavuuteen tarjoamalla mahdollisuuden jättää idea myös soittamalla.
-Tavoitteemme on myös, että kaupungin asiantuntijat kommentoivat ideoita jo osittain ideointivaiheen aikana julkisesti verkkosivuilla, jolloin niiden käsittely on entistä läpinäkyvämpää.

Virta on tyytyväinen, että lahtelaiset ovat ottaneet osallistuvan budjetoinnin hankkeen omakseen.
– Meidän mielestä asia on otettu vastaan tosi hienosti ja avoimesti. Siitä kertoo jo suuri ideoiden ja äänestäneiden määräkin. Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja perinteisen vaikuttamisen rinnalle. Viimeksi tänään Lahden kuukausimarkkinoilla kuulimme, että tämä on hyvä juttu, jota pitää kehittää entisestään!

Petri Görman

Kuva: Emmi Lintonen on toista kerta ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Perhe kannustaa Lintosta toteuttamaan yhtä omaa unelmansa.

Optikko Emmi Lintonen on sosiaalidemokraattiesen puolueen ehdokas huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee toista kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Maailmantilanne on lisännyt ihmisten epävarmuutta ja turvattomuutta myös Suomessa. Vuosi 2022 sai monen perheen miettimään aiempaa tarkemmin kulutusmenojaan. Hinnat nousivat nopeasti ja selvästi enemmän kuin palkat, joten kotitalouksien ostovoima supistui. Etenkin perustarpeiden, kuten lämmityksen, ruoan ja liikkumisen hinnat nousivat nopeasti.
Korkojen nopea nousu puolestaan iskee velallisiin. Sama haastava meno jatkuu vielä ainakin alkuvuonna 2023. Meidän on huolehdittava ihmisten arjen sujuvuudesta. Tämä velvoittaa maan hallitusta nopeisiinkin ratkaisuihin, kuten nykyhallitus on tehnyt koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Tarvitsemme edelleen vahvaa johtamista, panostuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, sekä lisää globaalia yhteistyötä.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Suomessa on löydettävä keinoja vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin. Lisäksi Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi. Varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon pitää olla maksutonta.
Sote -uudistuksen käynnistämisen onnistumiseen pitää panostaa niin, että hyvinvointialueilla turvataan taloudellisesti tuotetut, yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille kaikkialla Suomessa.Velkaantumista on hillittävä, mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei kukaan pääse putoamaan yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle.Bio- ja kiertotaloutta tukevat toimet tulee mahdollistaa ja priorisoida korkealle. Luonnonvarojen kestävään käyttöön on luotava kannustimia ja luonnonvarojen hyödyntäminen on saatava suunnitelmalliseksi siten, että siinä huomioidaan raaka-aineiden kierrättäminen.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa huomioidaan jokainen lapsi. Varhaisessa vaiheessa puuttuminen on avain lapsen parempaan oppimisen polkuun. Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutusmääriä on lisättävä. Opettajia on kuunneltava pedagogisia uudistuksia tehtäessä. Avoimia oppimisympäristöjä ei pidä rakentaa kouluihin. Opettajajohtoinen opetus pitää säilyttää yhtenä opetusmenetelmistä. Koulunkäynninohjaajien työnsisältöä kehitetään ja ammattiprofiilin tunnettuutta lisätään. Erityisluokista ei pidä luopua säästösyistä, koska vahvaa tukea tarvitseva oppilas ei pärjää isossa ryhmässä. Opettajankoulutusta on muutettava niin, että opettajat saavat koulutusta erityisen tuen oppilaan kohtaamiseen. Seuraavaa opetussuunnitelmaa tehtäessä on palattava olennaisen äärelle. Tavoitteiden pitää olla selkeitä ja niiden myötä myös arviointia pitää kehittää tavoitteiden mukaan kaikkia oppilaita huomioivammaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– Olen ollut aina Naton kannattaja. Rintamalla ollut vaarini opetti, että Suomen tulee olla Naton jäsen, koska meillä on 1340 kilometriä rajaa Venäjän kanssa.
Suomen täytyy nyt määritellä ulko- ja turvallisuuspolitiikka uudessa NATO-ympäristössä. Jäsenyys voi myös lisätä Suomen ja Hämeen mahdollisuuksia puolustuksen ja teknologian vientimarkkinoilla. NATO-ympäristö velvoittaa myös varusmiespalveluksen uudistamiseen Suomessa so. kutsunnat myös naisille.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Jokainen meistä ikääntyy ja jokaiselle pitää tarjota yksilöllisten tarpeiden mukaan vanhuspalveluja. Ikääntyvä väestö tarvitsee oikea-aikaista, monipuolista ja laadukasta hoitoa. Kotiin annettavia palveluja on kehitettävä. Lisäksi hoitotakuun toteutuminen vaatii lainsäädäntöuudistuksia ja uusia tapoja toimia, jotta hoitoon pääsy ja hoitohenkilökunnan riittävyys voidaan varmistaa. Silmäsairauksien hoitoa on kehitettävä julkisella puolella, koska ikääntyneiden silmäsairaudet ovat yleisiä ja niiden takia moni vanhus syrjäytyy yhteiskunnan ulkopuolelle.

6. Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?
– Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Alueorganisaatiot ovat vasta aloittaneet työnsä, joten uudistuksen onnistumista pystytään arvioimaan vasta vuosien päästä. Tavoite on kuitenkin oikea. Tärkeää on, että rahoitus on turvattu.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Vientiteollisuuteen tulee panostaa. Toivon, että tulevat hallituspuolueet panostavat innovaatioihin ja työllisyysasteen nostoon. Vihreä osaaminen, kiertotalous ja vientiteollisuus nostavat Suomen kasvu-uralle. Kun on vientiä, on myös hyvinvointia.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Raideliikenteen ja kehittämisen suuret investoinnit tulee kohdentaa Suomessa sinne, missä investoineista saatava hyöty on suurin ja nopeimmin ulosmitattavissa. Tämän takia seuraavat infra-hankkeet ovat tärkeitä: Pääradan kehittäminen, Savon oikorata ja Helsinki-Tampere -yhteysvälin parannus. Tieverkostosta valtatie 12 -hanke (Uusikylä-Tillola) sekä Vt 2:n parannusta ja 54-tie pitää korottaa valtatieksi. Samalla tulee kehittää myös joukkoliikennettä.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Vaadin panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ja sanon ei kaikille koulutusleikkauksille, koska leikkaukset rapauttavat samalla työllisyyttä ja työpaikkoja.Teen töitä sen eteen, että suomalaiset pysyvät terveinä ja voivat hyvin. Hyvä Suomi on tehty: Rauhasta, tyytyväisistä asukkaista, laadukkaista palveluista, viihtyisästä ja kestävästä ympäristöstä, mielen rauhasta ja tietenkin oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä.

Petri Görman