kuva: Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen on Pelicansin mies päästä varpaisiin.
– Pelipäivän kunniaksi olen pukeutunut turkoosin.

– Finaalipelit ovat asiakkaille ja minulle henkilökohtaisesti kevään tärkein asia. Täällä saa kuunnella tiukkaa analyysia todellisilta jääkiekon asiantuntijoilta, Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen kertoo.

Viikonloppuisin Tappara-baarissa on aina tupa täynnä ja myös viikolla riittää väkeä katsomaan jääkiekko-otteluita.
– Oman kaupungin jengiä kannustetaan aina. Viikonloppuna yksi Tappara-fani kävi täällä yhdellä oluella ja otti ravintolan edessä selfien, mutta hän lähti nopeasti pois, koska tupa oli täynnä vääränvärisiä pelipaitoja päällään kantavia ihmisiä.

Tappara-baarin omistajan mukaan Pelicansin joukkueen peli-ilme on aktiivinen ja iloinen.
– Vauhtia ja säpinää on joka pelissä. Pelicansin pelejä on ollut sen vuoksi ilo seurata pitkään ja varsinkin tänä keväänä.

Lintunen tunnustautuu varsinaiseksi jääkiekkomieheksi.
– Koko vaatekerta on päällä turkoosia tänään. Mustissa sukissa on myös turkoosit raidat.

Kiekkoreipas on ollut omistajan kasvattajaseura junioreissa.
– Siitä se kipinä jääkiekkoon syntyi, kun itse pelasi pikkupoikana jääkiekkoa. Olen myös käynyt katsomassa NHL-pelejä ja ainakin 20 kertaa MM-kisoissa eri puolella Eurooppaa.

Omistajan puoliso Maarit Ruotsalainen kertoo, että varsinkin viikonlopun vieraspelien yhteydessä ravintolassa on uskomattoman hyvä tunnelma.
– Urheilu kiinnostaa aina suomalaisia miehiä. Sen vuoksi olemme panostaneet laadukkaaseen tekniikkaan Tappara-baarissa.

Usko mestaruuteen on kova

– Muistan vielä, kun Lahdessa pelattiin ulkojäällä jääkiekkoa. Olen seurannut tätä lajia Lahdessa jo 1960-luvulta lähtien, Arto Karen sanoo.

Mies on ollut myös Kiekkoreippaan linja-autonkuljettajana.
– Olen siis ajanut urheilijoita eri puolille Suomea.

Pelicansin joukkueeseen on hankittu osaavia pelaajia tälle kaudelle.
– Myös valmennus on onnistunut. Niemelän iloisuus näkyy myös peli-ilmeessä. Odotan, että mestaruus voitetaan nyt.

Tappara-baarissa kolmatta finaaliottelua seurasi myös Eero Kallio.
– Meillä on ollut koko kauden erittäin nälkäinen joukkue. Uskoin jo syksyllä, että nyt mennään finaaleihin sakka.

Kallion mukaan Pelicansin peli näyttää erittäin hyvältä ja sarja kääntyy vielä lahtelaisten eduksi.
– Harmittaa, kun Niemelä lähtee pois tämän kauden jälkeen.

Yksi finaalipeli on jäänyt Veikko Helteeltä väliin, mutta muuten hän on ollut Tappara-baarissa katsomassa kavereiden kanssa jääkiekkoa.
– Kyllä me poikien kanssa pelejä analysoidaan jatkuvasti ja seuraavana päivänä luetaan ammattilaisten kirjoittamat analyysit sanomalehdestä.

Risto Mäkelän mukaan Pelicansin joukkue on kasvanut koko kauden ajan.
– Peli on ollut hyvää ja sitä on ollut mukava seurata. Sarjakauden alussa peli-ilme oli jäykkää ja kankeaa, mutta sen jälkeen runkosarjassa meillä on mennyt loistavasti.

Petri Görman

Kuva: Lahtelaisen Jani Walleniuksen dokumentti Ukrainan sodasta löytyy myös Yle Areenasta

Lahtelainen yrittäjä-tuottaja Jani Wallenius sai taas uuden sulan hattuunsa, kun hänen vahva kolmiosainen dokumenttisarjansa ”Ukrainan puolustajat” lähti maailmanvalloitusretkelleen. Hänen oma tuotantoyhtiönsä Promedia on tuottanut YLE:lle tämän upean sarjan, joka on kooltaan huikea ponnistus suhteellisen pienelle tuotantoyhtiölle. Saimme kiinni kiireisen dokumenttisarjan primus motorin eli Janin itse ja hän suostui antamaan lehdellemme haastattelun tästä koko tekoprosessista ja niistä vaikeuksista, joita aina esiintyy näissä tuotannoissa.

Mistä koko tämä hieno dokumenttiajatus sai oikein alkunsa?
–  Huomasin sosiaalisessa mediassa ukrainalaissotilaan, jolla oli samanlainen drone kuin minulla. Esitin hänelle teknisen kysymyksen ja hän vastasi. Huomasin hänen kypärässään kameran ja kysyin, että jos hänellä on paljon kuvattua videota etulinjasta, niin kiinnostaisiko dokumenttielokuvaan osallistuminen. Igor innostui ajatuksesta ja projekti starttasi vuosi sitten.

Millaisia vaikeuksia oli löytää toteuttajia tähän vaikeaan aiheeseen?

–  Oli erittäin vaikeaa saada sodan etulinjassa olevat ihmiset luottamaan etten ole Venäjän vakooja ja vain kalastele videoita, joilla paljastaa heidän olinpaikkansa. Viestikielenä oli Ukraina, jonka jouduin kääntämään. Tähän vaadittiin paljon aikaa ja ajatusta viestittelyyn, että luottamus saatiin. Suomalaisiin sotilaisiin sain yhteyden avustustyöntekijöiden kautta. Teknisesti dokumentti oli haastava.

Miten keinoäly tuli mukaan tuotantoon?
–  Keinoälyä on käytetty noin 5 000 viestin kääntämiseen ukrainaksi etulinjan ja Lahden välillä sekä myös raakahaastattelunauhojen kääntämiseen. Myös tiettyjä videoita on paranneltu teknisesti keinoälyn avulla. Ilman keinoälyä tätä projektia ei olisi voinut toteuttaa.

Ketkä kaikki olivat toteuttamassa tätä tuotantoa ja missä tehtävissä?
– Minulla oli hyvä tuotantoryhmä mukana projektissa. Auttamassa oli myös ukrainalaisia vapaaehtoisia Lahdesta, jotka auttoivat tarkemmissa kielikäännöksissä sekä kontaktoinnissa, jos piti ottaa videopuheluita Ukrainaan. Lisäksi minulla oli projektissa mukana monia alan opiskelijoita erilaisissa tehtävissä. Jälkityöstössä käytin apuna myös laajaa freelancer-verkostoani.

Millaisia vaikeuksia rintamakuvaukset kypäräkameralla aiheuttivat?
– Ääntä ja kuvaa jouduttiin monissa kohdissa parantelemaan teknisesti jälkityöstössä. Myös noiden kameroiden kuvamäärä sekunnissa on eri kuin Ylellä, joten ne jouduttiin muokkaamaan TV-kanavalle sopiviksi. Materiaalin saaminen Lahteen ei myöskään ollut mutkatonta, vaan jouduimme käyttämään useita eri järjestelmiä siirtoihin.

Teitkö leikkauksen kokonaan itse?
– Tein sisällöllisen pääleikkauksen itse, mutta kaikessa muussa auttoivat monet avustajat.

Dronet tuntuvat olevan tässä  Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa varsin suuressa roolissa. Kerro tästä hivenen enemmän?
– Dronet ovat erittäin tärkeitä sodassa ja dokumentissa Igor näyttääkin niiden toimintaa yksityiskohtaisesti. Myös yksi dokumentissa oleva suomalainen haavoittuu venäläisten dronesta pudottamasta kranaatista. Droneja käytetään tiedusteluun ja räjähteiden pudottamiseen. Olen keräämässä droneja Igorin ryhmälle Ukrainaan ja jos haluatte lahjoittaa, niin ottakaa yhteys ProAid Networkiin (www. proaidnetwork.fi) ja he auttavat. Dronet viedään juuri dokumentissa oleville sotilaillle etulinjaan.

Sait vastaavaksi tuottajaksi Milla Bruneaun. Kykeneekö hän auttamaan sinut kansainvälisille markkinoille?
– Kyllä, hänellä on kymmenien vuosien kokemus alalta sekä laajoja yhteyksiä ympäri maailman. Luottamukseni on kova.

Mikä on seuraava projektisi?
– Seuraava projekti on joko Ukrainan jälleenrakentamisdokumentti, jossa seurataan samoja henkilöitä sodan jälkeen tai sitten minulla on eräs toinen projekti myös mahdollinen, mutta siitä en voi vielä valitettavasti kertoa.

Juhani Melanen

kuva: Puksu-juna vie ihmisiä keskelle Launeen tarinoita kesäkuun alussa. Nyt voi antaa ideoita tähän projektiin omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenille sanoo Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Lehtinen

– Jos haluat nähdä Etelä-Lahden aluetta ja Launetta hieman eri näkökulmasta, niin lähde Puksu-junan mukaan matkaan 4.6. Meillä on tarkoitus kertoa tarinoita rakkaasta kaupunginosastamme ihmisille, Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Lehtinen kertoo.

Omakotiyhdistyksen aktiivit ovat suunnitelleet tapahtumaa kevään aikana, koska Lahden kaupunkioppailla ei ole olemassa palvelua, joka koskisi erityisesti launeelaisia.
– Nyt haluamme tietää, mitä sinä haluaisit kertoa Launeen alueesta ihmisille, jotka eivät tiedä siitä vielä mitään. Jokaisen henkilökohtainen muistelo asiasta on tärkeä.

Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja toivoo, että heidän sähköpostinsa täyttyisi ideoista ja tarinoista.
– Kun tartumme toimeen oikein kunnolla, niin saamme kuukaudessa aikaan mielenkiintoisen kokonaisuuden. Sen tiedän, että tarinoita Launeella riittää ja paljon. Lähetä meille ideasi 26.5. mennessä

Jokainen tarina on kertomisen arvoinen puheenjohtajan mielestä.
– Rohkaisemme ihmisiä nyt kirjoittamaan tavallisista arjen asioista. Missä on ollut jokin kauppa tai missä olivat parhaat kiipleilypuut? Nyt toivomme, että pöytälaatikkoon kätketyt tarinat löytävät tiensä omakotiyhdistyksen sähköpostiin.

Puheenjohtaja Lehtinen uskoo, että Puksu-junalla tehdään useampi matka, jos ihmiset innostuvat asiasta oikein kunnolla.
– Yhdistyksen jäsenet odottavat tätä asiaa innostuneena ja haluavat kannustaa paikallisia ihmisiä osallistumaan yhteiseen hyvään työhön tällä tavalla.

Launeen asukas- ja omakotiyhdistys kerää tarinoita myös siltä varalta, että se joskus tulevaisuudessa kirjoituttaa historiikin.

Kevätkarnevaalit ovat taas toukokuussa

Launeen asukas- ja omakotiyhdistys järjestää perinteiset kevätkarnevaalit 25.5. Launeen kirjastolla.
– Perinteiseen tapaan yhdistys valitsee Vuoden launeelaisen silloin. Vielä emme tiedä, kuka tämän palkinnon saa.

Yhteisöllinen kevättapahtuma kokoaa paljon paikallista väkeä kirjastolle ja myös tänä vuonna järjestäjät odottavat paikalle runsaasti myyjiä ja yleisöä.
– Yhdistys myy kahvia, lettuja ja makkaraa. Sen lisäksi järjestämme perinteisesti myös arpajaiset ja peräkonttikirppiksen. Myös kulttuuritarjonta on aktiivista. Sen lisäksi myös Lahden kaupungin ympäristöneuvoja on paikalla.

Puheenjohtajan mielestä tapahtumaa odotetaan aina ja siitä on muodostunut ajan kuluessa tärkeä tapahtuma launeelaisille.
– Tämä on hyvän mielen tapahtuma, jota on aina kiva järjestää. On mukavaa tehdä hyvää oman asuinyhteisön eteen.

Petri Görman

*****************************************************************
Kerro tai kirjoita tarinoita Launeelta omakotiyhdistykselle!
Lähetä ne alla olevaan sähköpostiin viimeistään 26.5.
launeen.oky@gmail.com

Launeen asukas- ja omakotiyhdistys
c/o Muta & Kakku
Launeenkatu 82
15610 Lahti
*****************************************************************

Petri Saraste kertoo isänsä Kauko Sarasteen olleen aikalaisten mielestä uudistusmielinen opettaja, jolla oli myös modernit opetusmenetelmät. (kuva: Jinlan Liu)

Launeen yhteislyseon ja Salinkallion lukion äidinkielen lehtori Kauko Saraste joutui Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen aikana neuvostoliittolaisten sotavangiksi. Nuoren miehen joukko-osasto piileskeli kaksi viikkoa metsässä ennen kuin se jäi kiinni. Isästään kirjan kirjoittanut Petri Sarasteen mukaan isän mielestä sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua.
– Hänelle sotavangiksi joutuminen oli häpeällistä. Uskon, että siksi hän ei siitä kertonut kenelläkään elämänsä aikana. Yksikään opettajakollega Launeen yhteislyseossa tai Salinkalliolla ei ollut tietoinen tästä elämänvaiheesta jatkosodan aikana.

Suojeluskuntataustainen Saraste joutui jatkosotaan jo 18-vuotiaana ja oli sodan aikana vankina kahdella eri leirillä Neuvostoliiton puolella.
– Isä totesi tästä ajanjaksosta sarkastisesti, että varsinkin Tserepovetsin vankileiri Inkerinmaalla oli hänelle kansainvälistymisen korkeakoulu, koska siellä oli sotavankeja useista Euroopan valtioista.

Jatkosodan jälkeen suomalaiset sotavangit vietiin Hankoon karanteenileirille.
– Siellä isäni virui huonokuntoisena miehenä, jonka paino oli pudonnut pahimmillaan alle 40 kilon. Isäni kuulusteluista ei ole jäänyt mitään todisteita jälkipolville.

Vetäytyvä persoona

– Hangossa sotilasviranomaiset yrittivät saada mahdollisimman paljon tietoa irti sotavangeista. Mitä korkeampi sotavanki oli sotilasarvoltaan, sitä tiukemmat kuulustelut olivat.

Suomalaiset sotilasviranomaiset halusivat tietää, olivatko sotavangit värväytyneet neuvostoliittolaisten agenteiksi vai miksi he olivat joutuneet vangeiksi?
– En löytänyt isästäni kuulustelupöytäkirjoja. Hän oli ollut pitkään aliravittu ja kärsi monista muista sairauksista. Sen vuoksi hän ei ollut kykenevä kuulusteltavaksi.

Useat muut saman komppanian jäsenet kuulusteltiin moneen kertaan Hangossa.
– Kansallisarkistosta yritin saada tietoja Hangon vankeusajasta, mutta sieltä ei löytynyt mitään vihjeitä. Sain viimeisen kantakortin pari päivää ennen joulua.

Toimittaja Saraste uskoo, että sotavankeus jätti hänen isäänsä jonkin verran henkisiä vaurioita.
– Isäni oli jollain tavalla omiin oloihinsa vetäytyvä persoona sodan jälkeen. Minulle hän kertoi saunanlauteilla jotain asioita sodasta, mutta sotavankeudesta hän ei hiiskunut sanaakaan.

Hurjaa tekstiä

– Ne 25 liuskaa tekstiä isän sotavankeudesta järkyttivät meitä jokaista veljestä, kun äiti jakoi ne meille isän kuoleman jälkeen. Se oli hurjaa tekstiä.

Saraste ihmetteli, miksi isä halusi vaieta tämän asian kanssa hautaan saakka?
– Sotavankeja oli pyydetty tietenkin vaikenemaan asioista, mutta luulen, että suojeluskuntalaistaustaiselle isälleni se oli suuri häpeä.

Hollolaan muuttaneet isä ja poika Saraste kävelivät yhdessä Helsingintieltä Salinkallion koululle.
– Lukioikäisenä opin tuntemaan isääni jo paremmin. Silloin keskustelimme paljon elämän erilaisista asioista.
Toimittaja Saraste myöntää, että idea kirjasta hautautui muiden kiireiden alle aikaisemmin, mutta vuosi sitten hän päätti kirjoittaa sen.
– Otin yhteyttä serkkuihini ja sain heiltä kirjeitä, päiväkirjoja ja valokuvia. Kun tämä materiaali löytyi, niin päätin tarttua hetkeen ja kirjoittaa kirjan isäni sotavankeudesta.

Lanu ja Saraste olivat ystäviä

– Isä oli monipuolinen kulttuuri-ihminen. Hän luki paljon kirjoja ja oli kiinnostunut myös laaja-alaisesti musiikista. Hän kirjoitti myös itse runoja.

Saraste opiskeli myös kuvataideakatemiassa Helsingissä.
– Opettajataustaiset vanhemmat ilmoittivat kuitenkin pojalle, että heillä ei ole varaa maksaa poikansa taideopintoja. Sen jälkeen hän aloitti suomen kielen opinnot yliopistossa.

Launeen yhteislyseossa Saraste ystävystyi kuvataiteilija Olavi Lanun kanssa.
– Lanu kannusti isää maalaamaan maisemia ja muotokuvia. Muistan, että hän vieraili kodissamme useamman kerran.

Musiikki oli myös taidemuoto, josta Saraste oli kiinnostunut.
– Isä ei osannut soittaa mitään, mutta hän oli kova laulumies. Siihen aikaan ei ollut kuitenkaan soveliasta harrastaa musiikkia lestadiolaispiireissä.

Kielioppia ei tankattu enää lukiossa

Useiden aikalaisten kertomuksissa Kauko Saraste on ollut uudistusmielinen opettaja, jolla oli myös modernit opetusmenetelmät.
– Isä oli myös minun äidinkielen opettajani. Kielioppi oli tankattu hänen mukaansa jo keskikoulussa, toimittaja Petri Saraste kertoo.

Helsingin Sanomat, Kanava, Parnasso ja Suomen kuvalehti tulivat Sarasteen oppilaille tutuiksi, koska hän leikkasi näistä lehdistä materiaalia oppitunneille.
– Lehtijuttujen avulla opettelimme tekstin tiivistämistä. Ohjeiden mukaisesti kirjoitimme näistä jutuista keskeisimmät asiat ylös.

Saraste houkutteli myös oppilaitaan lukemaan paljon.
– Ne, jotka halusivat sivistää itseään, rakastivat isän opetustyötä. Osa taas oli toista mieltä.

Osa opettajakollegoista Salinkalliolla oli sitä mieltä, että äidinkielen lehtori Kauko Saraste olisi ollut paras vaihtoehto uudeksi rehtoriksi Ilmari Vartiaisen jälkeen.
– Isä kieltäytyi tästä mahdollisuudesta.

Petri Görman

Lahden kaupungin valtuusto ei saakaan uudelta kaupunginjohtajaltaan 15.4. esitystä Lahti Energian myyntiluvan käynnistämisestä. Tarkoitus oli myydä LE:n omistuksesta 49 % ja yrittää saada siitä 500 miljoona euroa, jotka oli tarkoitus sitten sijoittaa vapailla sijoitusmarkkinoilla. Lahden demarien kunnallisjärjestö katsoi kokouksessaan, että Lahti Energiaa ei kannata myydä, vaan se on pidettävä Lahden omistuksessa. Tämä tilanne muutti kaiken ja nyt kaupungin talouden tasapainottaminen täytyy hoitaa muilla keinoilla.
Lahdessa on syntynyt myyntiä vastustava liike, joka lähtee siitä ajatuksesta, että luonnollisen monopolin myyminen ylikansallisille pääomasijoittajille ei vielä koskaan ole onnistunut Suomessa. Lahti Energian myyntiä vastustaa lähes 10 000 lahtelaista, jotka ovat allekirjoittaneet Petri Alastalon kuntalaisaloitteen. Lehtemme on osallistunut tähän Lahden tärkeimmän kaupan analysointiin palstoillaan. Teimme Lahden kaupunginjohtajalle kiperiä kysymyksiä tästä muuttuneesta tilanteesta ja näin Niko Kyynäräinen vastasi.

Mitkä seikat olisivat mielestänne puoltaneet Lahti Energian myymistä pääomasijoittajille?
– Kumppani toki voi olla muukin kuin pääomasijoittaja. Tärkeintä olisi saada kumppani tai kumppaneita, jotka haluavat meidän kanssamme kehittää yhtiötämme kilpailluilla markkinoilla. Omistajana meidän riskimme on pääosin kiinni yhdessä yhtiössä, mikä tulevaisuudessa vähentää myös kykyämme olla investoinneissa yksinään mukana. Tästä ratkaisusta olisimme samalla löytäneet osittain keinot talouden tasapainottamiseen.

Oliko demarien täyskäännös LE:n myyntiasiassa Teille yllätys? Oliko heillä esittää tilalle mitään käytännön neuvoja, kuinka Lahden vaikea taloustilanne saataisiin oikealle kurssille?
– Pitkin selvitystyötä on ollut selvää, että moni vastustaa kumppanin hakua Lahti energian omistamiseen tai se on vaikea asia monille. Tätä pyrittiin hälventämään hyvällä selvitystyöllä ja avoimella vuorovaikutuksella. Uskoin, että valtuuston yhteinen päätös talouden tasapainottamisesta pitää. Nyt sitten laadimme talouden tasapainoon saattamiseksi uutta näkökulmaa, joka pitää sisällään leikkauksia palveluihin ja veronkorotuksia.

Miksi Lahdessa ei talouden tasapainottamistoimia ole aloitettu jo vuosia sitten, vaikka kaupungin surkea taloustilanne on ollut nähtävillä kauan?
– Taloutta on tasapainotettu valtavan kauan. Tämänkin vuosikymmenen alkupuolella saavutettiin yli kymmenen miljoonan säästöt, myös hyväksyttyyn talouden tasapainosuunnitelman oli sisällytetty kymmenen miljoonan säästöt. Tilanteen surkeus tuli esiin sote-uudistuksen myötä, joka lopulta rakenteellisesti leikkasi kaupungin tuloja 43 miljoonaa enemmän kuin vei menoja. Tämä on siis jatkuva vähenemä taloudessa, joka nyt pitää joka vuosi kuroa umpeen. Samoin palkkaratkaisu sekä kohonneet lainamenot ovat lisänneet menoja ja aiheuttaneet pysyvää ongelmaa. Konsernipalvelujohtaja, kuten muutkin viranhaltijat, sekä parlamentaarinen työryhmä ovat tehneet hyvää työtä viimeisten vuosien aikana tasapainotyössä.

Uskotteko, että nyt perustettava uusi ns. kriisitaloustyöryhmä kykenee löytämään aitoja keinoja parantaa Lahden taloutta?
– Työssä etsitään keinot tasapainottaa kaupungin talous uudesta näkökulmasta. Se on ohjausryhmän kanssa tehtävän työn ainoa tavoite.

Voisiko Lahti muuttua kriisikunnaksi? Millaisia sopeuttamiskeinoja Te löytäisitte Lahden taloustalkoille?
– Kyllä Lahti voi ajautua kriisikunnaksi, jos talouden suuntaa ei saada käännettyä. Korostan, että vaikeita ja kipeitä päätöksiä joudutaan joka tapauksessa tekemään. Edellytän yhteisen sopimuksen löytymistä vaikean kokonaisuuden läpisaamiseksi. Kaupungin hallinto on kaupunkien vertailussa varsin kevyt ja monia tehtäviä on ulkoistettu. Organisaatiota tulee toki jatkuvasti kehittää, ja siitä tulee myös säästöjä. Kaikki päällekkäisyydet varmasti karsitaan, mikäli sellaisia löytyy. Koska kyse on ennen kaikkea tulojen vähenemästä, on tuloja pysyttävä nostamaan. Kasvuinvestoinnit, etenkin panostaminen yliopistokoulutukseen, ovat tulojen kasvattamisessa keskeisessä asemassa. Kiinteistöpuolelta ja kaupunkisuunnittelusta on löydettävissä vielä lisää keinoja. Lisää kohteita ja keinoja kaivetaan yhdessä. Pakko on todeta myös se, että sivistyspalvelut on meidän suurin palvelualue ylivoimaisesti. Tämän kokoluokan säästöissä kaikki palvelut ovat tarkastelun alla.

Juhani Melanen

kuva: Liikenneinsinööri Matti Heikkisen mukaan katujärjestelyjen osalta turvallisuusedellytykset paranevat Renkomäessä. -Tienkäyttäjät luovat turvallisuuden omalla liikennekäyttäytymisellään.

Lahden kaupungin liikenneinsinööri Matti Heikkinen kertoo, että katujärjestelyjen osalta turvallisuusedellytykset paranevat Renkomäen monitoimitalo Auran kohdalla tämän vuoden aikana. Hankesuunnitelma esiteltiin asukkaille monitoimitalon kaavahankkeen yhteydessä vuonna 2019. Monitoimitalon hankesuunnitelman yhteydessä laadittiin liikenteen yleissuunnitelma, jossa tarkasteltiin parannuskohteita.
– Katusuunnitelman mukaiset kohteet toteutetaan tämän vuoden aikana. Työ alkaa 1.6.ja urakoitsijat projektiin on jo valittu.

Orimattilankadulla kaksi korotettua suojatietä uusitaan.
– Siellä korjataan rakenteet ja uusitaan päällysteet, levennetään nykyistä jalkakäytävää ja pyörätietä sekä uusitaan linja-autopysäkit odotustiloineen

Myös Lakkitehtaantielle on suunniteltu korotettu suojatie.
– Kadun tasausta on tarkoitus muuttaa, jotta liittyminen Orimattilankadulle on sujuvampaa ja liikennettä on helpompi havainnoida.
Myös Miilunmäenkadulla tehdään pieniä muutostöitä erityisesti koulun saattoliikenteen osalta.

Heikkisen mukaan liikenteen ohjauksen osalta uudistuksia tehdään uuden tieliikennelain mukaisiksi.
– Nopeusrajoitus on jo tällä hetkellä 40 km/h. Se on turvallinen nopeus tällä alueella.

Liikenneturvallisuusasiat ovat kouluhankkeissa aina mukana

–  Tilakeskuksen käynnistäessä hankesuunnittelun, niin kaupunkisuunnittelu osallistuu projektiin yhtenä osapuolena.
Etelä-Lahden alueella koulujen liikenneturvallisuusasioita on pohdittu muun muassa Lähteen monitoimitalon rakentamisen yhteydessä ja Länsiharjun koulun saneerauksen aikana.
– Koululaisille ja heidän saattajilleen tulee olla turvallinen ympäristö liikenteen osalta. Liikenneturvallisuusasiat ovat tärkeitä asioita, joihin on mahdollisuus vaikutta muun muassa kaavoituksen kautta.

Heikkisen mukaan viranomaiset tekivät yhteistyötä koko hankkeen ajan.
– Seuraamme onnettomuustilastoja ja keskustelemme liikenneturvallisuusasoista muun muassa poliisin kanssa.

Hankkeen päättymisen jälkeen liikennesuunnittelun vastuulle kuuluu vielä saadun palauteen hoito.
– Otamme aina palautetta vastaan. Monitoimitalon henkilökunta sekä vanhempainyhdistys antanee meille palautetta tämänkin hankkeen yhteydessä, jos he niin kokevat, että korjaustoimenpiteitä tulee vielä tehdä.

Petri Görman