kuva: Piispa Seppo Häkkisen mukaan tavallinen seurakuntalainen tuskin huomaa hiippakunnan vaihdosta tapahtuneen. – Tämä on hallinnollinen muutos ja se heijastuu ensisijaisesti seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden toimintaan, koska tuomiokapituli järjestää heille koulutusta sekä antaa muuta toiminnallista tukea.

Lahden seurakuntayhtymä ja samalla Launeen seurakunta siirtyi Mikkelin hiippakunnan alaisuuteen vuoden 2020 alusta lähtien. Piispa Seppo Häkkinen vieraili ensimmäisen kerran Launeella 23.1. tutustuen muun muassa seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäseniin. Kirkkoherra Heikki Pelkonen vastasi piispan ohjelmallisesta kokonaisuudesta Launeen seurakunnassa.

Piispan mukaan Mikkelin hiippakunnalle tapahtunut muutos oli merkittävä, koska se sai uudistuksen myötä yhdeksän uutta seurakuntaa lisää. Hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärä on nyt 480 000.
– Tämä oli suurin alueellinen muutos sitten toisen maailmansodan. Silloin menetimme paljon alueita sekä seurakuntia. Ennen liitosta meillä oli 350 000 seurakunnan jäsentä hiippakunnassamme.

Mikkelin hiippakunnan alueella seurakunnat ovat menettäneet jäseniään paljon, eikä siellä ole yksikään seurakunta kasvanut vuosikausiin. Toimintaansa supistaneita seurakuntia on ollut sekä maaseudulla että Etelä-Savon pienissä kaupungeissa.
– Seurakunnissa on jouduttu tämän asian vuoksi tekemään sellaisia rakenteellisia päätöksiä, joita Lahdessa tällä hetkellä vasta pohditaan.

Piispa tietää, että Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa.
– Entä, jos käytäisiin toivottamassa tervetulleiksi launeelle muuttavat ja vietäisiin heille vanhaan tapaan tuliaisleipä? Samalla voitaisiin kertoa seurakunnan toiminnasta.

Seurakunta ei saa piispan mukaan linnoittautua omiin tiloihinsa, vaan sen on mentävä sinne, missä ihmismassat liikkuvat.
– Monin paikoin on seurakunnan toimipisteitä kauppakeskuksissa. Kannattaa avoimin mielin pohtia, mitkä ovat toimivat paikalliset ratkaisut. Lahdessa on paljon jo tehtykin.

Ole rohkeasti kristitty

Lahden seurakuntayhtymä on hiippakunnan suurin organisaatio.
– Yhtymätasolla Lahdessa on tehty aina paljon hyvää yhteistyötä eri tasoilla. Tästä otamme mallia varmasti hiippakunnan itäpuolella.

Piispalle jäi lahtelaisista sellainen mielikuva, että täällä katsotaan luottavaisesti kohti tulevaisuutta, vaikka seurakuntayhtymässä joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä jo aivan lähitulevaisuudessa.
– Meillä on myös haasteita lasten kasvatustyön tukemisessa. Yhä useampi vanhempi jättää lapsensa kastamatta. Tämä on iso kysymys, jota meidän on pohdittava vakavasti.

Piispa muistuttaa, että kaste on evankelisluterilaisen kirkon toiminnan yksi peruslähtökohta.
– Se on myös hengellisesti ajatellen merkittävä asia.

Launeen seurakunnan diakonia-, kansainvälinen- ja lähetystyö saa piispalta kiitoksia.
– Seurakuntalaisen ja kirkon tulee olla rohkea kristitty tässä ajassa. Tämä on minun viestini kaikille launeelaisille.

 Petri Görman

kuva: Moottoripyörämuseon sielu Riku Routo kertoo Launeen seurakunnan miestenpiiriläisille tosielämän moottoripyörätarinoita museolla.

Launeen seurakunnan miestenpiirin tämän vuoden ensimmäinen vierailukohde oli Moottoripyörämuseo. Lähes 60 seniori-ikäistä miestä pääsi kuulemaan Riku Roudon mielenkiintoisia tarinoita erilaisista moottoripyöristä.
– Moottoripyörämuseo toimii marginaalissa, mutta se on kuitenkin uskomattoman vetovoimainen paikka. Elävät tarinat moottoripyöristä koukuttavat kuulijan moottoriurheilumaailmaan aivan varmasti, Reijo Salonen toteaa.

Moottoripyörämuseo on Lahden kaupungin suosituin museokohde.
– Tämä on sellainen paikka, josta aion kertoa myös tuttavilleni, jotka saapuvat Lahteen lomailemaan. Moottoripyörämuseo teki useaan mieheen suuren vaikutuksen. Aion itsekin vierailla siellä uudemman kerran.

Salonen kertoo, että muutamalla miestenpiiriläisellä on myös oma moottoripyörä.
– Meillä on vastuuryhmä, joka miettii vierailukohteet valmiiksi. Tämä porukkaa pohtii, missä vierailemme ja ketä kutsutaan Launeen kirkolle luennoimaan. Tämä oli yhden moottoriurheilumiehen idea.

Yhteisöllisyys on tärkeää

Miestenpiiriaktiivi Reijo Salosen mielestä heidän yhteisöllinen harrastuksensa on sen vuoksi suosittu, koska Launeen seurakunnassa tällä on niin pitkä perinne.
– Huippuvierailijat ovat yksi osa tätä tarinaa, mutta kyllä järjestelmällisellä suunnittelutyöllä on myös oma osuutensa.

Miestenpiiri alkaa aina hartaudella ja pienellä puheella, jonka yleensä lukee maallikko.
– Sen jälkeen lauletaan virsi ja juodaan kahvit.

Salosen mukaan yhteisöllisyys on tärkeä asia tälle miesporukalle sekä vapaa keskustelu ajankohtaisista asioista.
– Tässä yhteisössä autetaan myös kaveria, jos hänellä on niin sanotusti kivi sydämellä.

Miestenpiiri kokoontuu joka toinen viikko Launeen seurakunnan tiloissa maanantaisin.

Petri Görman

 – Nikkilässä olemme jo olemassa olevassa kaupunkirakenteessa kiinni ja melualueen ulkopuolella, mikä  helpottaa toteutusta. Tällä kaava-alueella on sekä kaupungin että yksityisen maa-alueita.

kuva: Olimme itse aktiivisia tämän kehittämistoiminnan kanssa ja sen vuoksi olemme nyt osa Lahden palvelutoria, tulosaluejohtaja Corinne Soini myhäilee tyytyväisenä kauppakeskus Trion toisessa kerroksessa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän asiakasohjaus Siiristä saavat tukea sekä ohjauspalvelua kaikki yli 65-vuotiaat päijäthämäläiset seniorit. Lahden uudella palvelutorilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa arjen ongelmatilanteisiin. Siiristä on mahdollista myös saada puhelinneuvontaa ja sähköiset palvelut ovat myös kaikkien senioreiden käytössä. Neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat maksuttomia ja asiakasohjausta on mahdollistaa saada myös anonyymisti.
 – Siirissä ohjataan ikääntyneitä ihmisiä erilaisissa arjen ongelmatilanteissa. Jos asiakkaan ongelmaa ei neuvonnankeinoin pystytä ratkaisemaan, niin hänen kotonaan tehdään laaja palvelutarpeen arvio, ikääntyneiden asiakkaiden tulosaluejohtaja Corinne Soini Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhty-mästä kertoo.

Palvelutarpeen arvion yhteydessä tehdään palvelusuunnitelma, jossa määritellään yhdessä asiakkaan kanssa tarvittavat palvelut sekä mahdolliset päätökset tulevista palveluista, joilla seniori pärjää asuessaan kotona.
 – Saattaa olla, että asiakkaamme ei pysty ottamaan lääkkeittään turvallisesti tai hän ei kykene valmistamaan itse ruokaansa. Työtehtävämme on ratkaista tällaisia arjen pulmatilanteita.

Lähelle ihmisiä

 – On hyvä asia, että erilaisia neuvontapalveluja on nyt samassa yksikössä. Tärkeintä on se, että asiakas saa palvelut helposti ja vaivattomasti.

Senioreille on iso asia, että he pääsevät linja-autolla melkein oven eteen kauppakeskus Trion kohdalla.
 – Kauppakeskuksessa on myös parkkihalli, joka palvelee vielä omalla autolla liikkuvia ihmisiä.

Tulosaluejohtaja Soini kertoo, että heidän yksikkö sijaitsi aiemmin Vapauden- ja Saimaankadun kulmassa.
 – Tämä toimipiste oli aivan liian etäällä kohderyhmällemme ja sen vuoksi emme välttämättä tavoittaneet kaikkia niitä senioreita, joille palveluohjaus oli tarkoitettu.

Ikäihmisten tulee saada palvelunsa mahdollisimman helposti.
 – Olemme saaneet vain positiivista palautetta kahden ensimmäisen päivän aikana. Avarat sekä viihtyisät tilat ovat saaneet asiakkailtamme kiitosta. Tärkeintä on, että asiakas nauttii. Ilo on myös paras palkinto virkamiehelle.

Uuden strategian mukainen palvelukonsepti

Tulosaluejohtaja Corinne Soinin mukaan Lahden palvelutorilta ikäihmisille suunnataan ensisijaisesti neuvontaa ja ohjausta.
 – Neuvontapalvelu on keskitetty Lahteen, vaikka toimimme koko maakunnan alueella. Tiedostamme tämän asian ja aiomme toimia aktiivisesti niin, että seniorit saavat palvelujamme myös haja-asutusalueilla.

Siirissä on mahdollista mitata verenpaine ja siellä ohjataan käyttämään myös omakanta-palvelua.
 – Nyt on tärkeää, että tieto tästä palvelusta leviää eteenpäin. Meitä on mahdollista pyytää vierailemaan eri tilaisuuksiin. Kerromme mielellämme tästä uudesta palvelukonseptista senioreille.

Espoon palvelutori on ollut esimerkkinä palvelutori konseptille.
 – Siirin toiminta-ajatus on päijäthämäläisten ideoima kokonaisuus ja siihen on käyty tutustumassa myös eri puolilta Suomea. Tämä on myös hyvinvointiyhtymän uuden strategian mukaista toimintaa.

Petri Görman

kuva: Kinkkutemppu on hyväntekeväisyyskampanja, joka on syntynyt Kemianteollisuuden aloitteesta. Launeen Citymarketin pihan keräyspiste oli aivan täynnä loppiaisena.

Kinkkutemppu on hyväntekeväisyyskampanja, joka kannustaa ihmisiä kierrättämään lihanvalmistuksessa syntyneen rasvan. Kampanja alkoi jo ennen joulua 21.12. ja se jatkui 7.1.2020 saakka. Yksi tämän kampanjan keskeisistä tavoitteista on kierrättää joulunaikana syntyneet kotitalouden rasvajätteet ympäristöä hyödyttävästi.

Kaikki ruoanlaitossa syntyneet rasvat oli mahdollista tuoda kierrätyspisteisiin. Kampanja keräsi myös joulukinkuista syntyneiden rasvojen lisäksi kala- ja kalkkunarasvat talteen. Keräyspisteitä on ollut eri puolilla Suomea K-ruokakauppojen yhteydessä, Neste asemilla sekä kuntien keräyspisteillä.

Kierrätysastiat sijoitettiin siten, että kotitalouksilla oli helppo palauttaa rasvajätteensä kauppareissun yhteydessä keräyspisteisiin. Rasvaa ei saa kaataa viemäreihin, koska se tukkii ne helposti. Rasva jähmettyy helposti ja se muodostaa viemäriin tukoksen.

Kotimainen Neste Oyj valmistaa kerätystä rasvasta uudistuvaa dieseliä, joka on fossiilista dieseliä puhtaampaa ja ympäristöystävällisempää.

Jätepisteiden astiamäärät arvioidaan kokemuksen perusteella

– Mahdollista ensi joulun keräystä varten astiamäärät arvioidaan uudelleen tämän vuoden kokemusten ja palautteen perusteella, viestintäjohtaja Susanna Aaltonen Kemianteollisuus ry:stä kertoo.

Launeella Citymarketin pihassa ollut rasvajätteiden kierrätyspiste pursusi yli loppiaisena.
– Ilmoituksia epäsiisteistä keräyspaikoista ei järjestäjille saakka ole juurikaan tullut. Kerätyn rasvan määrästä saanemme ensiarvion tammi-helmikuun vaihteessa.

Keräyspisteen siisteydestä vastaa se, kenen keräyspaikka on.
– Kinkkutempun keräysastioiden sijoituksen periaate K-ruokakaupoissa oli sijoittaa ne aina kun mahdollista Rinki-ekopisteen yhteyteen. Tällöin myös siivousvastuu oli Ringillä.

Kinkkutemppu järjestettiin nyt neljättä kertaa, yleisön pyynnöstä.
– Loppusyksyn aikana meiltä tiedusteltiin, että järjestetäänkö tempaus uudelleen.

Aaltosen mukaan hyväntekeväisyyskampanjan järjestäjät ovat kiinnostuneet aina palautteesta.
– Kehitämme toimintaamme palautteen pohjalta. Toivottavasti tämä kampanja saa jatkoa myös tulevana jouluna.

Petri Görman

kuva: Onko Kasarmi 57 ortodoksinen kappeli vai ei? – Toivottavasti uusi arkistotutkimus antaa vastauksen myös tähän kysymykseen, tutkimuspäällikkö Hannu Takala toteaa.

Lahden Metsä-Hennalassa lähellä entistä varuskunta-aluetta on venäläisen varuskunnan kappeli. Lähellä sitä on ollut venäisten sotilaiden hautausmaa ja sisällissodan yhteydessä vuonna 1918 sinne on mahdollisesti haudattu myös vankileirillä kuolleita punaisten puolella taistelleita sotilaita.

Tämän vuoden loppuun kestävän arkistotutkimuksen myötä saadaan uusia tuloksia asiaan liittyen. Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Takala kertoo, että Tuomas Hoppu, Marjo Liukkonen ja Tauno Tukkinen ovat muiden muassa selvittäneet tutkimuksiensa avulla lähes kaikkien Hennalan vankileirillä kuolleiden ihmisten nimet. Arkeologisia tutkimuksia tuskin Hennalan alueella on enää tarvetta tehdä.

–  Toivottavasti meneillään olevan tutkimuksen myötä selviää, mikä Kasarmi 57:n alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut, Takala toteaa.

Yhden tutkijan mukaan Kasarmi 57 on ortodoksikappeli.
– Paikallisten ortodoksien mukaan sisätilojen jako ei ole taas heidän uskonkuntansa normien mukainen.

”Kaivaukset eivät toisi uutta tietoa”

– Jos alueella tehdään tulevaisuudessa arkeologisia kaivauksia, niin tämän työn pohjaksi on määriteltävä erittäin kestävät perustelut.

Tutkimuspäällikön mukaan kaivaukset tällä alueella ovat hyvin arveluttavia.
– Tiedämme, että Kasarmi 57:n läheisyyteen on haudattu venäläisiä sotilaita 1890-luvulta lähtien. Jos etsisimme sieltä vain sisällissotamme uhreja, niin samalla löytäisimme venäläisiä sotilaita kaivausten yhteydessä.

Takala mainitsee, että jokainen kuollut yksilö on tärkeä, mutta on mietittävä, voidaanko kuolleiden nimet selvittää arkistotutkimuksen avulla, vai voisiko kaivaus tuoda lisätietoa – se on iso kysymys.
– Sisällissotamme uhreista on saatu jo lähes kaikki tieto irti. Yksittäisiä tapauksia saattaa vielä tulevaisuudessa löytyä, mutta suurimmat suuntaviivat tapahtuneesta jo tiedämme kansallisen historiatutkimuksen kautta. Kaivaukset eivät toisi uutta merkittävää tietoa Hennalan tapahtumiin.

Tarkkaa määrää emme koskaan tiedä

– Hennalassa teloitettujen nimilistat ovat tutkijoiden tiedossa ja ne on kerrottu tarkasti sisällissotaamme käsittelevissä historiateoksissa.

Takalaa kiinnostaa tutkijana vielä se, ketkä on teloitettu Kasarmi 57:n kohdalla ja mikä joukko on surmattu Milkin metsässä.
– Päivitys sotasurmatietokantaan julkaistiin marraskuussa ja tässä tietokannassa on uusimmat tiedot Hennalaan liittyen.

Punaisilla oli sisällissodan jälkeen motivaatio kerätä nimilistoja epäselvistä kuolemantapauksista ja myös moni punainen kirjoitti muistojulkaisuja sodasta.
– Tutkijoille käyttökelpoisia lähteitä ovat olleet kirkonkirjat ja valtiorikosylioikeuden ja kenttäoikeuksien asiakirjat vaikka niissäkin on puutteita. Nämä kaikki ovat olleet sisällissotaa tutkineiden tiedemiesten käytettävissä.

Petri Görman