Suomessa on nykyisin tungosta turvallisuusalan koulutukseen. Alalle opiskelemaan pääsee vain noin joka kolmas ensisijaisista hakijoista.
– Viime vuonna hakijoita oli kaikki hakutoiveet huomioon ottaen yli 100, mutta vuosittain aloituspaikkoja on 20 opiskelijalle, korostaa kouluttajana toimiva Anttilanmäellä asuva Veli-Matti Kosunen.
– Nuorten puolelta olemme keskittäneet tämän turvallisuusalan koulutuksen Heinolaan. Koulutukseen haetaan pääsääntöisesti, mutta hakijoiden täytyy myös huomioida, että heillä ovat kehittyneet tiedot ja fyysiset taidot alalle, hän sanoo.

Turvallisuusalan perustutkintoa suorittava Anette Holopainen on toisella vuosikurssilla. Yhteensä kolmen vuoden tutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Turvallisuusalalla on laaja-alaiset perusvalmiudet työskennellä kaikilla turvasektorin alalla. Tutkinto antaa valmiudet toimia ennaltaehkäisevästi sekä rikollisen toiminnan torjumiseksi erilaisissa turvallisuusalan tehtävissä.

– Minulla on tarkoitus pyrkiä Poliisikouluun. Kävin pari vuotta sitten Lahdessa turvallisuusalan messuilla, jolloin huomasin, että tämä on minun juttuni. Suvussani on ollut kokkeja ja ravintoloissa työskentelijöitä, mutta tämä ei syttänyt minua. Haluan olla asiakkaiden kanssa tekemisissä, mutta kuitenkin olen sosiaalinen ihminen, joten haluan poliisiksi, 18-vuotias renkomäkeläinen Anette Holopainen toteaa.
Anette Holopainen sanoo valttinaan olevan kielitaidon. Hän on kotoisin Virosta, joten äidinkielenään hän puhuu eestiä. Kielitaitoon lukeutuvat Viron ja Suomen lisäksi myös Venäjä, Englanti ja Ruotsi.
– Toivoisin, että minusta joskus tulisi poliisi, jolloin voisin hyödyntää kielitaitoani. Esimerkiksi venäjää puhuvia poliiseja ei taida olla paljon, sanoo Anette Holopainen, joka haluaa mukaan miesvaltaiseen alaan.
– Miehet puhuvat mielestäni suoremmin kuin naiset. Miesvaltaisella alalla tämä on hyve.

Anette Holopainen miettii, että poliisikoulun jälkeen hän haluaisi työskennellä liikkuvan poliisin tai tullin työtehtävissä.

 

– Harri Hulkko –