Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija

kuva: Dokumenttiohjaaja Keijo Skipparilla on kuvamateriaalia Lahden kaupunginteatterin edessä olevan kivitaideteoksen syntyprosessista. Se valmistui vuonna 1983.


Lahtelainen dokumenttiohjaaja Keijo Skippari viimeistelee parhaillaan dokumenttia kuva- ja veistostaitelija Olavi Lanusta. Dokumenttiohjaajan mielestä Lanu on merkittävin suomalainen ympäristötaiteilija. Hän toimi kuvataideopettajana Launeen yhteislyseossa 1959-1975. Sen jälkeen Lanu opetti nuoria opiskelijoita Lahden kuvataideinstituutissa.

– Suunnittelimme ympäristöviikkoa varten vuosi sitten, että näytämme Pikku-Vesijärven rannalla isolta screeniltä vanhoja ympäristöelokuvia. Samassa yhteydessä oli tarkoitus tehdä lyhytelokuva taiteilija Olavi Lanusta.

Tapahtuma peruuntui kuitenkin koronan vuoksi.
– Sen jälkeen huomasimme, että Lanusta ei ole koskaan tehty henkilödokumenttia.

Dokumenttiohjaaja Skipparin mukaan silloin syntyi ajatus laajemmasta dokumentista.
– Yllätyimme, että Lanusta ei ole koskaan tehty henkilödokumenttia. Siksi teimme dokumentin veistospuistosta ja taiteilijasta.

Dokumenttielokuva valmistuu tammikuussa ja sitä esitetään silloin Kinoiiriksessä Lahdessa.

Uutta materiaalia löytyi

– Sain ystävältäni Jukka Mustoselta kaksi haastattelua uutta dokumenttia varten. Ensimmäinen niistä oli kuvattu veistospuistossa vuonna 1991. Toinen oli haastattelu taiteilijan kotona vuonna 2000.

Skippari on erittäin tyytyväinen, että hän sai nämä ainutlaatuiset haastattelut käyttöönsä uutta dokumenttia varten.
– Dokumenttia varten Lanun tyttäret antoivat myös perhealbumin työryhmän käyttöön.

Ateneumissa on yli 12000 taitelijan ottamaa valokuvaa.
– Se oli löytöretki Lanun ympäristötaiteen maailmaan.

Taiteilija Lanu oli Skipparin mukaan orientoitunut vahvasti tulevaisuuteen kuvanveistäjänä.
– Hän loi ympäristötaidetta muutenkin kuin veistosten muodossa. Lumesta ja jäästä tehtyä taidetta Lanu dokumentoi itse kuviksi.

Lanun perusidea oli se, että luonnosta löytyy paljon käyttökelpoista materiaalia taidetta varten.
– Kukaan muu suomalainen taiteilija ei ole tehnyt yhtä paljon ympäristötaidetta. Siksi hän on merkittävin ympäristötaiteilija Suomessa.

Patoniittyyn ensimmäinen ateljee

Taiteilija Olavi Lanu muutti perheineen Etelä-Lahteen Patoniittyyn 1970-luvun alussa. Siellä alkoi uusi vaihe hänen taiteilijaelämässään. Uudessa talossa oli mahdollisuus tehdä isoja taideteoksia.
– Ensimmäiset ideat Venetsian biennalea varten syntyivät Patoniityssä jo varhain. Venetsiassa tapahtui myös Lanun kansainvälinen läpimurto vuonna 1978.

Lahden kaupunginteatterin edessä oleva kivitaideteos syntyi vuonna 1983.
– Kaksi Lanu-puiston veistosta on valettu Patoniityssä ja loput Renkomäen sorakuopalla.
Hänen teoksiaan on myyty ympäri maailman. Niitä voi löytää museoista ja yksityiskodeista.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija

  1. Lanu oli mun opettajani Launeella. Mulla on kuvia Lanusta ja Tutasta. Mutta osa niistä saattaa löytyä kotialbumeista. Jos on puutetta – 58 – 68 kuvista niin multa löytyy jonkin verran. Olin hänen ”hovikuvaajansa” silloin. Terv Matti Salmi.
    0400 545636

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO