Ylilääkäri Harri Pikkarainen on vasemmistoliiton ehdokas huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.

Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Varallisuuserot ovat suurentuneet jo parikymmentä vuotta ja kaikilla ei ole enää tasapuolista lähtökohtaa elämälle. Ns. kovat arvot valtaavat keskustelua ja asenteita: kunkin pitäisi pitää huolen itsestään, luodaan suorituspaineita jo alakoulusta alkaen ja oman edun tavoittelua pidetään hyveenä. Nämä tekijät johtavat mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja syrjäytymiseen. Samanaikaisesti kun väestö vanhenee, niin on työtä tekeviä koko ajan vähemmän, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muuta hyvinvointiyhteiskunnat peruspilarit ovat uhattuna. Onneksi on runsaasti hyviä ihmisiä ja useiden tavoitteet ovat yhteinen hyvä. Julkinen keskustelu ei näitä ikävä kyllä pääosin huomioi.

Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Pitää kriittisesti arvioida mihin rahamme käytämme. On paitsi arvokysymys niin tulevaisuutemme vuoksi erinomaisen tärkeää kohdistaa rahat hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta pitkäjänteisesti lisääviin asioihin. Köyhdyttäminen, vastakkainasettelu ja syrjäytyminen eivät lisää vakautta tai tuo hyvinvointia. Nyt pitää tehdä kaikkemme, jotta etenkin sote-palveluissa riittää työvoimaa: palkkauksen pitää vastata työtä, työolojen kunnollisia ja uutta työvoimaa pitää hankkia kaikin keinoin aktiivisesti. Työllisyyden tukeminen tuottaa pitkällä tähtäimellä huomattavasti enemmän kuin suuryritysten verohelpotukset tai veronkierron salliminen.

Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Pitää siirtyä lasten omaehtoisesta oppimisesta takaisin opettamiseen. Lasten ja nuorten yksilölliset piirteet pitää huomioida opetuksessa eikä tasapäistää kaikkia. Pitää kuulla opettajia/ kasvattajia ja antaa heidän näkemyksiensä vaikuttaa työn sisältöön ja opettamistapoihin. Samanaikaisesti pitää mahdollistaa lasten ja nuorten normaali kehittyminen ilman tulostavoitteita. Lasten pitää saada leikkiä ja nuorten harrastaa ja sosiaalistua. Sosiaalistumisen kautta kasvetaan yhteiskunnan jäseniksi ja opitaan toivotut toimintatavat, työn arvostus ja saadaan mielekkäitä ystävyyssuhteita.

Perustele näkemyksesi Natosta?
– En ole ollut tekemässä päätöstä Natoon liittymisestä, mutta kun päätös on tehty, pitää siitä rakentaa Suomen näköinen Nato-ratkaisu. En kannata esimerkiksi Naton tukikohtia Suomeen – saatikka ydinaseita. Meillä on onneksi ollut puolustuksen perusrakenne kunnossa: laaja reserviläisarmeija ja Länsi-Euroopan suurin tykistö. Viime aikojen tullut ikävä kehitys on tämän osoittanut olleen kunnossa. Oma puolustus olisi riittänyt pitkälle ilman sotilaallista liittoutumistakin. Näistä oman uskottavan puolustuksen elementeistä ei pidä luopua jatkossakaan, vaikka puolustusyhteistyö Naton kanssa syvenisikin. Emme tiedä minkälainen maailma on 20 vuoden päästä.

Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Iäkkäitä itseään ja heidän läheisiään pitää kuulla, kun heille suunnitellaan palveluita. Periaatteellinen pari vuosikymmentä sitten tehty poliittinen päätös siitä, että kaikki pitää hoitaa kotona on osoittanut jo virheellisyytensä. Itse kullekin pitää suunnitella yksilöllisesti minkälaisia palveluita tarvitaan ja nämä suunnitelmat pitää tehdä ennakoivasti, kun toimintakyky on vielä hyvä. Tällöin vältymme yllätyksiltä. Käyttäisin joustavasti erilaisia palvelutyyppejä: omaishoitoa, pysyvää hoivaa, erilaisia tuettuja asumismuotoja ja kotiin vietäviä palveluita. Näihin tulee yhdistää sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä ylläpitäviä palveluita ennaltaehkäisevästi. Näissä palveluissa tulee yhdistää yhdistystoimintaa, vapaaehtoispalveluita, julkisia palveluita ja tukevina toimintoina yksityistä pienyritystoimintaa. Suurten hoivajättien määräävää asemaa sosiaali- ja hoiva-aloilla tulee välttää ja nykytilanteessa jopa osin purkaa. Määräävä asema markkinoilla aiheuttaa hintojen suurenemista.

Miten sote-uudistus onnistui sinun mielestäsi?
– Sote-uudistus on vasta alussa. Viime vuosi oli käytännön suunnittelua ja toiminta alkoi vasta 1.1.2023. Ensimmäisen arvioinnin voi tehdä vasta muutaman vuoden kuluttua. Mutta kuten kaikissa uudistuksissa, on mahdollisuus myös epäonnistua, mikäli toiminta lähtee väärillä urille. Tavoitteista pitää pitää tiukasti kiinni: kustannusten kasvun hillintä ja terveyserojen kaventaminen. Toimintakyky ei ole vain jo töissä olevien etuoikeus. Pitää puuttua rakenteisiin, jotta voidaan keskittyä vain kaikkein vaikuttavimpiin keinoihin – kaikkeen ei ole varaa. Jo tullut hyvä muutos on se, että nyt toimintaa ohjaa demokraattisesti valittu aluevaltuusto. Hallinto ei kuitenkaan saa paisua ja asiantuntijuutta pitää hyödyntää. Siirtymävaiheessa kustannukset aina suurenevat, mutta lopullinen hyvinvointitavoite onkin kymmenien vuosien päässä. Oleellista on yhteistyö kuntien kanssa: mikäli liikuntapalvelut eivät ole kunnossa, on vaikea vaikuttaa pitkäaikaiseen toimintakykyyn ja terveyteen vain paikkaamalla seurauksia.

Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Työllisyyttä tulee tukea kaikin keinoin. Nuorten pitää päästä työelämän kylkeen jo mahdollisimman nuorena: tulee osallisuuden tunne ja saa omia tuloja. Ei syrjäydytä ja jäädä erilaisista tuista riippuvaisiksi. Ja kun saaduilla tuloilla pärjää, niin jää varaa myös kuluttaa, joka tukee yritysten toimintaa. Mikäli on runsaasti työttömyyttä ja köyhyyttä, ei ole kulutustakaan. Pitää katsoa tulevaisuuteen ja satsata kansallisesti sellaiseen strategiaan, joka on tulevaisuudessa maailman trendi: mikäli se on uusiutuva energia tai digitaalinen kehitys, tulee siihen panostaa. Harvan maan talous pärjää, mikäli se ei uudistu maailman mukana, vaan pitää kiinni vanhasta. Panostukset pitää panna pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan, jolla saadaan kotimaista työllistymistä ja tuotantoa, ulkomaisten suuryritysten sijaan.

 Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Pitää päästä eroon lobbareiden avulla tehtävistä aluepoliittisista päätöksistä. Mikäli jokin ratauudistus esimerkiksi selvitysten mukaan maksaa moninkertaisesti enemmän kuin toinen ilman merkittävää hyötyä, niin pitää valita kokonaishyödyllisin ratkaisu. Hyvä esimerkki tästä on ns. Itärata, jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka Savonradan oikaisu Mikkeli-Heinola-Lahti (-Helsinki) maksaisi kolmasosan ja olisi huomattavasti nopeammin toteutettavissa. Noille miljardeille löytyisi varmasti muutakin käyttöä. Tieverkoston perusparantamisten kaula kasvaa koko ajan. Tiet pitää pitää sellaisessa kunnossa, että niillä on turvallista liikkua. Rata-ja tiehankkeissa pitää aina muistaa, että ne eivät ole ainoastaan kuluerä, vaan yhteiskunnan palveluita kansalaisilleen sekä merkittäväkin työllistäjä. Mutta etenkin suurissa ja pitkäaikaisissa hankkeissa pitää pitää huolta, että kustannukset eivät karkaa, kuten nykyään julkisissa hankkeissa tapaa käymään. Budjettien pitää olla realistisia ja hankkeiden toteuttajien mahdollisuus lypsämiseen sopimusteknisesti estettävä.

 Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Kävisin tiukkiin toimiin etenkin nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Käyttäisin asiantuntijuuttani hyödyksi, että sote-uudistus ei lähtisi väärille urille, vaan puututtaisiin jo perustason rakenteisiin rajallisten resurssien kohdentamiseksi oikein, jotta kaikkien terveys paranisi tasa-arvoisesti.

Petri Görman

Kuva: Keijo Skipparin uusin dokumenttielokuva kertoo taiteilija Olavi Lanusta. Elokuvaa esitetään Kino Iiriksessä.

Olli oli aikaansa paljon edellä. Näin on helppo todeta jälkiviisaasti ja jälkikäteen katseltuaan Keijo Skipparin hänestä säväyttävän tarkasti piirtämää kuvaa oivallisessa elämänkertadokumentissa. Elokuva on nähtävissä Kino Iiriksessä useita viikkoja. Jokaiselle lahtelaiselle kulttuuri-ihmiselle tämän katsominen on MUST!

Taitava dokumenttaristi Skippari on kyennyt hyödyntämään suurenmoisesti sen suuren kuva- ja monipuolisen videomateriaalin, joka Olavista on ollut saatavilla. Taitavalla leikkauksella ja tiiviillä kerrontatekniikalla Skippari puristaa tarinansa tuntiin. Materiaali jäi paljon vielä käyttämättä ja sitä säilytetään Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksen perinnekeräyskeskuksessa jälkipolville.

Olavi Lanu eli vahvan, näköisensä taiteilijaelämän, jota me lahtelaisen pääsemme nyt kurkistamaan
ja ihailemaan. Olli esiintyy itse luontevasti elokuvassa ja kertoo urastaan vuonna 1999 ja vuonna 2000 kuvatuissa videoissa. Elokuvaa Skippari on työstänyt kesästä 2021 alkaen ja siinä esiintyy Olavi Lanun toisen
vaimon Tarja Lanun sekä tyttärien Tessaliina Rissasen ja Merina Hovin lisäksi joukko Ollin entisiä oppilaita ja taiteilijaystäviä kertomassa muistojaan Lahden omasta taiteilijaprofessorista, mukana
muuan Omalähiön kolumnisti Juhani Melanenkin.

Itse tutustuin Lanuihin opettajana jo 1970-luvulla, jolloin he toimivat Launeen yhteislyseon idearikkaina ja luovina ”erilaisina”opettaja-influenssareina. He jättivät vahvan jäljen niin oppilaisiinsa kuin muihin kollegoihinsa raikkaalla elämänasenteellaan. Skippari on saanut vangittua elokuvaansa juuri ne tärkeät seikat ja asiat, jotka muokkasivat Lanusta sen suuren lahtelaisen ympäristönäkijän ja tekijän, jonka teokset ovat nyt osa Lahtea. Hänen veistospuistonsa Karinimessä on erittäin ainutlaatuinen ja hengittää koko ajan meille kertomassa luonnon suuruutta korostaen keskellä modernia kaupunkia.

Olli ponkaisi maailman tietoisuuteen Venetsian biennaaleilla 1978, jolloin hänet valittiin Suomen edustajana valmistamaan tilateoksen ” Elämää suomalaismetsissä”. Loppu on historiaa. Nyt me lahtelaiset voimme röyhistellä rintaamme ja kertoa, että Olavin töitä on niin Retretissä kuin Kariniemen vesipuistossa. Lyhyesti Olavi Lanu oli, on ja pysyy eräänä koko maailman omaperäisimpänä ympäristötaiteilijana, joka kehitti alan betonitekniikkaa ja oli esikuva monille muille ei-lahtelaisillekin. Hän oli vimmaisen intohimoinen luontokokija, joka kykeni onneksi välittämään tämän persoonalliseksi ympäristötaiteeksi, jota me nyt saamme ihailla ympäri Lahtea. Lahen Olavi Lanu on elokuvansa ansainnut.

Kiitos Keijo Skippari, Päijät-Hämeen Elokuvakeskus ja Suomen kulttuurirahasto.

Juhani Melanen

KOHTI EDUSKUNTAVAALEJA 2023

Lahtelainen  Mira Nieminen on perussuomalaisten ehdokas huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee kolmatta kertaa kansanedustajan tehtävää.

1. Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Suomalaisten hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen kestävyyttä koetellaan nyt usealta nurkalta. Monet sisäiset ja ulkoiset haasteet pakottavat meidät sopeutumaan ja muuttamaan toimintaa, jotta ratkaisemme muun muassa velkaantumisen ja palveluiden saatavuuden ongelmat. Joudumme palaamaan peruskysymyksien äärelle ja priorisoimaan ylläpitääksemme palvelut niin turvallisuudessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa sekä ihmisten toimeentulossa.

2. Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen, jossa perusarjen tulee sujua ja tarvittavat palvelut on oltavat saatavilla muun muassa poliisin ja pelastus- ja ensihoidon suhteen. Resurssit tulee taata myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta myös opetuksessa. Koulutukseen on tehtävä kiireellisiä muutoksia oppimistulosten parantamiseksi. Joudumme miettimään tukijärjestelmiä uudelleen ja tarvitsemme muutoksia niin sosiaaliturva- kuin asumistukijärjestelmiin. Muutoksia tarvitaan myös moniin arjen kustannuksia lisääviin asioihin kuten polttoaineiden- ja energian sekä asumisen hinnan kohtuullistamisiin.

3. Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Palaamalla takaisin koulun ja opettajien perustehtäviin ja aineisiin. Opetuksesta tulee vähentää liiallista vapaavalintaisuutta, itseohjautuvuutta ja keskittyä lapsiin. Nykyinen koulujärjestelmä palvelee kilpailuyhteiskuntaa, mutta ei lapsia ja nuoria ja heidän kehitystään. Yhä useampi kohtaa haasteita selviytyäkseen opetuksen vaatimuksista, mikä aiheuttaa moninaisia ongelmia. Lisäämällä läsnäolopetusta, vaatimalla keskittymistä ja poistamalla turha digitaalisuus ja sähköinen maailma, joka aiheuttaa levottomuutta. Lisäämällä kanssakäymistä ja vuorovaikutusta, liikuntaa sekä harrastuksia oppisisältöihin. Palauttamalla kouluun, opettajille sekä oppivelvollisuuteen liittyvä auktoriteetti.

4. Perustele näkemyksesi Natosta?
– Olen ollut oman kansallisen maanpuolustuksen ja puolustusyhteistyön kannattaja. Oman kansan on puolustettava omaa maataan, eikä armeijaa tule ajaa heikompaan tilaan Natoon liittyminen huomioiden. Aika muuttunut arvaamattomaksi, jonka johdosta Nato on valittu osaksi tulevaisuuden puolustusta. Tällä päätöksellä mennään eteenpäin.

5. Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Lisäämällä yhteisöllistä asumista, johon olisi mahdollisuus siirtyä jo varhaisessa vaiheessa, kun ikäihminen on vielä toimintakykyinen. Koti ei ole aina enää turvallinen paikka ja kotihoidon haasteen resurssien suhteen on tunnustettava. Meillä täytyy olla hoitopaikkoja myös heille, jotka eivät pärjää enää kotona. Digitalisaatio ei ole ratkaisu kaikkien kohdalla etenkin, kun muistisairauden lisääntyvät. Omaishoitoa tulee huomioida ja tukea entistä paremmin.

6. Onnistuiko sinun mielestäsi sote-uudistus?
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus loi maahan yhden uuden hallinnon tason, jonka kustannukset ovat karkaavat hallitsemattomasti. Samalla toimintaa joudutaan keskittämään yhä enemmän ja palvelun yhdenvertaisesta laatua ja saatavuutta ei pystytä varmistamaan kansalaisille eri alueilla. On myös jo havaittu, että kuntien ja sotealueiden rajapinnoille jää muun muassa terveyden – ja hyvinvoinnin toimintoja, joiden järjestäjä jää liian epäselväksi ja pahimmillaan toiminta loppuu kokonaan molemminpuolisista kustannuspaineista johtuen.

7. Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Talouden suunnan muuttaminen vaatii paljon erilaisia toimia. Velkaantuminen on taitettava käymällä läpi julkiset kohteet ja hallinnon alat. EU:n ohjelmiin, jotka lisäävät Suomen maksuosuuksia ei tule lähteä mukaan. On priorisoitava Suomea hyödyttäviin asioihin ja luotava luotettavat sekä kestävät toimintaedellytykset kotimaisille yrityksille. Kansalaisten ostovoimaa on lisättävä keventämällä ansiotuloverotusta, jossa etenkin keskipalkkaluokan verotuksen progressiivisuus on kohtuuttomalla tasolla. Työstä tulee tehdä kannustavaa ja ahkeruutta palkittava, ei rangaistava verotuksella. Työelämän muutokset vaativat huomioimaan niiden uudet tarpeet, jossa koulutukseen ja työllisyyden kasvattamiseen on panostettava.

8. Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Tieverkosto on päästetty surkeaan kuntoon. On tärkeää, että pidämme huolta liikkumisen mahdollistamisesta tieverkostossa muun muassa työpaikkojen säilymiseksi, työssäkäynnin mahdollistamiseksi, huoltovarmuuden sekä omavaraisuuden ylläpitämiseksi. Itärata hanketta tulee unohtaa ja Lentoradan valmistumista kiirehdittävä. Myös Savon ratahanketta Lahti – Heinola -Mikkeli tulee suunnitella eteenpäin vietäväksi.

9. Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Arjen perusturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien asioiden eteen yhteiskuntarauhan säilymiseksi sekä ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ahkeraa työtä Suomen ja suomalaisten eteen.

Petri Görman

Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti on erittäin tyytyväinen Renkomäen kirjaston uusiin tiloihin.
– Täällä on nyt tilaa olla ja viettää aikaa.

Renkomäen kirjasto avattiin uudessa monitoimitalo Aurassa keskiviikkona. Uusi kirjasto on tilava sekä valoisa. Sen tiloja on mahdollista käyttää myös omatoimiaikoina. Kirjastossa otetaan omatoimiaika käyttöön heti, kun kaikki tekniset ratkaisut on asennettu. asiakaspysäköinti on Lakkitehtaankadulla, mutta kirjaston edustalla on kaksi esteetöntä pysäköintipaikkaa.

Etätyötä tekeville aikuisille kirjastossa on äänieristetty työtila. Sen lisäksi rakennuksessa on erilaisia tuoliryhmiä, joissa voi keskittyä lukemiseen tai muuhun mahdolliseen hiljaiseen kirjastossa tapahtuvaan ajanviettoon. Lapsille on sisustettu esteettisesti kaunis lukusali. Aikuisille kirjastossa on oma lukuhuone.

– Uudet kalusteet ovat ihania ja monikäyttöisiä, vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti kertoo.

Vastaava kirjastohoitaja uskoo, että peruskoululaisten ja varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyö vain monipuolistuu tulevaisuudessa.
– Varhaiskasvatuksessa olevat lapset ja koululaiset voivat kävellä nyt sisäkautta kirjastoon.

Renkomäen kirjaston työntekijöillä on työkokemusta Lahden kaupungin uusista monitoimitaloihin sijoitetuista kirjastoista.
– Ideoitamme ja kokemustamme on hyödynnetty monessa tämän projektin eri vaiheessa.

Aineistot ovat muutakin kuin kirjoja

Lahden kaupungin kirjastoista on mahdollista lainata muun muassa elokuvia, kirjoja, liikuntavälineitä ja lautapelejä.
– Järjestämme tulevaisuudessa esimerkiksi lautapelitapahtumia, mutta emme välttämättä vielä tämän kevään aikana.

Vastaava kirjastonhoitaja toivoo, että he onnistuvat houkuttelemaan erityisesti poikia lukuharrastuksen pariin.
– Nyt Renkomäessä on lapsille ja nuorille paikka, jossa voi viettää vapaa-aikaa monella eri tavalla. Tietenkin toivomme, että asiakkaat löytävät kirjastosta helposti mielekästä luettavaa monipuolisesta tarjonnastamme.

Kirjaston muutto oli iso operaatio ja se kesti kymmenisen päivää.
– Kirjojen muutto on helppoa, koska ne pakataan järjestyksessä ja puretaan sen jälkeen suoraan hyllyihin. Kirjastotilojen viimeistely vei myös kaikkien työntekijöiden aikaa paljon vuodenvaihteessa.

Petri Görman

Kuukausimarkkinoilla tammikuun ensimmäisellä viikolla oli muutoin hiljaista, mutta vaaliteltoilla kävi kuhina. Eduskuntavaaliehdokkaat joutivat vastamaan muun muassa sähkön hintakysymyksiin. Moni tavallinen ihminen pelkää elinkustannusten nousua ja siihen haettiin myös ehdokkailta vastauksia, miten nämä asiat hoidettaisiin kuntoon. Omalähiö haastatteli suurimpien puolueiden ehdokkaita torilla. Huomioimme myös kahden pienpuolueen ehdokkaat, jotka olivat aistimassa markkinatunnelmaa Lahden kauppatorilla.

Suomen kansa ensin -puolueen eduskuntavaaliehdokas Terho Anttolainen totesi, että eduskuntavaaleissa päätämme siitä, että jatkuuko ihmisten kyykyttäminen äärirajoille.
– Luotan siihen, että kansa tietää meidän tarvitsevan päättäjiä, jotka eivät jatka hyvinvointivaltion alasajoa.

Anttolaisella on pitkä kokemus kuntapolitiikasta sekä Lahdessa ja Nastolassa.
– Uskon olevani oikea valinta eduskuntaan, koska olen politiikan vanha kokenut konkari.

Itsevarmuus perustuu siihen, että tietää olevansa hyvä politiikassa. Kokeneen poliitikon mukaan typerät ja lyhytnäköiset päätökset on lopetettava.
– Resurssit tulee kohdistaa ensisijaisesti omiin kansalaisiin. Elinkustannukset on saatava kuriin. Yrittäjiä tulee tukea, ei rankaista.

Vapauden liiton eduskuntavaaliehdokas Niko Kauko odottaa huhtikuun eduskuntavaaleja samaan aikaan sekä toiveikkaana että huolestuneena.
– Toiveikkaana siitä syystä, että kevään eduskuntavaaleissa kansalla on vielä mahdollisuus muuttaa maamme suuntaa hallitusti pois nykyiseltä väärältä kurssilta, jossa jäävuori siintää Suomi-laivan keulan edessä. Huolestuneena taas siitä syystä, että pelkään ettei kansa taaskaan uskalla vaihtaa edustajiaan Arkadianmäelle, vaan se äänestää sinne taas samat puolueet ja kansanedustajat, jotka ovat maamme syvenevät ongelmat luoneet.

Eduskuntavaaliehdokkaan tavoitteena on saada äänestäjät ymmärtämään sen, että Suomen kriisiytymisen takana ei ole pelkkä hallituskriisi, vaan systeemikriisi.
– Meidät on viety mukaan EU:hun ja euroon, joita ei ole suunniteltu Suomen kansan etuja ajamaan. EU ei ole kansoista lähtöisin, vaan se on suuryritysten ja poliitikkojen yhdessä luoma projekti.

Maan vastuuton ja huoleton velkaannuttaminen sekä velkarahan holtiton lapioiminen ulkomaille huolestuttavat kansalaisia vaaliteltoilla.
– Terveydenhuollon kriisi ja sähkökriisi ovat ykkösaiheet. Kansalaiset ovat ihmetelleet minulle, miksi vanhat puolueet eivät aja tavallisten suomalaisten asioita. Uusien poliittisten voimien ja ratkaisujen tarve kiinnostavat heitä, koska huoli maamme tilasta alkaa olla suomalaisten keskuudessa erittäin syvä.

Muutosta halutaan

Lahtelainen Tuija Saloranta edustaa Liike Nyt -puoluetta ja hän odottaa eduskuntavaaleja positiivissa tunnelmissa.
– Suomalaiset haluavat muutosta. Tavallisesta elämästä on tullut nykyisen hallituksen aikana epäoikeudenmukaista ja kallista sekä lainsäädäntötasolla ristiriitaista ja epätasa-arvoista.

Oikeudenmukaisuuden on arvona palattava kaikkiin yhteiskunnallisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin perustaksi.
– Tiettyjen ryhmien ideologioiden ja aatteiden on väistyttävä, jotta Suomesta tulee kaikille tasa-arvoinen, turvallinen ja kansalaisilleen hyvät peruspalvelut tuottava maa.

Saloranta sano suoraan, että työteon on oltava kannattavaa.
– Ratkaisujen pohjaksi on otettava käyttöön erilaiset tutkimukset ja toimittava siten, että haasteiden syihin puututaan, ei vain lääkitä ongelmaa.

Vaalitilaisuuksissa Salorannalle on kerrottu, että Suomessa on liian korkea verotus ja paljon erilaisia turhia maksuja.
– Siitä suomalaiset ovat erittäin huolissaan, että peruspalvelut eivät toimi. Nykyinen arvomaailma puhututtaa, miksi valtio suuntaa voimavaransa byrokratiaan tai ideologiaan, eikä kansalaisilleen?

Keskustan Laura Hahlin mukaan tunnelma ennen eduskuntavaaleja on samaan aikaan innokas ja jännittynyt.
– Olen ensimmäistä kertaa ehdokkaana, joten en täysin tiedä mitä on odotettavissa. Uskon että keväästä tulee mielenkiintoinen ja opettava kokemus.

Ensimmäistä kertaa ehdokkaana olevan Hahlin kärkiteemani on vastuullinen politiikka.
– Politiikanteon on perustuttava tutkittuun tietoon. Toisena nostan esiin mielenterveyskriisiä. Erilaiset mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat suurin syy työkyvyttömyyteen. Mielenterveys palvelut on saatava kuntoon ja tukea on oltava saatavilla läpi elämän varhaislapsuudesta vanhuuteen.

Ihmiset ovat huolestuneita tulevaisuudestaan, koska esimerkiksi bensa ja ruoka kallistuu koko ajan.
– Ukrainan sota sekä oman maamme turvallisuus on toinen asia, joka puhuttaa. Kanssani on myös puhuttu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta ja siitä mitä ajatuksia hyvinvointialueelle siirtyminen on herättänyt.

Positiivinen ja rohkaiseva tunnelma

– Tunnelma on ollut positiivinen ja rohkaiseva. Muutama vuosi pois politiikasta teki todella hyvää. Kokemuksen kautta on oppinut keskittymään olennaiseen kampanjassa ja panostus on keskitetty vaalien alusviikoille, kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Ilkka Viljanen toteaa.

Väkeä on tullut Viljasen vaalityöhön paljon Lahdesta ja ympäristökunnista.
– Nöyränä ja innokkaana suuntaan kohti huhtikuun eduskuntavaaleja.

Talous, turvallisuus ja terveys ovat tärkeimpiä Viljasen vaaliteemoja.
– Lainsäädäntötyö on tuttua ja laajat yhteistyöverkostot ovat valmiina. Olen vastuullinen yhteistyön ja yhteyksien tekijä. Uskon, että äänestäjät haluavat nyt vakautta, kokemusta ja tolkun politiikkaa. Olen valmis laittamaan itseni peliin Lahden ja koko Päijät-Hämeen edestä

Ihmiset ovat huolissaan taloudesta, räjähdysmäisestä velan kasvusta, hintojen noususta ja turvallisuudesta.
– Hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenenä olen saanut paljon palautetta myös hoitoon pääsystä ja vanhusten hoidosta. Kansalaiset ovat toreilla kysyneet kaiken kaikkiaan erityisesti vakauden ja kokemuksen perään.

Sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokas Sirkku Hilden on innostuneissa ja positiivisissa tunnelmissa kolme kuukautta ennen eduskuntavaaleja.
– Olen saanut valtavasti kannustusta ja oma äänimääräni on ollut edellisissä vaaleissa nousujohteinen. Odotan luottavaisena huhtikuun alun vaalipäivää.

Hildenillä on kolme vaaliteemaa. Ikä on rikkaus, Lapsiperheille tukea sekä Kansalaistoiminnan voima säilytettävä.
– Itselleni sydäntä lähellä ovat ikääntyneiden asiat ja erityisesti kotihoidon sekä palveluasumisen laatu. Henkilöstön jaksaminen ja sen riittävyys sekä omaishoito on nostettava mukaan keskusteluun.

Lapsiperheistä lasten suojelu sekä vanhempien jaksaminen, neuvoloiden kehittäminen sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen tilanne ovat tärkeitä asioita Hildenille.
– Olen toiminut pitkään yhdistystoiminnassa, joten haluan olla turvaamassa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta. Haluan olla parantamassa haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta ja varmistamassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen

Hilden on keskustellut kansalaistapaamisissa terveyspalveluista, vanhusten palveluista, työntekijäpulasta, hintojen noususta ja energian riittävyydestä.

Kulunut vaalikausi on ollut poikkeuksellinen

Lahden paikallispolitiikasta pitkän kokemuksen omaava vihreiden Aleksi Mäntylä haluaa huhtikuun eduskuntavaaleissa senaattoriksi Arkadianmäelle.
– Minulla on jännittyneen odottavat tunnelmat tällä hetkellä. Kulunut vaalikausi on ollut poikkeuksellinen ja ihmisten mielenkiinto politiikkaa kohtaan vaikuttaisi olevan nousussa.

Mäntylä haluaa Suomen tekevän vahvaa ilmasto- ja luonnonsuojelupolitiikkaa.
– On tärkeää, että suomalaiset tukevat vihreää siirtymää luoden samalla työtä ja kestävyyttä.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaamisen eteen on tehtävä paljon työtä.

Mäntylän mukaan ihmisten mielessä on paljon erilaisia asioita vaalitilaisuuksissa.
– Ilmasto- ja energiateemat sekä siihen liittyvä sähkön hinta puhututtaa ja Ukrainan sota sekä Nato puhututtaa. Näiden lisäksi useilla on henkilökohtaisia mielenkiinnon aiheita, jotka vaihtelevat henkilökohtaisesta sairaudesta bussikuskien taukomahdollisuuksiin.

Kristillisdemokraattien Juha-Pekka Forsman kertoo, että hänen tunnelmansa ovat kaksijakoiset.
– Toisaalta odotan kevättä ja vaaleja hyvillä mielin. Ja taasen kun elämme monessa mielessä vaikeita ja vaaran aikoja, niin päällimmäisenä on tunne, että eduskuntaan pitää nyt saada poikkeuksellisen jämäköitä miehiä ja naisia päättämään Suomen asioista.

Forsman korostaa, että juuri nyt Suomen turvallisuus on korostuneesti se ykkösasia.
– Puolustusbudjettiin on saatava paljon lisää rahaa, koska naapurimme ei ymmärrä muuta kieltä, kuin voiman kieltä.

Nykyhallitus on velkaannuttanut maamme nelivuotisen kautensa aikana 100 miljardista eurosta lähes 150 miljardiin euroon ja sen vuoksi Forsmanin mukaan talous on saatava kuntoon.
– Sairaanhoidossa hoitoon on päästävä nykyistä paljon nopeammin. Maakunnassamme on aivan liian pitkät leikkausjonot. Lasten sekä nuorten psykiatrian palveluista on myös huolehdittava.

Vaalitilaisuuksissa ihmiset ovat kantaneet etenkin sosiaali- ja terveyspuolen asioista.
– Minulle on sanottu, että nykyinen eduskunta ole pystynyt puuttumaan tämän hetken energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin. Lahdessa myös keskustan liikennejärjestelyt ja niihin kaavaillut muutokset ovat kestopuheenaihe, joka herättää intohimoja suuntaan, jos toiseen! Lisäksi on toivottu tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Hoitovelka kasvaa

– Suomen nykymenoon tarvitaan muutos ja tätä muutosta haluan olla osaltani toteuttamassa. Istuva hallitus on jättänyt paljon korjattavaa muun muassa entisestään kasvavan hoitovelan, lisäksi ennätys lukemiin nousseen valtionvelan vuoksi, perussuomalaisten Saija Granlund sanoo.

Politiikassa Granlund toimii oikeudenmukaisuuden puolesta.
– Ensisijaisesti kannan huolta suomalaisten tarpeista. Suomalainen työ ja yrittäjyys luovat pohjan kansalaisten toimeentulolle. Verovaroin järjestettävät sote- ja muut palvelut tulevat olla kaikkien saavutettavissa tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta.

Turvallinen arki ja parempi tulevaisuus on säilynyt Granlundin teemana edellisistä vaaleista saakka.
– Arjen toimivuudesta ja palveluista ihmisen hyvinvointi lähtee ja tähän tulee panostaa ensisijaisesti.

Toritapahtumissa ja keskustelutilaisuuksissa on noussut esiin kansalaisten huoli omasta toimeentulosta.
– Eläkkeet ja palkka eivät usein riitä enää edes välttämättömiin kuluihin. Erityisesti ruoan, lääkkeiden, energian ja polttoaineiden hintojen korotukset huolestuttavat. Terveydenhuollon palveluiden saavutettavuus ja toimivuus ovat myös kärkiaiheena. Myös turvallisuus ja katujengien lisääntyminen, päihde- ja mielenterveysongelmat puhututtavat.
– Ihmiset haluavat uusia päättäjiä ja turvallisen hyvinvointi-Suomen takaisin.

Petri Görman