– Hyvä kansanedustaja on yhteistyökykyinen ja asioihin perehtyvä. Hän ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa vaan perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon. Menestyväparlamentaarikko kykenee kuuntelemaan asiantuntijoita, ajattelemaan suuria linjoja ja jopa muuttamaan mielipidettään tarvittaessa, lahtelainen eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin (vihr.) sanoo.
Palmi-Felin on vihreiden ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa. Tällä hetkellä hän vaikuttaa Lahden kaupunginvaltuustossa. Kuntapolitiikan kautta hänen kiinnostus poliittista toimintaa kohtaa on vain lisääntynyt ja siksi hänen tavoitteena on nyt päästä kansanedustajaksi Arkadianmäelle.
– Lähdin ensimmäistä kertaa politiikkaan mukaan 20-vuotiaana ja olin opiskeluaikana perustamassa Tampereen vihreitä nuoria. Toimin silloin useamman vuoden nuorisojärjestössä ja olin kerran ehdolla myös kuntavaaleissakin.
Sen jälkeen Palmi-Felinillä oli useamman vuoden tauko politiikasta, kunnes hän lähti mukaan Lahden vihreiden toimintaan neljä vuotta sitten.
– Viime kuntavaaleissa pääsin kaupunginvaltuutetuksi ja toimin Lahden vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana, liikunta- ja kulttuurilautakunnan jäsenenä sekä maakuntavaltuustossa. Lisäksi olen toiminut jo useamman vuoden ay-puolella.
Ohisalo ja Tynkkynen saa arvostusta
Tarmokas nainen haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja hän kokee sen vuoksi poliittisen toiminnan kiehtovaksi.
– Olen kiinnostunut monista erilaisista sioista. Tässä työssä oppii koko ajan uutta ja samalla löytää uusia näkökulmia asioihin.
Yksittäistä suurta poliitikkoidolia Palmi-Felinillä ei ole, mutta hän arvostaa monien erilaisten poliittisten toimijoiden työtä.
– Toki yhtenä idolina voi mainita Tarja Halosen ensimmäisenä naispresidenttinä. Lisäksi vihreillä on hurja määrä osaavia poliitikkoja, joita ihailen. Arvostan muun muassa Maria Ohisaloa paljon ja samoin kuin Oras Tynkkystä.
Kannatan perustuloa
– Haluaisin olla torjumassa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista.
Sen lisäksi eduskuntavaaliehdokas haluaa olla edistämässä tasa-arvoa muun muassa perhevapaauudistuksen, translain uudistamisen ja palkka-tasa-arvon parantamisen kautta.
– Lisäksi haluan edistää päätöksiä jotka tukevat koulutusta ja tiedettä ja ehkäisevät kaikenikäisten eriarvoistumista. Kannatan perustuloa ja haluan, että aktiivimalli kumotaan. Toivon, että päätöksiä tehtäisiin nykyistä enemmän tutkimustietoon ja vaikutusten ennakkoarviointiin pohjautuen tulevaisuudessa.
Erityisesti köyhimpien eläkeläisten asemaa on Palmi-Felinin mukaan parannettava.
– Peruseläkkeen on riitettävä elämiseen ilman, että tarvitsee hakea esimerkiksi toimeentulotukea päivittäisestä elämästä selvitäkseen. Vanhustenhoidossa tulee huolehtia riittävästä hoitajamitoituksesta ja siitä että valvonta toimii. Valtakunnallinen vanhusasiainvaltuutetun virka turvaisi ikääntyneiden kansalaisten oikeuksia.
Maahanmuuttajat integroitava osaksi yhteiskuntaa
Eduskuntavaaliehdokas toteaa, että maahanmuuton ja kotoutumisen suurimmat haasteet ovat kielen oppiminen, työllistyminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen.
– Meidän pitäisi panostaa siihen, että maahanmuuttajat kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Samalla maahanmuuttajien ja erityisesti pakolaisten tietoisuutta ihmis- ja perusoikeuksista sekä muista yksilön, erityisesti naisten ja lasten oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa on lisättävä.
Kansanedustajaksi pyrkivä kaupunginvaltuutettu Palmi-Felin mukaan on kuitenkin muistettava, että maahanmuuttajia tulee hyvin monenlaisista taustoista ja jokaisella on oma tarinansa eli ei ole olemassa mitään yleispätevää kaikkiin sovellettavaa konseptia.
Suomesta tehdään oikeudenmukaisempi vähentämällä eriarvoistumista.
– Suomi on esimerkiksi menettämässä koulutuksen tasa-arvon. Kouluttautumisen tulee olla mahdollista kaikille oman elämän lähtökohdista riippumatta. Yksi tärkeimmistä pohjista koulupolulle on varhaiskasvatuksessa, jonka tutkitusti tiedetään kaventavan oppimiseroja.
Sivistykseen enemmän panostusta
– Peruskoulun osalta on panostettava oppilaiden eri lähtökohdista johtuvan eriarvoisuuden tasoittamiseen. Osa oppilaista valmistuu tällä hetkellä peruskoulusta vailla riittäviä taitoja jatko-opinnoista selviytymiseen. Esimerkiksi heikko lukutaito on suorassa yhteydessä heikkoon elämästä selviytymiseen.
Kouluille tulee saada nykyistä vahvemmat resurssit tukea heikommin pärjääviä ja tuen tarpeessa olevia oppilaita.
– Peruskoulun ja toisen asteen välille ei saa syntyä kuilua, vaan siirtymää on tuettava opinto-ohjauksella.
Työn murros on tuonut mukanaan myös sen, ettei pärjääminen pelkän peruskoulun varassa ole mahdollista.
– Jokaiselle tulee olla mahdollista hankkia vähintään toisen asteen koulutus. Toisen asteen koulutuksen tulee olla aidosti maksutonta ja opetukseen pitää olla riittävästi resursseja. Myös monet työikäiset tarvitsevat entistä enemmän mahdollisuuksia koulutuksensa päivittämiseen, jotta riski joutua työelämän ulkopuolelle vähenee.
Petri Görman
Hei Salla! Perustulo askarruttaa.Kuinka saadaan esiin he jotka todella tarvitsevat ja ettei työ ole ensimmäisellä tilalla toimeentuloon.?