Työllistymis- ja koulutusongelmat ovat nuorten arkipäiväistä elämää. Koulutuksesta on valtionhallinnon toimesta leikattu määrärahoja niin yliopistoilta kuin keskiasteen opinahjoista. Lahdessa kokoontuivat sosialidemokraatit puoluekokoukseensa pari viikkoa sitten. Perinteiseen tapaan kokoukselle olivat eri puoluejärjestöt valmistelleet aloitteita, jotka antavat puolueen päättäville elimille ja eduskuntaryhmälle järkeviä viitteitä siitä, mitä kansalaiset haluavat yhteiskuntamme rakentuvan jo lähitulevaisuudessa.
Demarinuoret eli Sosialidemokraattinen nuorisojärjestö halusi panostaa aloitteissaan yhteiskunnan sosiaaliturvan parantamiseen vähemmällä byrokratialla ja ottamalla käyttöön modernia tietotekniikkaa. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi Inarijärven rannalta on 26 vuotias insinööriopiskelija Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Mikkel puhuu pohjoissaamea kotikielenä suomen lisäksi, peruskoulussa ja lukiossa inarilaisissa kouluissa puhutaan myös eteläsaamea.
Eteläisten ihmisten kuvittelemille kieliriitakysymyksille hän hymähtää, kun jutun kirjoittaja tavoitti hänet keskiviikkoaamuna Brysselistä. Siellä Näkkäläjärvi ja parikymmentä muuta suomalaista poliittisten nuorisojärjestöjen edustajaa ovat tällä viikolla kuulemassa talous- ja energia- asioita, tietoja vapaakaupasta ja turvallisuuspolitiikasta Eu-komission kutsumana.
Näkkäläjärvi on huolestunut syrjäisissä kyläkunnissa asuvista ikäisistään miehistä, nuorista tytöistä ja pojista. Hän on itse porotaloudesta paljon tietävä nuori mies, mutta se antaa toimeentulon vain pienelle osalle lappilaisia. Nuorilla ei ole työpaikasta tietoa ja monet heistä ovat jääneet kotikulmille työttömyyspäivärahan ja sosiaalituen turvin. Heillä on peruskoulu takanaan ja mahdollisesti toisen asteen opinnot suoritetut.
Teollisuusalan työpaikkoja on Oulun seudulla, Merilapissa ja Rovaniemen alueella, mutta lisää niitä Pohjois-Suomessa tarvitaan. Työttömille tai pätkätöitä tekeville monet työttömyys ja sosiaaliturvaan liittyvä ohjepykälistö on vaikeaselkoinen. Heiltä rahallisen turvan hakeminen jää.
Tämän viikon Kulttuuri- ja opetusministeriön tietojen mukaan on 17 % alle 25 vuotiasta nuorta aikuista ilman vakituista työtä tai ammattiin johtavaa koulutusta. Oma maakuntamme Päijät-Hämeen työnantajilla ei myöskään ole aihetta ylvästellä työllistämisasteella ja pätkätyöllisyys antaa heikon turvan elämään. Myös rintamailla, kaupungeissa ja tehtaansa menettäneissä kunnissa elää demarinuorten tutkimusten mukaan yli 100 000 aikuisiässä olevaa ihmistä, joitten tulot eivät riitä vähimmäiskulutukseen. Vähimmäisturva pitäisi olla noin 700-800 euroa/kk:ssa asumismenojen jälkeen.
Yleisturva on Nuorisodemarit ry:n vaade saada turvattua ihmisten taloudellinen asema. Sen ideana on yksinkertaistaa nykyisen sosiaaliturvajärjestelmä. Puoluekokouksen päätöslauselman mukaan sen toteutumissuunnitelmassa on oltava selkeä rahoituslaskelma. Pääpaino on aina työllistymisellä, jos se on henkilön iän ja terveyden mukaan mahdollista. Yleisturvan henkilö koskevat ratkaisut ovat syyperusteisia, tarveharkintaisia ja että sen tulisi kattaa vähimmäistoimeentulon myös työllistymisen ensivaiheessa. Sen on parannettava pieni- ja keskituloisten asemaa ja työnteon kannustavuutta.
Opintotukijärjestelmä, perhevapaiden ja isyyslomien uudistaminen on nuorisopoliitikkojen tulevaisuuden suunnitelmissa nuorten työllistämisen ohella. Saksan oppisopimusmallista olisi Suomessa syytä ottaa mallia. Täällä mallia ovat työnantajat karsastaneet sen vaatiman ohjaavan panostuksen takia, joka vaatii myös rahaa. Saksassa sillä on pitkät perinteet, siinä on saksalaisten työllistymisen yksi kivijalka.
Marja-Liisa Niuranen