Keskustelu Päijät-Sotesta käy kuumana ja Päijät-Hämeen ihmisillä on näistä asioista erittäin ristiriitaisia tietoja. Viime viikolla Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola vastasi Päijät-Sotea koskeviin kysymyksiimme. Tällä viikolla Seppo Korhonen, joka on 15 lahtelaisen kanssa tehnyt valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen sopimuksista ja EU-vastaisista toimenpiteistä, valottaa omaa ja valittajien näkökantoja Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän välisestä sopimuksesta.
1. Oletko sitä mieltä, että Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän 7.8.2020
solmima sopimus on lainvoimainen, kuten Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola viime viikon haastattelussa totesi?
– Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan tulkinta, että Mehiläisen ja yhtymän sopimus yhteisyrityksen perustamisesta olisi lainvoimainen, on harhaanjohtava, eikä tämä väite kestä juridista tarkastelua. Rautalangasta vääntäen Harjun Terveyden perustaminen ei ole saavuttanut lainvoimaa, koska asia on Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä ja näin muutoksenhakuprosessi on käynnissä. Vasta KHO:n tekemän päätöksen jälkeen hyvinvointiyhtymän päätös on saanut lainvoiman.
2. Onko mielestäsi toimittu EU-lainsäädännön mukaan, kun Mehiläinen
sai Hyvinvointiyhtymän toimitilat veloituksetta käyttöönsä?
– Meidän valituksen tekijöiden mielestä sote-keskuspalvelujen hankinnan yhteydessä ei ole toimittu EU-säännösten mukaisesti. Näiden säännösten mukaan, mikäli kysymyksessä oleva rahoitusjärjestely sisältää valtion tukea, on tuesta ennen täytäntöönpanoa ilmoitettava Euroopan komissiolle. Näin ei ole tehty. Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole noudatettu menettelyä, jota noudatettaessa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Tämän olemme valituksessamme tuoneet esille.
– Toimitilojen ilmaiskäyttö mielestämme saattaa sisältää EU:n säännösten vastaista kiellettyä valtion tukea. Julkinen hankintamenettely sulkee valtion tuen olemassaolon pois vain siinä tapauksessa, että palveluntuottajan valinta tapahtuu pelkän hinnan perusteella. Tässä tapauksessa hankinta ei tapahtunut hinnan ja kustannusten perusteella, vaan muiden valintakriteereiden perusteella. Vastoin kuin toimitusjohtaja Erhola väittää, missään valituksen alaisen hankinnan pöytäkirjan liitteissä- tai julkitulleissa hankinta-asiakirjoissa ei ilmene tilojen maksuttoman käyttöoikeuden alentaneen hankintahintaa. Veloituksettomien toimitilojen muodossa valtionapua saava Mehiläinen konserni saa tästä kilpailuetua toimiessaan EU:n sisämarkkinoilla, josta terveysjätin viimeaikainen laajeneminen Viroon ja Saksaan tämän kiistatta todistaa. Toivottavasti Korkein hallinto-oikeus ottaa tämän huomioon, ettei tarvitse enää lähteä hakemaan ratkaisua EU-komissiosta.
3. Millaisia ongelmia saattaa tulla siitä, että Mehiläinen omistaa
kaikki digitaalisten palveluiden immateriaalioikeudet
Hyvinvointiyhtymässä? Onko tämä EU-lakien vastaista?
– Hankinta on digipalvelujen osalta räätälöity Mehiläiselle, joten KHO ratkaiskoon, onko se antanut yhtiölle kohtuuttoman kilpailuedun. Se, että Mehiläisen omistuksessa olevat digipalvelut rakennetaan yhtymän oman digialustan päälle, tekee sopimuksen mahdollisesti purkautuessa yhtymän omasta järjestelmästä haavoittuvan sekä irtaantuminen Mehiläisen digipalveluista on tarkoituksella tehty kalliiksi ja lähes ”mahdottomaksi”. Tässäkin on hyvä muistaa, että päätös digipalveluista sisältyvät hankintaan, joka ei ole vielä saanut lainvoimaa.
4. Katsotko, että Päijät-Hämeen muut terveyspalveluiden tuottajat
ovat tasa-arvoisessa asemassa Mehiläisen kanssa kilpailtaessa
terveyshankinnoista?
– Kilpailutuksella ja hankinnan laajuudella suljettiin lähtökohtaisesti pois maakunnan pienemmät palveluntuottajat. Kun yhtymän johto lähti kaksi vuotta sitten peruspalvelujen yksityistämisprojektiin, se perusteli enemmistöosakkuuden antamista yhteisyrityksessä terveysjätille nimenomaan hankintalain kiertämisellä, jolloin jatkohankinnoista päättäminen on yksinomaan Mehiläisen käsissä.
5. Tietävätkö päijäthämäläiset riittävästi uudesta Sote-yhtymästä?
– Tammikuussa valitaan aluevaltuustot, joiden päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi.
Mielestäni tärkeintä maakunnan asukkaiden on tiedostaa, että tammivaaleissa valittavat aluevaltuustot ja valtuutetut tulevat päättämään meidän jokaisen elämän, hyvinvoinnin ja kuoleman kysymyksistä.
6. Tarvitaanko vielä erillinen maakuntavero valtion rahoituksen lisäksi?
– Hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle valtion rahoituksella. Maakuntamme kuuluu alkuvaiheessa ns. voittajiin, joka saanee lisäpanostuksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. On kuitenkin muistettava lähtökohta, jossa kuntien päätöksillä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaiken aikaa olleet säästöjen kohteena siten, että maakunnassamme käytetään näihin palveluihin lähes vähiten euroja koko maassa ja palveluista perittävät asiakasmaksut ovat nostettu maksimiin. Asukkaiden pahoinvointi on tosiasia ja väestön ikääntyminen tuo omat haasteensa rahoitukseen. Nykyisellä valtion suoralla rahoituksella lähdetään joka tapauksessa liikkeelle ja jatkossa tulee vakavaan harkintaan mahdollisen maakuntaveron säätäminen, mutta tämä saattaa olla edessä vasta vuosien päästä.
7. Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Erhola ei nähnyt ongelmaa siinä, että Sysmältä ja Heinolalta evättiin äänivalta. Erholan mukaan oli kyse perusterveydenhuollon palveluista, joiden järjestämisvastuuta Heinola ja Sysmä eivät ole siirtäneet yhtymälle. Miten näet itse asian?
– Heinolan ja Sysmän puhe- ja äänivallan mitätöintiin yhtymäkokouksessa sote-keskuspalvelujen hankinnasta päätettäessä. Tässä rikottiin räikeästi kuntien hyväksymää hyvinvointiyhtymän perussopimusta (7 §), jonka mukaisesti näillä kunnilla on päätösvalta erikoissairaanhoidon asioissa. Sote-keskuspalvelujen yhteydessä päätettiin ulottaa Mehiläisen tarjoamat digipalvelut myös erikoissairaanhoitoon, jolloin Sysmä ja Heinolakin joutuvat niiden maksajiksi. Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja ei tietenkään näe menettelyssä mitään ongelmaa, sillä perussopimushan on kuntien välinen, jossa yhtymä ei ole sopimusosapuoli. Lainsäädännön puuttuessa koko hyvinvointikuntayhtymän toiminta perustuu kuntien välisen perussopimuksen varaan, joten oletan, että Korkein hallinto-oikeus ei voi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tavoin ohittaa tätä em. yhtä keskeistä valitusperustettamme. Yksin perussopimuksen rikkomus voi kaataa koko hankkeen soten peruspalvelujen yksityistämisestä terveysjätti Mehiläiselle.
Juhani Melanen
Haastattelu oli räätälöity Seppo Korhoselle.
Hyvä Seppo !