Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle


Keskustelu Päijät-Sotesta käy kuumana ja Päijät-Hämeen ihmisillä on näistä asioista erittäin ristiriitaisia tietoja. Viime viikolla Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola vastasi Päijät-Sotea koskeviin kysymyksiimme. Tällä viikolla Seppo Korhonen, joka on 15 lahtelaisen kanssa tehnyt valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen sopimuksista ja EU-vastaisista toimenpiteistä, valottaa omaa ja valittajien näkökantoja Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän välisestä sopimuksesta.

1. Oletko sitä mieltä, että Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän 7.8.2020
 solmima sopimus on lainvoimainen, kuten Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola viime viikon haastattelussa totesi?
– Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan tulkinta, että Mehiläisen ja yhtymän sopimus yhteisyrityksen perustamisesta olisi lainvoimainen, on harhaanjohtava, eikä tämä väite kestä juridista tarkastelua. Rautalangasta vääntäen Harjun Terveyden perustaminen ei ole saavuttanut lainvoimaa, koska asia on Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä ja näin muutoksenhakuprosessi on käynnissä. Vasta KHO:n tekemän päätöksen jälkeen hyvinvointiyhtymän päätös on saanut lainvoiman.

2. Onko mielestäsi toimittu EU-lainsäädännön mukaan, kun Mehiläinen
 sai Hyvinvointiyhtymän toimitilat veloituksetta käyttöönsä?
– Meidän valituksen tekijöiden mielestä sote-keskuspalvelujen hankinnan yhteydessä ei ole toimittu EU-säännösten mukaisesti. Näiden säännösten mukaan, mikäli kysymyksessä oleva rahoitusjärjestely sisältää valtion tukea, on tuesta ennen täytäntöönpanoa ilmoitettava Euroopan komissiolle. Näin ei ole tehty. Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole noudatettu menettelyä, jota noudatettaessa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Tämän olemme valituksessamme tuoneet esille.

– Toimitilojen ilmaiskäyttö mielestämme saattaa sisältää EU:n säännösten vastaista kiellettyä valtion tukea. Julkinen hankintamenettely sulkee valtion tuen olemassaolon pois vain siinä tapauksessa, että palveluntuottajan valinta tapahtuu pelkän hinnan perusteella. Tässä tapauksessa hankinta ei tapahtunut hinnan ja kustannusten perusteella, vaan muiden valintakriteereiden perusteella. Vastoin kuin toimitusjohtaja Erhola väittää, missään valituksen alaisen hankinnan pöytäkirjan liitteissä- tai julkitulleissa hankinta-asiakirjoissa ei ilmene tilojen maksuttoman käyttöoikeuden alentaneen hankintahintaa. Veloituksettomien toimitilojen muodossa valtionapua saava Mehiläinen konserni saa tästä kilpailuetua toimiessaan EU:n sisämarkkinoilla, josta terveysjätin viimeaikainen laajeneminen Viroon ja Saksaan tämän kiistatta todistaa. Toivottavasti Korkein hallinto-oikeus ottaa tämän huomioon, ettei tarvitse enää lähteä hakemaan ratkaisua EU-komissiosta.

3. Millaisia ongelmia saattaa tulla siitä, että Mehiläinen omistaa 
kaikki digitaalisten palveluiden immateriaalioikeudet
 Hyvinvointiyhtymässä? Onko tämä EU-lakien vastaista?
– Hankinta on digipalvelujen osalta räätälöity Mehiläiselle, joten KHO ratkaiskoon, onko se antanut yhtiölle kohtuuttoman kilpailuedun. Se, että Mehiläisen omistuksessa olevat digipalvelut rakennetaan yhtymän oman digialustan päälle, tekee sopimuksen mahdollisesti purkautuessa yhtymän omasta järjestelmästä haavoittuvan sekä irtaantuminen Mehiläisen digipalveluista on tarkoituksella tehty kalliiksi ja lähes ”mahdottomaksi”. Tässäkin on hyvä muistaa, että päätös digipalveluista sisältyvät hankintaan, joka ei ole vielä saanut lainvoimaa.

4. Katsotko, että Päijät-Hämeen muut terveyspalveluiden tuottajat
 ovat tasa-arvoisessa asemassa Mehiläisen kanssa kilpailtaessa
 terveyshankinnoista?
– Kilpailutuksella ja hankinnan laajuudella suljettiin lähtökohtaisesti pois maakunnan pienemmät palveluntuottajat. Kun yhtymän johto lähti kaksi vuotta sitten peruspalvelujen yksityistämisprojektiin, se perusteli enemmistöosakkuuden antamista yhteisyrityksessä terveysjätille nimenomaan hankintalain kiertämisellä, jolloin jatkohankinnoista päättäminen on yksinomaan Mehiläisen käsissä.

5. Tietävätkö päijäthämäläiset riittävästi uudesta Sote-yhtymästä?

– Tammikuussa valitaan aluevaltuustot, joiden päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi.
Mielestäni tärkeintä maakunnan asukkaiden on tiedostaa, että tammivaaleissa valittavat aluevaltuustot ja valtuutetut tulevat päättämään meidän jokaisen elämän, hyvinvoinnin ja kuoleman kysymyksistä.

6. Tarvitaanko vielä erillinen maakuntavero valtion rahoituksen lisäksi?


– Hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle valtion rahoituksella. Maakuntamme kuuluu alkuvaiheessa ns. voittajiin, joka saanee lisäpanostuksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. On kuitenkin muistettava lähtökohta, jossa kuntien päätöksillä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaiken aikaa olleet säästöjen kohteena siten, että maakunnassamme käytetään näihin palveluihin lähes vähiten euroja koko maassa ja palveluista perittävät asiakasmaksut ovat nostettu maksimiin. Asukkaiden pahoinvointi on tosiasia ja väestön ikääntyminen tuo omat haasteensa rahoitukseen. Nykyisellä valtion suoralla rahoituksella lähdetään joka tapauksessa liikkeelle ja jatkossa tulee vakavaan harkintaan mahdollisen maakuntaveron säätäminen, mutta tämä saattaa olla edessä vasta vuosien päästä.

7. Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Erhola ei nähnyt ongelmaa siinä, että Sysmältä ja Heinolalta evättiin äänivalta. Erholan mukaan oli kyse perusterveydenhuollon palveluista, joiden järjestämisvastuuta Heinola ja Sysmä eivät ole siirtäneet yhtymälle. Miten näet itse asian?
– Heinolan ja Sysmän puhe- ja äänivallan mitätöintiin yhtymäkokouksessa sote-keskuspalvelujen hankinnasta päätettäessä. Tässä rikottiin räikeästi kuntien hyväksymää hyvinvointiyhtymän perussopimusta (7 §), jonka mukaisesti näillä kunnilla on päätösvalta erikoissairaanhoidon asioissa. Sote-keskuspalvelujen yhteydessä päätettiin ulottaa Mehiläisen tarjoamat digipalvelut myös erikoissairaanhoitoon, jolloin Sysmä ja Heinolakin joutuvat niiden maksajiksi. Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja ei tietenkään näe menettelyssä mitään ongelmaa, sillä perussopimushan on kuntien välinen, jossa yhtymä ei ole sopimusosapuoli. Lainsäädännön puuttuessa koko hyvinvointikuntayhtymän toiminta perustuu kuntien välisen perussopimuksen varaan, joten oletan, että Korkein hallinto-oikeus ei voi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tavoin ohittaa tätä em. yhtä keskeistä valitusperustettamme. Yksin perussopimuksen rikkomus voi kaataa koko hankkeen soten peruspalvelujen yksityistämisestä terveysjätti Mehiläiselle.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 thoughts on “Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO