– Olen ollut ehdokkaana 20 vuoden poliittisen uran aikana eduskunta-, euro- ja kuntavaaleissa. Tämä presidentinvaalit on ollut erilainen kokemus. Ihmiset ovat tulleet vaalitilaisuuksissa enemmän iholle kuin kertaakaan aiemmin, Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen totesi Lahden Vaahterasalissa.
Moni pienipalkkainen on tullut kertomaan presidenttiehdokkaalle oman tarinansa vaalitilaisuuksissa.
– Se kuulostaa karulta, kun suomalainen mies kertoo rehellisesti, että hän ei enää pysty elättämään itseään ja perhettään työtuloillaan. Hyvinvointi-valtiossa ei saisi tapahtua näin.
Kyllönen kertoi, että hän on puhunut koko kampanjan ajan siitä, kuinka vakava ongelma eriarvoistuminen Suomessa on.
– Toivottavasti ymmärrämme tämän asian myös vaalien jälkeen.

Köyhyys syvenee koko ajan

– Saattaa olla niin, että yhteiskuntarauha järkkyy, jos emme pura taloudellista eriarvoisuutta. Liian moni suomalainen on pudonnut kyydistä pois kouluttamattomana, rahattomana tai velallisena.
Suomessa köyhyys syvenee koko ajan ja sen poistamiseksi on tehtävä paljon työtä myös presidentin, jos hän on aidosti arvojohtaja.
– Onko meillä poliitikoilla enää kykyä keskustella vaikeista asioista ja etsiä ratkaisuja yhdessä kipeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin? Olemmeko me poliitikot omien egojen vankeja sillä tavoin, ettemme löydä enää yhteistä tietä?
Presidenttiehdokas Kyllönen muistutti, että poliitikkojen tulisi paremmin muistaa, kenellä he ovat töissä.
– Kansan enemmistön ääntä ei oikein kuulla enää missään.

Perusasiat on unohdettu

Kaiken tekopyhän hypetyksen keskellä Suomessa on unohdettu oikeudenmukaisuus ja perusasiat.
– Meillä kävelee liian monta ihmistä varjoista puolta katua ja siinä jengissä lisääntyy epätoivo, katkeruus ja osattomuus. Tämä on äärimmäisen vakavan pohdinnan paikka meille päättäjille.
Presidenttiehdokkaan mukaan Belgiassa suurin sisäisen turvallisuuden uhan muodostaa oman maan kouluttamaton nuori mies.
– Olemme saaneet lukea myös Suomessa hurjia tilastollisia lukuja, jotka kertovat, että jopa 15 prosenttia koululaisistamme lipuu läpi peruskoulun luku- tai kirjoitustaidottomina.
– Moni heistä jää osattomiksi, kun he eivät pääse opiskelemaan tai töihin peruskoulun jälkeen. Tutkintoja ei saa pelkillä käsillä, jos ei ole ihmisiä, joka mahdollistavat tämän

Petri Görman

– Ulkosuhteissa meillä on enemmän muutoshaasteita maailmalla kuin lähialueilla. Väestöräjähdys Afrikassa ja sen lähialueilla sekä siitä kumpuava ruokapula ja terrorismi ovat riski uusiin muuttoaaltoihin, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kertoi Lahdessa.
Vanhasen mukaan myös ilmastonmuutos saattaa tuoda haasteita elämisen mahdollisuuksiin eri puolilla maapalloa.
– Suomalaisten tulee osallistua näiden ongelmien ratkaisemiseen. Suomen tulee olla rakentamassa laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Meidän on sitouduttava vahvasti kansainvälisiin sopimuksiin ja olla aktiivisesti mukana EU:ssa, ETYJ:ssä ja YK:ssa.
Presidentti Vanhasen mielestä ulkopoliittisen toiminnan tulee vaikuttaa ennakoivasti ylihuomiseen.
– Olemme hoitaneet suhteen itänaapuriin mallikkaasti jo Paasikiven ajoista lähtien, enkä koe, että sillä suunnalla tapahtuu juurikaan muutoksia. Minulla on hyvä puheyhteys Venäjän presidentti Putiniin omilta pääministeriajoilta.

Ylen vaalitentille positiivista palautetta

– Ylen vaalitentti oli minulle henkilökohtaisesti onnistunut kokemus. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan presidenttiehdokas pääsi puhumaan suoraan suomalaiselle yleisölle omin sanoin. Tämä on harvinaista suomalaisissa medioissa.
Vanhasen toiveissa on, että media ei toimisi jatkossa liikaa portinvartijana.
– Presidenttiehdokkaalle on tärkeä päästä keskustelemaan teemoista ja omasta ohjelmasta. Joudumme liian usein vastaamaan kysymykseen, mitä mieltä olet tämän päivän gallupeista. Se ei ole ehdokkaan intressissä.
Presidenttiehdokas Vanhasen kokemuksen mukaan kolmessa edellisessä presidentinvaaleissa on viimeisen kolmen viikon aikana tapahtunut jokin henkinen käänne kampanjoinnissa ja sen merkitys on ollut useita prosenttiyksiköitä.
– Tuntuu siltä, että oman kampanjan kulminaatiopiste oli Ylen vaalitentti.

Ehdokasasettelussa oli haasteita

– Huomasin, että monilla puolueilla oli vaikeuksia ehdokasasettelussa. Siinä ei ollut samanlaista paloa kuin menneinä vuosikymmeninä.
Presidentin rooli on muuttunut ja valtaoikeukset ovat kaventunet.
– Saattaa olla, että tässä on yksi syy, joka on laskenut mielenkiintoa presidentintehtävään.
Presidenttinä Vanhanen rakentaisi laajaa kansallista yhteistyötä.
– Meidän tulisi ajatella päätöksenteossa myös niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat syntyneet tällä vuosituhannella.
– Haluan myös tehdä työtä presidenttinä sen eteen, että Suomessa ei arvoisuuskehitys enää laajene.

Petri Görman

Lahtelaiset ovat saaneet elokuvallisen historiakirjan kaupunkinsa kehityksestä ja näkyvistä tapahtumista aina Venäjän keisari Nikolai II:n 1905 antamasta kaupungin perustamiskirjasta 2000-luvulle saakka, nykyaikaan.

On todettava, että runsaasti on Vesijärvestä vettä virrannut Porvoonjokeen ja Päijänteeseen niinä vuosina, kun Lahden kylä kehittyi kauppalaksi ja nykyaikaiseksi kaupan ja teollisuuden sekä kulttuurin keskiöksi.
Lemmenlatu-elokuva on ollut elokuvateatteri Kino Iiriksessä ilmaisnäytöksenä runsaan kuukauden Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n suosiollisella tuella. Sen on jo nähnyt lähes 2500 lahtelaista, kertovat hymyilevät tekijät ohjaaja ja kuvaaja Keijo Skippari ja ohjaaja Tertta Saarikko.
Idea syntyi historiallisista Lahden kalentereista tunnetun Skipparin miettiessä Suomen 100 vuotisjuhlaa. Saarikko on ammatiltaan tv-ohjaaja. Hän innostui elokuvakeskuksen hallituksen jäsenenä ideasta. Lahden kaupungin kehityshistoriaa ja sen kuvaamista hän oli jo keskustellut edesmenneen miehensä, valtiopäiväneuvos Jouko Skinnarin kanssa.

Lemmenlatu on ollut ihan oikeasti olemassa nykyisten hyppyrimäkien takana Salppurin rinteissä, missä nuoriso kävi hiihtemässä, ja taidettiin siellä kesäiseen aikaan myös käsikädessä kulkea mielitietyn kanssa.
Ensimmäiset Salpausselän kisat olivat eräs varteenotettava tapahtumassa, mistä alkoi pienen Lahden tunnetuksi tekeminen maan rajojen ulkopuolella sekä Radiomäen mastot ja niiden valmistumisen jälkeen Lahden pitkäaalto radioasema. Lemmenladussa Salpausselän kisoilla ja muulla urheilutoiminnalla oli Lahden satavuotishistorian kuvauksissa erittäin suuri paino. Selvisipä elokuvaa katsoessa, että kaupungin eräs lempinimi Chicago ei tullut amerikkalaisten gangsterifilmeistä, vaan Lahden teurastamojen lukumäärästä. Tähän taisi viitata kuvaus höyryjunassa Vierumäeltä Lahteen, kun isäntä tarjosi Vuorelman käsityöliikkeeseen työhön pyrkivälle ompelijalle läskiä ja leipää.

Historiallisen dokumentin tekoon osallistuivat useat tahot muun muassa kirjailija Timo Sandberg, näyttelijöitä harrastajateatterista, näyttelijä Petri Liski Kansallisteatterista, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunginmuseo ja Yleisradio olivat antaneet teokselle oman panoksensa. Ylikapellimestari Osmo Vänskä oli kuvattu viime kesänä Sibeliustalossa orkesterin kanssa harjoituksissa, ja presidentti Tarja Halonen ihasteli marras-joulukuista talon valaistusta.

Nuori kaupunki tarvitsi rakennusmaata teollisuudelle ja asunnoille. Lahden kartanon patruuna August Fellmannin ja kaupungin ja pankkien välistä neuvottelua kuvattiin Rauhalan huvilassa, Jalkarannantien alkupäässä, mutta Mukkulan maita patruuna ei suostunut myymään. Niemessä oli alkanut jo kukoistava puualan yritystoiminta ja sieltä dokumentissa siirryttiin Askoon, Iskuun ja muun teollisuuden ja kaupan kuvauksiin.

Lahtisen perheen tyylikkään, vanhan rouvan juhlat huvilalla sitoi juonellisesti Lemmenlatu-dokumentin yhteen kaupungin perustamisesta nykyaikaan. Kulttuuri- ja koulutuskaupungiksi Lahti kehittyi. Toimittaja Tapani Ripatti ja nykymusiikki sai ehkä liiankin pitkän osion kaksituntisessa dokumentissa, missä olisi suonut nuorisotyölle pienen osuuden, kun toimittaja kävi Kasi-salin ovea kolkuttamassa.

Elokuva-alan ammatti-ihmisten kädenjälki näkyi Lemmenladussa alusta loppuun. Tertta Saarikko ja Keijo Skippari ovat viettäneet, kaksikon hymyssä suin kertomana, erittäin intensiivisen puolivuotiskauden viime loppuvuoden, elo–joulukuun, Kino Iiriksen naapurihuoneessa leikatessaan satojen tuntien filmimäärän yleisön nähtävään kaksituntiseen muotoon. Ehkä joka hetki ei työparia hymyilyttänyt, kun piti laskea sekunteja kuvaustapahtumia yhdistäessä. Filmi on tehty pääasiallisesti talkootyönä, erittäin pienellä budjetilla. Vanhat filmit niin urheilukisoista, musiikkiluokista ja monesta muusta tapahtumasta loivat syvyyttä ja elävyyttä Lahden kaupungin satavuotishistorian kuvaukseen.

Marja-Liisa Niuranen

– Suomessa on nyt vallalla kokoomuksen johdolla voimakas oikeistovirtaus, joka on jyrkässä ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, jotka Suomessa asetettiin vuonna 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Meillä ei ponnistella köyhyyden poistamiseksi, vaan tuloerot ovat vain kasvaneet, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen totesi vaalikiertueellaan Lahdessa.

Alkoholilain uudistuskaan ei saa presidenttiehdokkaan kannatusta.
– Sen myötä joudumme sijoittamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisäpanoksia. Olen myös kuullut, että Suomeen tarvitaan yli 200 poliisia lisää järjestyksenvalvontaa lakiuudistuksen haittavaikutusten vuoksi.

Väyrynen ei ymmärrä, että kokoomus puhkuu riemua alkoholilainsäädännön uudistuksen vuoksi.
– Eihän tämä ole kestävää ja vastuuntuntoista asioiden hoitoa.

Aluepolitiikkaan suurempi huomio

– Pääkaupunkiseudun kolme suurinta kaupunkia yrittää houkutella alueelleen 500 000 – 700 000 uutta asukasta. Hallitus tukee tätä kehitystä suuntaamalla sinne asunto- ja liikenneinvestointeja koko ajan.

Väyrysen mukaan aluepolitiikka ei ole Suomessa ollut koskaan näin keskittynyttä Etelä-Suomen alueelle.
– Valtiovalta tukee keskittämispolitiikkaa ja se on yhteiskunnallisesti vahingollista. Suomen talouden perusta on luonnonvaroissa ja meillä on enemmän uusiutuvia luonnonvaroja henkeä kohden kuin yhdelläkään muulla EU-maalla. Siksi meillä pitää olla Suomessa elinvoimainen asutus joka puolella.

Ei sotilaallista uhkaa

– Suomeen ei kohdistu mitään erillistä sotilaallista uhkaa tällä hetkellä. Ei kai kukaan kuvittele, että yht`äkkiä Suomeen joku hyökkäisi.

Väyrysen mukaan turvallisuutta voisi vaarantaa se, että Pohjois-Euroopassa syntyisi laajempi sotilaallinen selkkaus, johon Suomi vedettäisiin mukaan
– Suomen ja Ruotsin tulisi tehdä kaikkensa, että estetään sotilaallinen selkkaus. Siihen voimme vaikuttaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina valtioina. Voimme rauhoittaa sillä tavalla tilannetta tällä alueella.

Nyt on Väyrysen mukaan selvennettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liitoutumattomana valtiona.
– On aika palata Paasikivi-Kekkonen-Koivisto -linjalle. Tämä on yksi presidentinvaalien tärkeimpiä kysymyksiä

Petri Görman