Etelä-Lahden vaikuttaja Jouko Skinnari on poissa

Vuonna 1983 Jouko Skinnari (vas.) toi kulttuuriministeri Arvo Salon (keskellä) tutustumaan Omalähiön toimitukseen. Oikealla päätoimittaja Seppo Salomaa

Valtiopäiväneuvos Jouko Juhani Skinnari taisteli usean vuoden syöpäsairautta vastaan, kunnes se sammutti hänen voimakkaan tahtonsa torstai-iltana 21.4. Lahden kaupunginsairaalassa. Jouko olisi täyttänyt ensi elokuussa 70 vuotta. Hän oli paljasjalkainen lahtelainen. Hänen vanhemmillaan Esko ja Terttu Skinnarilla olivat sukujuuret Lahden seudulla ja koti Kuusitiellä Joutjärven kirkon läheisyydessä.

Jouko oli Lahden lyseon kasvatti ja ylioppilaslakki painettiin kiharaiseen päähän 1965. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1969. Kansanedustajan valtakirjan hän sai Hämeen vaalipiirin edustajana 1980 noustuaan ensimmäisen varamiehen paikalta eduskuntaan lahtelaisen kansanedustaja Salme Myyryläisenjälkeen.

Liikunta oli Joukolle tärkeä koko elämän ajan. Hän menestyi juoksulajeissa ollen Suomen mestaruussarjoissa lukioaikana ja myöhemmin jalkapallo kuului hänen lempilajeihinsa aina eduskunnan edustusjoukkuetta myöten. Urheilu liittyi hänen ensimmäisiin julkisiin työtehtäviinsäkin. Hän oli opiskeluaikana Ylen ja Etelä-Suomen Sanomien urheilutoimittajana. Jouko kävi aina, kun työtehtävät antoivat myöten katsomassa jalkapallo- tai jääkiekko-ottelut kotikentillä Lahdessa. Liikunnan välttämättömyydestä hän myös muistutti lähipiiriään.

Ensimmäinen näkyvä tietokirjoihin kuuluva käsikirja Joukolta ilmestyi 1973 yhdessä Ilpo Halosen kanssa kirjoitettu Varusmiehen käsikirja. Jouko perusti asevelvollisuusaikana 1970 yhdessä samoin ajattelevien kanssa Varusmiesliitto ry:n ajamaan asevelvollisten oikeuksia. Hänen perustamansa yhdistykset eivät jääneet tähän.

Eräs Jouko Skinnarille rakkaimmista kulttuuriyhdistyksistä oli runoilija ja kirjailija Risto Ahdin kanssa 1982 perustettu Lahden Runomaraton ry, jonka runokilpailut 2000 luvulla levittäytyivät kansainvälisiksi nykyaikaisten netti-yhteyksien välityksellä. Runomaraton teki naapuriyhteistyötä myös Petroskoin seudun kirjailijoitten kanssa. Siihen antoi pohjan Joukon monivuotinen varapuheenjohtajuus Suomi-Venäjä seurassa. Hän oli mukana useissa erilaisissa lehti- ja kirjajulkaisuissa.

Kaupunginvaltuutetun ja valtiopäivämiehen oma perusyhdistys Etelä-Lahden sosialidemokraatit ry julkaisi toisella toimintavuosikymmenellään Päijät-Hämeen Demarit-lehteä. Sen taitto tehtiin Salomaan Kirjapainossa, jonka Omalähiö-lehdessä Jouko kirjoitti koko eduskuntakautensa (1980-2015) omaa Kuuma linja-kolumniaan Lahden, valtakunnan ja maailman asioista. Tietoja ja taustaa asioille oli. Kirjoittaja oli Lipposen I hallituksen toisena valtionvarainministerinä 1997-99, ja ensimmäinen ministeri oli nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Etelä-Lahden asiat olivat Skinnareille tärkeitä. Nuori perhe Jouko ja Pirkko Skinnari asuivat lastensa Villen ja Jonnan lapsuuden Korsitiellä Alijuhakkalassa. Alueen asioista Jouko kirjoitti Omalähiössä ja Patomäentie 10:n yläkerran toimitukseen hän vei kaupungin vieraat kuten maaherra Risto Tainion ja ministerit Arvo Salon ja Matti Puhakan tutustumaan alueella vaikuttavaan perheyritykseen.

Lehdessä hän kirjoitti jo 1970-luvun lopulla Launeelle rakennettavan uimahallin tarpeellisuudesta kasvavaan kaupunginosaan ja sen saamiseksi. Asian puolesta taistelua jatkaa perheen toisen polven kansanedustaja Ville.

Koko Lahden seudulle olivat oikoradan ja Z-junan saaminen sekä Sibeliustalon rakentaminen tärkeää niin Joukolle kuin alueen asukkaille. Sibeliustalon rakentaminen kohtasi ankaraa vastustusta kaupungintalolla SDP:n valtuustoryhmässä, mistä johtuen silloinen toinen valtionvarainministeri Skinnari erotettiin omasta ryhmästään viiden muun toverin kanssa. Valtakunnallisena tukena Sibeliustalon rakentamisessa olivat pääministeri Lipponen, työvoimaministeri Liisa Jaakonsaari sekä EU:n rakennerahasto. Torjuntaan henkilöään kohtaan omien demarien riveistä Jouko oli tottunut jo ensimmäisestä eduskuntavaaleista lähtien.

Valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari käytti itsestään ja eduskuntatovereistaan painotusta kansan edustaja. Hän kävi vaalipiirin alueella tapaamassa lukemattoman määrän ihmisiä. Jouko myös soitti eri ammattialojen edustajille kuullakseen näiden mielipiteitä valmistelussa olleista asioista ja kertoi puhelun lopussa omat näkemyksensä. Näitä mielipiteitten vaihtoja jäimme kaipaamaan viimeisten kuukausien aikana.

Joukon viimeisenä viikonloppuna hän vielä jaksoi LKS:n osastolla 62 tavata ystäviään perheen Tertan, Jonnan ja Ville, Hannu veljen ja lastenlasten kanssa. Perhe oli hänen vierellään viimeisen lyhyeksi jääneen sairaalaviikon ajan.

Marja ja Petri Salomaa
Marja-Liisa Niuranen

Milkissä on asuttu kohta 70 vuotta

Lahdessa oli kova asuntopula viime sotien jälkeen. Omalta osaltaan sitä lievittämään Lahden kaupunki rakennutti Tapparakadun varteen neljä kerrostaloa, jotka kansan suussa saivat nimen miljoonakylä, joka myöhemmin lyheni Milkiksi. Ne oli tarkoitettu lähinnä Karjalasta tulleiden evakkoperheiden vuokrataloiksi. Talot suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund ja ne valmistuivat vuosina 1946-1947. Ulkoisesti talot muistuttivat Helsingin Käpylän olympiakylään rakennettuja taloja. Olympiakylän talot suunniteltiin 1940 kisoja varten, jotka talvisota siirsi aina vuoteen 1952 asti.

Milkin talojen pohjaratkaisut olivat kaikissa samat. Viimeiseksi valmistuneeseen talon pohjakerrokseen rakennettiin lähikauppaa varten kaksi myymälähuoneistoa. Taloihin muodostettiin 50-neliöisiä kaksioita ja 37,5 neliön huoneen ja keittiön käsittäneitä asuntoja. Asuintoihin tehtiin puuhellat, jotka korvattiin 1960-luvulla kaasuhelloilla. Taloihin tuli aluksi vain kylmä vesi. Suihkut, lämmin vesi ja sähköliedet tulivat 1980-luvun perusparannuksessa. Talojen peruskorjaukset jatkuivat myöhemmin. Viimeisin tapahtui muutama vuosi sitten, jossa talon alkuperäistä ilmettä myös palautettiin. Kaupunginmuseo oli tyytyväinen ennallistamisratkaisuihin.

Vilkasta elämää

Milkin taloissa näkyi suurten ikäluokkien syntyminen, koska lapsia oli paljon. Talojen asukkaat järjestivät hiihtokilpailuja ja elämä oli vilkasta. Läheinen Länsiharjun koulun kenttä tarjosi pallopelimahdollisuuksia. Milkki oli aluksi melkein maalla. Marolan talon metsä tarjosi leikkipaikkoja ja Kullankukkulalla oli heinälato, jonka heinäkasoissa saatto temmeltää. Uimapaikat löytyivät Mytäjäisten lammesta ja Salpausselän Häränsilmästä.

Moni lahtelainen on muistellut lämmöllä elämää ja lapsuuttaan Milkissä ja Kullankukkulan maastossa. Yhteishenkeä nimitetään nykyisin yhteisöllisyydeksi. Alueen yhteishengestä on säilynyt monia esimerkkejä alkuperäisasukkaiden muistelemina. Milkin talot uudistuivat vanhaa kunnioittaen. Pian on uudistamisvuorossa alueen elämään kiinteästi kuuluva Länsiharjun koulu. Milkin kiinteistöt omistaa ja hallitsee nykyisin Lahden kaupungin tytäryhtiö Lahden Talot Oy, joka myös teetti viimeisimmät uudistukset taloissa.

-Lasse Koskinen-

LÄHDE: Teija Horppu: Miljoonakylästä matalaenergiataloon. Lahden Talot Oy 1998 – 2013.

Oskarin pihan puurakennus säilyy

Lahden Hämeenkadulla sijaitseva Oskarin pihan historiallinen puurakennus säilyy. Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi tontille kaavamuutoksen, joka samalla turvaa kahvilana toimivan talon säilymisen. Kaupunginmuseo olisi halunnut säilyttää myös pihalla sijaitsevan vanhan hevostallin ja kärryvajan, mutta se saa kuitenkin väistyä uuden rakennuksen tieltä. Rautatienkadun puolella oleva Rajasen rakennuksen julkisivu säilyy. Tontin sisäpihalle tulee uusi 8-kerroksinen laajennusosa.

Tontti on ensimmäisiä vuoden 1878 kaavan pohjalta rakennettuja. Rakennukset ja tontti olivat aikoinaan presidentti J. K. Paasikiven isän, kangaskauppias Johan Hellstenin omistuksessa. Sen jälkeen tontin osti hevosajuri Karl Brusila vuonna 1890, joka rakennutti tontille puisen asuinrakennuksen vuonna 1900 ja ajuritallin 1902.

Vuonna 1918 Brusila myi tontin rakennuksineen kelloseppä Oskari Rajaselle, joka rakennutti Rautatienkadun puolelle aluksi yksikerroksisen liiketalon vuonna 1920 ja tontin kulmaan vuonna 1929 kivitalon, joka tunnetaan edelleen Rajasen kulmana. Rajasen talon seinässä on kookkaat mainokset, jotka maalasi koristemaalari Armas Lyytikäinen. Rajasen kulman seinäkello on Lahden vanhin julkinen kello. Kaupunginvaltuustossa esitettiin toive, että puutalon pihassa olevat puut säilytetään. Samanlaisia toiveita on tullut myös muiltakin tahoilta.

Lasse Koskinen

Launeen uimahalli sijoittuisi harjoitusjäähallin ja keilahallin naapuriin. Aikoinaan kaavailtaiin jäähallin ja uimahallin yhdistämistä energiasyistä, mutta uimahalli jäi toteutumatta

Laune vahvasti esillä kylpyläuimahallin paikaksi

Lahden uimahalli ammattikoulujen kiinteistössä on parhaillaan peruskorjattavana. Saksalan uimahallissa se on tehty ja Kivimaan uimahallissa peruskorjauksen suunnittelutyö on käynnissä ja peruskorjaus alkaa ensi vuonna niin että se on valmis keväällä 2018. Samanaikaisesti käydään keskustelua 50 metrin uima-altaan sisältävän kylpylätyylisen uimahallin sijoituspaikasta.

Uimahallien suositeltava peruskorjausväli on 15 vuotta. Lahdessa se on venynyt keskimäärin 25 vuoden mittaiseksi. Kun Kivimaan peruskorjaus valmistuu, niin Lahden hallit ovat sen jälkeen tuon viidentoista vuoden käyttökauden alussa.

Ison 50 metrin altaan uimahallin sijoituspaikka on vielä avoinna. Se on joka tapauksessa varmistunut, että Kivimaan uimahallia ei laajenneta tuon suuruiseksi. Vaihtoehtoina ovat Kisapuiston Ranta-Kartanoon rakennettava yksityinen hotellikylpylä tai Launeelle tehtävä halli.

Tätä Launeelle halutaan: Havainnekuva talvisesta Launeen uimahallista    (Arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpää Oy)

Hotellihanke kelluu epävarmuudessa, koska yksityinen investoija ei ole antanut suoraa vastausta, toteutuuko Ranta-Kartanon hotelli vai ei, ja koska se mahdollisesti toteutuu. Tässä vaihtoehdossa hotelli rakennuttaisi myös kylpylähallin, jonka Lahden kaupunki vuokraisi tai osavuokraisi kaupunkilaisten käyttöön. Vuokratasoa ei ole määritelty, koska hanke on avoinna.

Paineet ison, kylpylätyyppisen allashallin rakentamiseksi kuitenkin kasvavat, joten Launeen vaihtoehto on vahvasti keskusteluissa esillä. Halli maksaisi sinne noin 15 miljoonaa euroa. Ongelmana on Saksalan uimahallin läheisyys. Hyvin todennäköistä tässä vaihtoehdossa on, että uimahallien vuotuisia käyttökuluja kevennettäisiin Saksalan halli lopettamalla silloin kun tämä halli tulee uudelleen peruskorjausikään ja jos Launeen suuruimahalli on silloin toteutettu.

Lasse Koskinen

Kuovinkujan asukkaat jättivät muistutuksen kehätiesuunnitelmasta

VT12 Kehätie linjaus kulkee aivan Kuovinkujan takapihalla. Asukkaiden mielestä melu- ja saastehaitat tulevat olemaan merkittäviä ja pohjavedet vaarassa suojauksista huolimatta

Launeella ei helpolla niellä päättäjien palavaa halua saada VT12 eteläinen kehätie rakennettua tiheästi asutun Launeen asuinalueen läpi. Tiistaina oli viimeinen päivä jättää muistutus tielinjauksesta ELY-keskukselle ja Kuovinkujan asukkaat käyttivät hyväkseen tuon tilaisuuden. Yli 30 henkilöä allekirjoitti muistutuksen, jossa otettiin kantaa kehätielinjaukseen ja sen tuomiin haittoihin asukkaille sekä annettiin vinkiksi myös parempi vaihtoehto Launeen linjaukselle. Alla otteita ja ajatuksia muistutuksesta.

Saasteet ja melu

Muistutuksessa otettiin esiin mm. se tosiseikka, että jo nyt Launeen market-alueella mitataan valtakunnan korkeimpia saastearvoja. Tien toteutuessa saastearvot tulevat moninkertaistumaan. Melusta muistutuksessa todetaan, ettei nykyisillä meluvalli-suunnitelmilla saada meluarvoja millään lain edellyttämälle tasolle. Saasteet ja melu tulevat haitttaamaan myös Launeen tulevaa suurkoulua, joka tulee sijaitsemaan vain 100 metrin päässä tiestä.

Pohjavedet

Pohjavesien suojelu on ollut usein tärkeänä argumenttina tien siirtämisessä Launeelle. Pohjavesistä ovat huolissaan myös Kuovinkujalaisetkin. Asukkaat muistuttavat, että Launeen kuuluisa lähde on lähempänä uutta, suunniteltua Launeen tietä kuin nykyinen VT12. Muistutuksen mukaan se, että tie kulkee muovikalvolla suojatussa betonikaukalossa ei tule olemaan kestävä ratkaisu. mm. Talvivaaran kipsialtaat oli suojattu samalla tavalla ja kuinka kävikään? Asiantuntija Juha Kedon mukaan betonikaukalon tulisi olla pituudeltaan vähintään 250 metriä, mutta rahaa on vain 80 metriä pitkään. Launeen linjaus aiheuttaa siis suuren riskin pohjavesille tunneliratkaisuineen, eikä poista sitä tosiseikkaa, että keskellä kaupunkia kulkeva rautatie on täysin vailla minkäänlaista suojausta.

Tielinjauksen politikointi

Muistutuksessa epäillään myös ns. Turun taudin leviämisessä Lahteen, sillä aikoinaan Renkomäen kautta kulkeva linjaus valittiin Lahden valtuustossa kolme kertaa ainoaksi vaihtoehdoksi. Neljännellä kerralla Launeen linjaus voitti yhdellä äänellä ja sen jälkeen ei asiasta enää äänestetty. Tietyt tahot saivat siis vihdoin oman tahtonsa läpi, epäillään muistutuksessa.

Rahoitus ja työllistävä vaikutus

Kuovinkujan asukkaat muistuttavat, että kehätien hinta (272 miljoonaa euroa) on järjetön. Kyseessä olisi kenties Suomen kallein tienpätkä. Muistutuksessa ei uskota myöskään hankkeen työllistävään vaikutukseen tai ainakaan se ei työllistäisi lahtelaisia. Lahtelaisille olisi parempi, että Launeen linjauksen tilalle kaavotettaisiin tontteja, joiden rakentaminen oikeasti työllistäisi lahtelaisia yrityksiä. Isot tieurakat kun työllistävät lähinnä vain isoja ei-lahtelaisia yrityksiä kerrotaan muistutuksessa.

Paniikin lietsonta ja lobbaus

Muistutuksessa otetaan kantaa myös maaliskuussa sattuneeseen rikkihappokuljetus-onnettomuuteen Kärpäsenmäellä. Kyseistä onnettomuutta käytti keppihevosenaan eräskin kansanedustaja, joka väitti, että miljoonien ihmisten juomavesi oli vaarassa. Onneksi näin ei ollut, sillä Päijänne-tunneli, jolla vettä johdetaan pääkaupunkiseudulle sijaitsee noin 20 kilometrin päässä, eikä vettä oteta Lahden pohjavedestä, vaan Päijänteestä. Kuovinkujalla ihmetellään mitä hyötyä saadaan siitä, että siirretään tie pois keskustan alueelta, kun uusikin linjaus sijaitsisi keskellä tiheää Etelä-Lahden asutusta vaarallisten ja kalliiden tunneliratkaisujen kera. Eikö Launeelaisista ole niin väliä kysellään muistutuksessa.

Paras vaihtoehto

Kuovinkujan asukkaat eivät vastusta suinkaan kehätietä itsessään, ainoastaan riskialtista ja kallista Launeen linjausta. Vaihtoehtoja on, todetaan muistutuksessa. Paras vaihtoehto olisi linjaus, jossa tie kulkisi Soramäki-Okeroinen-Tuomenoja-Renkomäki- linjaa. Tielinjaussuunnitelma on jo valmiina ja hintakin olisi n. 145 miljoonaa euroa halvempi kuin Launeen linjaus.

Eteläisen kehätien rahoituksen kohtalo selviää jo parin viikon sisään, kun eduskunta käy tulevia hankkeita läpi kehysriihessään. Silloin nähdään onko päijäthämäläisten kansanedustajien ja muiden päättäjien hurja lobbaus tien eteen auttanut. Jos ei tielle tälläkään kertaa heru rahaa, voidaan hyvällä syyllä kysyä, olisiko kansanedustajien jo aika alkaa etsimään halvempia vaihtoehtoja tien saamiseksi.

-Petri Salomaa-

Lahden MM-hihdoissa sallitaan ensimmäistä kertaa kokeilumielessä doping

Lahti 1.4.2016

Ensi talvena järjestettävien Lahden MM-hiihtojen dopingtesti-käytäntöön on tulossa iso muutos. Lahtelaisten järjestäjien vetoomus suomalaisurheilijoiden dopingin luvallisesta käytöstä on hyväksytty kansainvälisessä hiihtoliitossa tiukan äänestyksen jälkeen.

– Katsoimme, että norjalaiset ovat tällä hetkellä liian ylivoimaisia, eikä muilla ole mitään mahdollisuuksia voittaa mitaleita tulevissa kisoissa. Olisi ollut suuri vaara, että yleisöä eivät moiset norjalaisjuhlat olisi Suomessa kiinnostaneet ja niin Suomen hiihtoliitto kuin mekin täällä kansainvälisessä hiihtoliitossa olisimme tehneet suuret tappiot. Jotain piti keksiä ja onneksi saimme Suomesta K-P Kyröltä vinkin, että pienellä dopingilla voisivat suomalaisetkin pärjätä norjalaisille. Teillä on muistaakseni siellä Suomessa siitä joitain vanhoja positiivisia kokemuksiakin?
Siksi annoimmekin poikkeuksellisesti luvan suomalaishiihtäjien käyttää ensi talvena luvallisesti dopingaineita. Tämä lupa koskee kuitenkin vain suomalaisia hiihtäjiä, haluammehan luoda menestyksekkäät kotikisat, joista puhutaan vielä pitkään. Jos suomalaiset onnistuvat lyömään norjalaiset, otetaan vastaava käytäntö tulevissakin MM-kisoissa käyttöön eli kisaisäntä voisi käyttää luvallisesti dopingia kertoo Omalähiön salainen tietolähde kansainvälisen hiihtoliiton Sveitsin toimistosta.

Kisojen suojelijakin on vihdoin löydetty. Presidentti Sauli Niinistön kieltäydyttyä kunniasta, on suojelijaksi löytynyt hiihtoikoni Juha Mieto, joka on luvannut syödä kisojen aikana 50 tuokollista mämmiä ilman vessakäyntiä.

Lippujen hinnoista on ollut julkisuudessa myös paljon vääntöä. Omalähiön tietojen mukaan lippujen hinnoitteluun onkin tulossa muutoksia. Ylöspäin tietenkin, sillä jatkossa lipunhinnoista päättää jääkiekkopuolelta eläkkeelle jäänyt Kalervo Kummola.
– Ei kisoihin mitään rahvasta tarvita pilaamaan kisatunnelmaa. Muutamme pääkatsomon aitioiksi ja nostamme lippujen hinnat kolminkertaisiksi. Makkaran sijaan tarjolla on katsojille mm. hanhenmaksapalleroita ja chateaubriandia. VIP-vieraista huolehtii vanha selänpesijäni Teemu Selänne Kaliforniasta toteaa Kummola.

Myös mäkihyppyyn on etsitty suomalaisia kiinnostavia elementtejä kissojen ja koirien kanssa.
– Jos käy niin hassusti, etteivät nuoret lupaavat kotkamme Janne Ahonen ja Toni Nieminen pääse kisoihin mukaan, on mäkikisan esihyppääjiksi lupautuneet pienessä keskiketterässä Eddie Edwards ja Matti Nykänen. Eddie on uuden elokuvan ansiosta nyt todella mediaseksikäs ja Mattihan on ollut aina tosi hottis toteaa kisojen pääsihteeri Janne Leskinen.

Pete ”kuravesi” Salomaa & Ile ”silli” Isosaari

AJANKOHTAISTA -arkisto

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011