Marjo Liukkonen: Hennalasta säilynyt vain vähän kuvia

Kuva: – Valtionhoitaja P.E. Svinhufvud ajoi viimeisenä työnään läpi lain, jonka mukaan yhtään valkoista ei saa tuomita tai rangaista sotarikoksista. Hän halusi suojella poikiaan, jotka olivat Hennalassa johtajana ja teloitusjoukkueessa, tutkija Marjo Liukkonen totesi.


– Hennala ei kuulunut vielä 1918 Lahteen vaan Hollolaan. Sen vuoksi kirjan nimi on Hennalan naismurhat. Jos olisin päätynyt nimeen Hollolan ja Lahden naismurhat, niin silloin olisin joutunut käsittelemään tutkimuksessa myös ne murhat, jotka tapahtuivat Hollolan kirkolla, tutkija Marjo Liukkonen kertoo Lahden pääkirjastolla pidetyssä luennossaan.
Hennalasta ei ole saatavilla monia valokuvia, koska siellä valokuvaaminen oli kielletty. Saksalaiset eivät kuitenkaan piitanneet suomalaisten säännösitä ja sen vuoksi suurin osa kuvista ovat saksalaisten ottamia.
– On yleensä ajateltu niin, että saksalaiset sotilaat ovat pahuuden ruumiillistumia, mutta Hennalassa olleet vangit kehuivat heitä.

Sekä miesten että naisten kertomuksista kävi ilmi, että omaiset pystyivät tuomaan Hennalan vankileirille ruokaa siltä kohdalta, jossa saksalaiset vartioivat.
– Ruokapakettien tuonti oli Hennalaan ehdottomasti kiellettyä.

Suomalaiset vartijat saattoivat ampua henkilön, joka toi vankileirille ruokapaketin.
– Saksalaiset sotilaat jopa murtautuivat vankileirin leipävarastoon ja jakoivat leipää vangeille ilman lupaa. Tästä oli syntynyt jopa konflikteja saksalaisten sekä suomalaisten välille.

Hennalan markkinat järjestettiin joka päivä

– Sääntöjen mukaan Hennalan vankileirillä kaupankäynti oli kielletty vankien ja vartijoiden kanssa.

Vangit kertoivat kuitenkin, että joka päivät alueella olivat käynnissä niin sanotut Hennalan markkinat.
– Hennalan markkinat olivat ironinen nimitys. Siellä myytiin kaikkea mahdollista tavaraa aina ruoanjaon jälkeen.

Ruoanjako kesti Hennalassa jopa kuusi tuntia.
– Silloin vangilla täytyi olla hyvä kunto, että hän jaksoi seisoa jonossa niin pitkän ajan.
Ruokana oli yleensä murikka ja silli.
– Murikka oli nyrkinkokoinen leipä, johon kaura oli leivottu vihneineen. Se repi vatsalaukussa sulaessaan sisuksia, kun sitä söi.

Omaisuus putsattiin useaan kertaan

– Saksalaiset olivat takavarikoineet jo Vesalassa kaikilta punavangeilta suuriman osan omaisuudesta ennen kuin heidät tuotiin Lahteen.

Korut, saappaat ja rahat olivat kysyttyjä vaihdonvälineitä vankileirillä.
– Myöhemmin Hennalassa sotavankeja pyydettiin luovuttamaan kaikki omaisuus vankileirin vartijoille. Rahat sekä kellot käärittiin paperiin ja vangeille kerrottiin, että nämä luovutetaan heille sitten, kun he pääsevät kotiin.

Vangit ovat kertoneet Liukkosen lähteissä, että omaisuutta ei yleensä näkynyt tämän jälkeen, vaikka sen perään myös kyseltiin.
– Muutamat vangit olivat kuitenkin onnistuneet piilottamaan omaisuuttaan vaatteiden saumoihin sekä nutturoihin. Rahaa ja koruja sitten vaihdettiin vartijoiden kanssa, kun haluttiin ostaa tupakkaa tai lisää ruokaa. Myös lihaa ja leipää oli myynnissä, jos vain pystyi maksamaan.

Teloitetut naiset olivat parikymppisiä

Liukkonen on listannut kirjansa loppuosaan 216 naisen nimet, jotka murhattiin Hennalassa.
– Hennalassa teloitettujen naisten keski-ikä oli 20 vuotta. Nuorin surmatuista oli 14 -vuotias. Eniten surmattiin 17 -vuotiaita tyttöjä.

Tutkijan mukaan se ei ollut yllättävää, koska kaartilaiset olivat enimmäkseen alle 20 -vuotiaita.
– He olivat perheettömiä, koska eivät perheelliset voineet lähteä toiselle puolelle Suomea sotimaan.

Lahden kaupungin kirkkoherra Matti Wikström ei antanut lupaa haudata punikkeja hautausmaalle.
– Sen vuoksi naiset haudattiin hautausmaiden ulkopuolelle. Myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen hautausmaan aitaa siirrettiin muun muassa Mustankallion hautausmaalla ja silloin myös naisvangit saivat viimeisen leposijan hautausmaalta.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO