Kirsi Lehtimäki toimii Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Sosialidemokraatti Kirsi Lehtimäki on Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hän on ollut myös ensimmäisen aluevaltuuston jäsen.Lehtimäki on lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Ei tarvita. Ensimmäisen kauden aikana valtiovarainministeriön ote on ollut tiukka. Vaatimus alijäämien kattamiseksi on ollut ja on kohtuuttoman tiukka Päijät-Hämeelle. Täällä on toteutettu monet säästöt ja rakenteelliset muutokset, joiden kanssa muualla vasta kipuillaan. Terveyskeskusten vuodeosastoja lakkautettiin jo 2017. Myös keskussairaalasta on lakkautettu osastoja. 2017 jälkeen on suljettu noin 160 vuodeosastopaikkaa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lahdessa palveluita on keskitetty: neuvolat perhekeskukseen ja lähiklinikoita keskustaan Lahden kaupunginsairaalaan.
Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Melko hyvin. Meillä on yksi keskussairaala ja siihen olemme tottuneet. Peruspalveluita on saatavissa kunnissa. Jonkun verran on alueellisia eroja johtuen palvelujen tuottajasta. Suunterveydenhuoltoa ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita tuotetaan omana toimintana ja Harjun terveyden toimesta. Joissakin toiminnoissa Harjun terveys pärjää paremmin. Kiirevastaanotoista tulee hyvää palautetta. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden erot ovat keskusteluttaneet paljon.
Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Uusia keinoja pitää miettiä koko ajan. Nyt on käytössä asiakasraati. Lakisääteisiä ovat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. Neuvostoilta ja raadeilta pyydetään esimerkiksi lausuntoja moniin valmisteltaviin asioihin. Neuvostot tekevät aloitteita ja kannanottoja. Viestit kulkevat molempiin suuntiin. Aluehallituksen puheenjohtaja osallistuu neuvostojen kokouksiin ja tuo viestejä
Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole. Etenkin nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille. Nopea ja helposti saavutettavissa oleva apua estää ongelmien pahenemisen.
Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Kohtuullisen hyvin. Päijät-Hämeessä on maan halvimmin tuotetut vammaispalvelut. Kun koko hyvinvointialueella tuskaillaan kovissa säästöpaineissa on valvottava etenkin heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja heidän lakisääteisten oikeuksien toteutumista
Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Ei – onko näin? Minulla ei ole tarkkaa tietoa.
Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Ei. Päivätoiminta, joka on vahvasti hyvinvointia ja terveyttä edistävää. Se on toimintaa, jota mielestäni myös kunnat voivat järjestää. Näissä rajapinnoissa käydään keskustelua kuntien kanssa. Kunnilla on edelleen vastuuta hyvinvoinnin edistämisestä.
Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Meillä on maan halvimmat ikääntyneiden palvelut. Palveluiden piiriin pääsyn kriteerit ovat jo tiukat. On selvitetty, että ne eivät olisi merkittävästi tiukemmat kuin muilla hyvinvointialueilla. On huolestuttavaa, että maan halvimmin tuotettavista palveluista pitää edelleen leikata. Etenkin hyvinvoinnin edistämisen osalta kunnat ja hyvinvointialue käyvät koko ajan keskustelua. Niin käydään omassakin kunnassa.
Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Olen kokenut kuntapäättäjä ja myös kokenut soteammattilainen. Mielestäni minulla on kokemusta, tietoa ja verkostoja, joiden avulla voin hoitaa aluepäättäjän tehtävää hyvin. Perheeni kautta minulla on myös laajaa kokemuksesta asiakkuuksista. Sote on erittäin laaja kokonaisuus. Omalla taustalla tunnen sen laajasti sekä terveyspalveluiden, ikääntyneiden palveluiden, perhepalveluiden, vammaistyön ja sosiaalityön osalta. Tällä hetkellä työskentelen työsuojeluvaltuutettuna. edustan lapsiperhepalveluiden ja vammaispalveluiden henkilöstöä.
Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Ehkä. Päijät-Häme on sopivan kokoinen väestöpohjaltaan. Palveluverkko on kompakti. Meillä on vain yksi keskussairaala. Täällä on jo pitkä historia kuntien välisessä yhteistyössä, joka on toimivaa. En näe, että Päijät-Hämettä oltaisiin yhdistämässä muihin alueisiin.
Petri Görman