Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta

Vihreiden Juha Tapiola on kesäkuun kuntavaaleissa vihreiden ehdokkaana Lahdessa. Asikkalasta Lahteen muuttanut Tapiola on kokenut kuntapoliitikko ja hän oli myös ehdokkaana edellisissä eduskuntavaaleissa. Ehdokkaan mukaan koronapandemia ei ole juurikaan vaikuttanut ehdokasasetteluun.

1. Millainen vaihtoehto puolueenne on äänestäjälle kuntavaaleissa?
– Kunnilla on Suomessa paljon valtaa. Kunnissa voimme kääntää suunnan kohti kestävää tulevaisuutta: torjua ilmastonmuutosta, panostaa koulutukseen, suojella arvokasta luontoamme, tukea heikoimpia ja vahvistaa hyvinvointia, mielenterveyttä ja tasa-arvoa. Kunnissa voimme tehdä reilun muutoksen.

2. Onko korona vaikuttanut ehdokasasetteluun millään tavalla?
– Korona ei ole käsitykseni mukaan vaikuttanut merkittävästi ehdokasasetteluun. Kunnallisten luottamustoimien hoitaminen vaatii sitoutumista ja vie väistämättä osan vapaa-ajasta, mikä voi osaltaan vähentää kiinnostusta ryhtyä ehdokkaaksi. Lisäksi sosiaalisen median asiattomat kommentit ja jopa vihaviestit voivat pelottaa ihmisiä asettumasta ehdokkaiksi.

3. Kerro lyhyesti kaksi tärkeintä asiaa, joita ryhmänne aikoo toteuttaa kaupunginvaltuustossa seuraavalla vaalikaudella?
– Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta ja tehdä kaupungistamme sellaisen, jossa jokaisen asukkaan on helppo tehdä arkipäivän ilmastotekoja. Toiseksi varmistetaan, että jokaisella lahtelaisella on mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen.

4. Miksi uudet ryhmät ja hieman epäpoliittisemmat vaihtoehdot ovat nyt suosiossa Lahdessa?
– Sitoutumattomien ryhmien suosio on tämän ajan henki koko Suomessa. Tämä oli nähtävissä jo edellisissä kuntavaaleissa ja monissa kunnissa sitoutumattomat nousivat merkittävään asemaan yksittäisissä kunnissa. Tämä on uskoakseni entisestään lisännyt kiinnostusta sitoutumattomien ryhmiä kohtaan nyt käytävissä kuntavaaleissa. Puolueiden koneistot ovat raskaita eivätkä kaikki koe voivansa vaikuttaa puolueiden kautta. Myös joidenkin puolueiden tiukat ryhmäkurit ovat voineet vaikuttaa sitoutumattomien suosion kasvuun. Sitoutumattomien menestys voi olla myös tietty protesti puolueille. Toisaalta lienee selvää, että sitoutumattomien listoilla ehdokkaana olevien yhtenä tavoitteena on halu vaikuttaa ja päästä valtaan.

5. Uskotko, että niin sanotut uudet vaihtoehtoiset ryhmät menestyvät nyt?
– Lahdessa sitoutumattomat ryhmät ovat lisänneet merkittävästi ehdokasmääriään edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.  Tämä antaa tietyn olettaman, että sitoutumattomat saavat aiempaa enemmän myös valtuutettuja. Lahdessa SDP ja kokoomus ovat kautta aikojen jakaneet lautakuntien ja tytäryhtiöiden hallituksen puheenjohtajuudet keskenään. Tämä on ollut demokratian ja muiden ryhmien kannalta epäoikeudenmukaista. Mikäli sitoutumattomat saavat merkittävän aseman Lahden kuntapolitiikassa, niin se voi osaltaan vaikeuttaa SDP:n ja kokoomuksen valta-aseman jatkumista. Tällainen tulos voisi vahvistaa demokratiaa ja lisätä keskusteluja sekä neuvotteluja kaikkien ryhmien välillä.

6. Kannatatteko te hallinnon avoimuutta ja toimitteko myös politiikassa näiden periaatteiden puolesta?
– Avoimuus ja hallinnon läpinäkyvyys ovat vihreiden arvoja ja pitkäaikaisia tavoitteita. Meidän tulee päästä eroon siitä, että asioita sovitaan etukäteen pienessä piirissä jo ennen asioiden julkistamista. Kaikkien valtuustossa olevien ryhmien tulee saada valmistelutieto tasapuolisesti käyttönsä. Lisäksi kuntalaiset on saatava mukaan kuntien päätöksentekoprosessiin. Kaupunki on olemassa asukkaita varten. Vaikuttamisen keinoja tulee kehittää monipuolisesti ja yhdessä kuntalaisten kanssa. Otetaan siis kaikki mukaan suunnittelemaan ja tekemään viihtyisää kaupunkia.

7. Onko tämä vihreä ilmastopolitiikka, jonka Lahti on ottanut teemakseen tällä vaalikaudella oikea suunta?
– Lahti on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki. Valtuuston hyväksymän strategian mukaan Lahden asukaskohtaiset kasvihuonekaasu- eli KHK-päästöt ovat -80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on oikea, mutta se vaatii meiltä kaikilta ponnisteluja. Se on kuitenkin valtava potentiaali myös yrityksille kehittää toimintaansa ja luoda uusi tuotteita sekä saada lisää kysyntää.

8. Millä tavalla houkuttelisimme Lahteen uusia yrityksiä?
– Vahva ympäristöosaaminen on Lahden ehdoton kilpailuvaltti uusien yritysten houkuttelemisessa. Kunta on maankäytön vallanpitäjä etenkin kaavoituksen osalta. Kaavoitus on tiukasti määrämuotoista, mutta Lahti voi olla siinä nopea, joustava ja ymmärtää yritystä asiakkaana.

9. Millä tavalla aiotte panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin koronapandemian jälkeen?
– Koronan kaikkia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin emme vielä tiedä. Tarve erilaisille tukipalveluille on kuitenkin todennäköisesti suurempaa kuin ennen koronaa. Tämän vuoksi lasten ja nuorten moniammatillista ohjausta ja psykososiaalista tukea tulee vahvistaa. Mielenterveyspalveluihin tulee myös panostaa. Jotta ongelmiin voidaan puuttua riittävän nopeasti, oppilaitoksiin voitaisiin palkata kiertäviä psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka toimivat matalan kynnyksen väylänä mielenterveyspalveluihin. Lasten ja nuorten lisäksi myös vanhemmille on valmistauduttava antamaan riittävää tukea.

10.Miten aiotte puuttua Lahden hurjaan päihdetilanteeseen, joka näkyy kadulla ja kauppakeskuksissa?
– Huumeiden käyttö Lahdessa on kasvanut viime vuosina pidempiaikaisen kehityssuunnan mukaisesti. Huumeiden käyttöä mitataan suurimpien kaupunkien jätevedestä ja Lahti on valitettavasti ollut vuodesta toiseen näissä tilastoissa kärjen tuntumassa. Hoitojen lisäksi on lisättävä panostuksia ennaltaehkäisyyn.

11.Mitä mieltä olette, kohtaako asuntorakentaminen oikean asunnon tarpeen? Rakennetaanko Lahdessa liikaa asuntoja? Mistä asukkaita löytyy, kun ennustukset puhuvat toista?
– Lahden kaupungin omistamalla Lahden Talot Oy:llä on yli 7.000 asuntoa ja kokonaiskäyttöaste viime vuonna oli 96,6%. Lahden seudun suurimman vuokranantaja hyvä käyttöaste ei tue väittämää siitä, että Lahdessa olisi asuntoja liikaa. Vapaarahoitteisten asuntojen osalta sijoittajat reagoivat herkästi, jos asuntoja ei saa vuokrattua. Tällöin uusia asuntoja ei enää hankita ja tämä vähentää luontaisesti uusien asuntojen rakentamista. Sijainti ja asuntojen kunto vaikuttavat merkittävästi asuntojen kiinnostavuuteen.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
ARKISTO