Kari Kallio on toista kertaa aluevaaliehdokkaana ja kolmatta kertaa kuntavaaliehdokkaana Asikkalassa. Kristillisdemokraattista puoluetta edustava Kallio oli myös edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaana.
Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Sote-lait antavat toiminnalle hyvän pohjan. Koska nyt eletään vielä alkuaikoja, lakeihin on tulossa tarkennuksia. Rahoitus on ollut alusta lähtien äärimmäisen tiukka, joten rahoittajan ohjausta on tarpeen kuunnella. Toiminta tulee sopeuttaa potilaan hyvän hoidon kannalta optimaalisesti talouden raameihin.
Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Perusterveydenhoito on varsin hyvin saatavissa kaikilla alueilla, mutta erikoissairaanhoidon saatavuus riippuu kunkin alueen keskussairaalan palveluista ja tasosta. Yliopistosairaaloita on viisi ja muilta alueilta voidaan joutua kuljettamaan potilaita niihin ja erityistapauksessa esim. HUS:iin. Myös hinnoissa on eroja. Esimerkiksi iäkkäiden palveluissa kalleimmalla alueella hinta on 30 prosenttia keskitason yli ja edullisimmalla noin 30 prosenttia keskitason alle. Keski-Suomen hyvinvointialueella kulut asiakasta kohden ovat 21 prosenttia pienemmät kuin kalleimmalla alueella.
Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta. Kun hyvinvointialueen johto ja tiedottajat kiertävät maakuntaa, he voivat kerätä palautetta ja toiveita alueen ja kuntien asukkailta suullisesti ja lomakkeilla sekä myös netissä. Sekä printtimediassa että digisivustoilla voidaan jakaa tietoa hyvinvointialueen toiminnasta ja muun muassa kustannuksista ja samalla houkutella ihmisiä kertomaan kokemuksiaan ja näkemyksiään.
Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole täällä eivätkä koko maassa. Näistä on säästetty liikaa ja nyt joudutaan maksamaan kalliimpia hoitoja sekä kustannuksia syrjäytymisestä. Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat on todettu jopa yhtä tehokkaiksi kuin kohtaamiset terapeutin kanssa. Tämä on uutta ja yllättävän toimivaa. Se on helpotus päättäjille ja johdolle, kun on myös onnistuttu lisäksi säästämään kustannuksissa. Myös vertaistukiryhmät ovat toimivia ja kustannustehokkaita.
Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Uusi laki korostaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsenäisyyttä asumisessa ja kaikessa elämisessä. Tämä on nykytrendin mukainen hyvä suunta, johon sote-palveluissa ilman muuta pyritään. Kyse on paljon avustajien saatavuudesta ja rahan riittävyydestä palkka- ja varustelukustannuksiin.
Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Tähän on tultu STM:n asetusten ja sote-alueiden ohjeiden määräyksestä. Sote-kustannuksia on pyritty vähentämään ja palveluja uudistamaan. Taustalla lienee ollut hallituksen tavoite, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta terveydestään elintapoja parantamalla. Tavoite on hyvä, mutta hoitokustannukset voivat olla vähävaraisille lii-kaa. Hän voi saada Kela-korvausta lääkärinlausunnon perusteella. Myös toimeentulotuki kattaa lääkkeet ja hoitotarvikkeiden kulut.
Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen esitti maakuntakierroksellaan, että kun uusi tekniikka ja tekoäly tarjoavat nyt mahtavia työkaluja, miksi emme ottaisi niitä käyttöön. Taustalla on budjettivarojen niukkuus, mutta myös työntekijöiden heikko saatavuus. Tässä on järkeä, mutta sosiaalisia kohtaamisia pitää myös järjestää kaikin mahdollisin eri tavoin. Ihmistä ei lemmikki eikä kone korvaa, mutta eläimistäkin on saatu osittaista hoiva-apua.
Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Tuntuva leikkaus vaikuttaa palvelun laatuun ja määrään vähentävästi. Vanhusten hoito kokonaisuutena kuuluu kalleimpiin hoidon osioihin, joten siitä, kuten muustakin, on myös tarvetta leikata. Uusi tekniikka ja edistyneet tekoälysovellukset mahdollistavat kustannusten säästön. Yllättävän nopeasti – pakkotilanteessa – hyvinvointialueet ovat kirimässä kustannuksiaan kohti nollabudjetteja. Säästöt ovat mahdollisia, mutta siitä huolimatta jokaisen asiakkaan ja potilaan hoito on taattava, kuten Suomen perustuslaki edellyttää.
Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Pyrin edustamaan terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä järjen ääntä – tärkeimmistä tinkimättä – Kristillisdemokraattien linjan mukaisesti. Ihmistä ja lähimmäistä emme jätä emmekä unohda, vaikka tekniikan huimaa kehitystä pyrimmekin hyödyntä-mään. Opintoalani Teknillisessä korkeakoulussa oli fysiikka ja pääaineeni oli lääketieteellinen tekniikka. Tutkimustyössä kehitin digitaalista stetoskooppia ja Lääkelaitoksessa toimin yli-insinöörin vt. vakanssilla. Tunnen, että terveydenhuollon tekniikka ja palvelut ovat lähellä sydäntäni. Myös usea läheiseni toimii lääkärinä ja hoitoalalla.
Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Kyllä. Kustannuksia pyritään edelleen pienentämään sekä aluevaltuustojen ja -johdon että hallituksen toimesta. Tässä vaiheessa hallitus on sitoutunut toteuttamaan kaikki 21 hyvinvointialuetta ja se haluaa katsoa, pääsevätkö alueet nolla- tai positiivisiin vuosituloksiin. Elleivät pääse, pöytälaatikossa on varasuunnitelma, jonka mukaan alueita voidaan vähentää.
Petri Görman