Kullankukkulalla taisteltiin vain päivä

Kuva: Kullankukkulanmäki oli strategisesti merkittävä paikka, koska sieltä oli mahdollisuus tarkkailla liikennettä Lahden kaupunkiin ja puolustaa Hennalan varuskuntaa, Hennala-opas Seppo Toivonen toteaa.


– Punaiset kaivoivat ensimmäisenä juoksuhaudat ja poterot Kullankukkulalle huhtikuun puolivälissä vuonna 1918, josta he pystyivät ampumaan konekivääreillä sekä Marolaan että muualle Launeen pelloille. He olivat aitiopaikalla väijymässä, kun saksalaiset marssivat Launeenkatua pitkin 19.4. aamulla Renkomäen Simolanmutkasta Lahden rautatieasemalle, Hennala-opas Seppo Toivonen kertoo.

Punaiset eivät kuitenkaan tienneet, keitä tulijat olivat, joten he eivät ampuneet ennen kuin taistelu puhkesi rautatieasemalla.
– Toinen saksalaisosasto valloitti Hennalan kasarmit ja he jatkoivat hyökkäystä kohti Kullankukkulaa ja nykyistä Radiomäkeä.

Kullankukkulan maastossa voi vielä havaita sisällissodassamme käytettyjä juoksuhautoja.

Kullankukkula oli punaisten voimakkain tukikohta. Kaksi saksalaista komppaniaa hyökkäsi Kullankukkulaa vastaan ja kiivas taistelu kesti lähes tunnin.
– Lopputuloksena punaiset joutuivat vetäytymään illan aikana Kullankukkulalta ja sen takana olleelta Santamäeltä. Rintamalinja muodostui satamaan menevän rautatien suuntaiseksi nykyisen urheilukeskuksen alueella.

Toivosen mukaan paikallisilla valkoisilla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä mukaan taistelutoimintaan, koska saksalaisten armeija oli hyvin koulutettu, kun taas suomalaisten sotilaiden koulutus oli todella heikko.
– Saksalaisilla on ollut suojeluskuntataustaisia oppaita ja tulkkeja Lahdessa. Kaikkiaan Lahden seudun taisteluissa kaatui noin 100 saksalaista sotilasta.

Hennala punaisille takaisin

Punaiset saivat miehitettyä osan Hennalan kasarmeista 22.4. Tällöin Kullankukkulan nykyisinkin nähtävät taisteluasemat olivat saksalaisten miehittämät ja se oli etulinjana punaisia vastaan. Taisteluja ei kuitenkaan käyty.
– Kullankukkulan vieressä oli Santamäki, joka oli myös saksalaisten hallussa. Santamäen korkeuskäyrä on vanhoissa kartoissa Radiomäen korkuinen. Nykyisin tämä alue tunnetaan Starkin pääkonttorin alueena.

Tallinpassin alue oli kahden tulen välissä sisällissotamme viimeisen viikon aikana.
–  Punaisten panssarijuna yritti kaksi kertaa lähestyä 24.4. kaupunkia, mutta saksalaisten tykki- ja konekiväärituli pakotti junan perääntymään. Punaisille sen menetys olisi ollut liian iso asia.

Sota ratkesi vapunpäivänä, kun saksalaiset sotilaat hyökkäsivät Okeroisten suunnasta ja valtasivat Hennalan kasarmialueen ja nykyisen Kärpäsenmäen alueen.

Sääriluita löytyi tietyömaalta

–  Eräs mies kertoi hiljattain, että olivat pikku poikina keränneet nykyisen hautausmaan metsiköstä luita laatikoihin. Nykyistä Helsingintietä rakennettaessa oli sitten kauhakuormaaja ”tuhonnut” heidän laatikkonsa. Luita oli löytynyt, mutta niitä ei ollut noteerattu erikoisemmin. Todennäköisesti tietyöt olisi pysäytetty pitkäksi aikaa, jos tämä tieto olisi kiirinyt viranomaisten korviin.

Eniten vainajien jäänteitä on löytynyt nykyisen S -Marketin alueelta ja sieltä, missä on punaisten muistomerkki.
–  Hennalan kasarmialuetta salaojitettiin 1920-luvun alussa, joten sieltä tuskin löytyy enää mitään jäänteitä uuden asuinalueen rakentamisen yhteydessä.

Toivonen kuitenkin uskoo, että Hennalan alueelta saattaa löytyä joitakin yksittäisiä hautoja.
–  Kasarmialueen eteläpään harjoitusaluetta ei ole ymmärtääkseni kaivettu missään vaiheessa sisällissotamme jälkeen. Sieltä mahdollisesti voidaan tehdä vielä tieteellisesti mielenkiintoisia löytöjä. Saattaa olla, että siellä on vielä pieniä joukkohautoja, joista emme tiedä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO