Kullankukkulalla taisteltiin vain päivä

Kuva: Kullankukkulanmäki oli strategisesti merkittävä paikka, koska sieltä oli mahdollisuus tarkkailla liikennettä Lahden kaupunkiin ja puolustaa Hennalan varuskuntaa, Hennala-opas Seppo Toivonen toteaa.


– Punaiset kaivoivat ensimmäisenä juoksuhaudat ja poterot Kullankukkulalle huhtikuun puolivälissä vuonna 1918, josta he pystyivät ampumaan konekivääreillä sekä Marolaan että muualle Launeen pelloille. He olivat aitiopaikalla väijymässä, kun saksalaiset marssivat Launeenkatua pitkin 19.4. aamulla Renkomäen Simolanmutkasta Lahden rautatieasemalle, Hennala-opas Seppo Toivonen kertoo.

Punaiset eivät kuitenkaan tienneet, keitä tulijat olivat, joten he eivät ampuneet ennen kuin taistelu puhkesi rautatieasemalla.
– Toinen saksalaisosasto valloitti Hennalan kasarmit ja he jatkoivat hyökkäystä kohti Kullankukkulaa ja nykyistä Radiomäkeä.

Kullankukkulan maastossa voi vielä havaita sisällissodassamme käytettyjä juoksuhautoja.

Kullankukkula oli punaisten voimakkain tukikohta. Kaksi saksalaista komppaniaa hyökkäsi Kullankukkulaa vastaan ja kiivas taistelu kesti lähes tunnin.
– Lopputuloksena punaiset joutuivat vetäytymään illan aikana Kullankukkulalta ja sen takana olleelta Santamäeltä. Rintamalinja muodostui satamaan menevän rautatien suuntaiseksi nykyisen urheilukeskuksen alueella.

Toivosen mukaan paikallisilla valkoisilla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä mukaan taistelutoimintaan, koska saksalaisten armeija oli hyvin koulutettu, kun taas suomalaisten sotilaiden koulutus oli todella heikko.
– Saksalaisilla on ollut suojeluskuntataustaisia oppaita ja tulkkeja Lahdessa. Kaikkiaan Lahden seudun taisteluissa kaatui noin 100 saksalaista sotilasta.

Hennala punaisille takaisin

Punaiset saivat miehitettyä osan Hennalan kasarmeista 22.4. Tällöin Kullankukkulan nykyisinkin nähtävät taisteluasemat olivat saksalaisten miehittämät ja se oli etulinjana punaisia vastaan. Taisteluja ei kuitenkaan käyty.
– Kullankukkulan vieressä oli Santamäki, joka oli myös saksalaisten hallussa. Santamäen korkeuskäyrä on vanhoissa kartoissa Radiomäen korkuinen. Nykyisin tämä alue tunnetaan Starkin pääkonttorin alueena.

Tallinpassin alue oli kahden tulen välissä sisällissotamme viimeisen viikon aikana.
–  Punaisten panssarijuna yritti kaksi kertaa lähestyä 24.4. kaupunkia, mutta saksalaisten tykki- ja konekiväärituli pakotti junan perääntymään. Punaisille sen menetys olisi ollut liian iso asia.

Sota ratkesi vapunpäivänä, kun saksalaiset sotilaat hyökkäsivät Okeroisten suunnasta ja valtasivat Hennalan kasarmialueen ja nykyisen Kärpäsenmäen alueen.

Sääriluita löytyi tietyömaalta

–  Eräs mies kertoi hiljattain, että olivat pikku poikina keränneet nykyisen hautausmaan metsiköstä luita laatikoihin. Nykyistä Helsingintietä rakennettaessa oli sitten kauhakuormaaja ”tuhonnut” heidän laatikkonsa. Luita oli löytynyt, mutta niitä ei ollut noteerattu erikoisemmin. Todennäköisesti tietyöt olisi pysäytetty pitkäksi aikaa, jos tämä tieto olisi kiirinyt viranomaisten korviin.

Eniten vainajien jäänteitä on löytynyt nykyisen S -Marketin alueelta ja sieltä, missä on punaisten muistomerkki.
–  Hennalan kasarmialuetta salaojitettiin 1920-luvun alussa, joten sieltä tuskin löytyy enää mitään jäänteitä uuden asuinalueen rakentamisen yhteydessä.

Toivonen kuitenkin uskoo, että Hennalan alueelta saattaa löytyä joitakin yksittäisiä hautoja.
–  Kasarmialueen eteläpään harjoitusaluetta ei ole ymmärtääkseni kaivettu missään vaiheessa sisällissotamme jälkeen. Sieltä mahdollisesti voidaan tehdä vielä tieteellisesti mielenkiintoisia löytöjä. Saattaa olla, että siellä on vielä pieniä joukkohautoja, joista emme tiedä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
Karpo oli aikansa ylivoimainen some-vaikuttaja ja kansan syvien rivien viimeinen hätähuuto
ARKISTO