Samae Koskinen vierailee Renkomäen kirjastossa 3. maaliskuuta. Muusikon esikoisromaani Aina on itketty on henkilökohtainen kasvutarina ja puheenvuoro myrkyllisiä rakenteita vastaan.
(kuva Ville Malja)

Muusikko ja kirjailija Samae Koskinen vierailee Renkomäen kirjastossa Lahdessa tiistaina 3.3. Hän saapuu kertomaan esikoisromaanistaan Aina on itketty, joka ilmestyi vuosi sitten.

Kaksinäytöksinen kasvutarina pohjautuu miehen omiin elämänkokemuksiin ja kertoo siitä, miten myrkyllisestä työsuhteesta voi löytää tien ulos.
Koskinen tunnetaan pitkän linjan lauluntekijänä, mutta kirjailijaksi ryhtyminen ei ollut hänelle itsestäänselvyys.
– Sanoin aina, että teen vain poplauluja. En ajatellut, että minulla olisi mitään kirjallisia ambitioita.

Poplauluista romaaniksi

Ajatus kirjasta syntyi yllättävällä tavalla. Koskinen kirjoitti vuosikymmenen alussa Suomen Kirjallisuuden Seuralle esseitä siitä, miten hänen laulunsa syntyvät. Kustannustoimittaja kysyi, olisiko hän koskaan ajatellut kirjoittaa kirjaa.
– Vastasin silloin, että en. Huomasin kuitenkin, kuinka mukavaa kirjoittaminen oli. Sain vielä kehuja tekstistäni ja se jäi mieleen.

Kolme vuotta sitten Koskinen soitti samalle kustannustoimittajalle uudelleen.
– Sanoin, että nyt minulla on idea kirjaksi. Nyt minulla on tarina, jota en pysty kertomaan muuten kuin romaanin muodossa.

Aina on itketty on vilpitön ja henkilökohtainen teos.
– Se kuvaa kasvua ja vaikeita valintoja.

Kirjan keskiössä on vallankäyttö ja epäterveet rakenteet työelämässä.

Kirja kosketti lukijoita

Koskinen kertoo yllättyneensä kirjan saamasta palautteesta. Hän on tottunut siihen, että musiikin elinkaari on lyhyt.
– Nykyään sinkun elinkaari Spotify-maailmassa on ehkä kuukausi. Laulut elävät keikoilla pidempään, mutta kirjasta tulee yhä palautetta, vaikka julkaisusta on jo vuosi.

Palaute on ollut poikkeuksellisen myönteistä.
– En saanut yhtään lyttäävää arvostelua. Helsingin Sanomatkin kirjoitti kirjastani kiltisti. Taputtelen itseäni vieläkin salaa selkään tämän asian vuoksi.

Samaan aikaan ilmestyi myös Samuli Putron kirja. Kumpikaan ei tiennyt toisen projektista etukäteen. Molemmissa teoksissa on samankaltaisia teemoja.
– Meillä on samanlainen tausta ja historia. Oli hauska huomata, että kirjoissa on paljon samoja asioita.

Koskinen toivoo, että kirja rohkaisisi ihmisiä tunnistamaan huonot vallankäytön mallit omassa elämässään.
– Halusin perustella lukijalle historian kautta, miten myrkyllisestä työsuhtesta voi lähteä. Syy, miksi kirjoitin kirjan, on se, että kukaan muu ei joutuisi kokemaan samaa kuin kirjan kertoja.

Suoraa puhetta ja toivoa

Kirjallisen työn rinnalla Koskinen jatkaa musiikin tekemistä. Uusi levy on tekeillä ja se ilmestyy syksyllä. Edellinen albumi oli hänelle irtiotto aiemmasta tuotannosta. Siinä hän käsitteli yhteiskunnallisia aiheita aiempaa suoremmin.
– Ymmärsin, että jos haluan sanoa jotain yhteiskunnallisesti merkittävää, niin se on tehtävä rautalangasta vääntäen. Kuuntelin paljon punkia, kuten Bad Religionia ja Bob Dylania. Punkissa ei ole paljon korukieltä.

Hän myöntää, että kantaa ottava musiikki on riski Suomen pienillä markkinoilla. Silti vastaanotto oli hyvä ja keikkoja oli  runsaasti.
– Ajattelin, että kukaan ei tule keikoille. Onneksi kävi päinvastoin.

Koskinen on huolissaan yhteiskunnan polarisoitumisesta. Hän kokee, että ystävistä voi tulla vihollisia mielipide-erojen vuoksi.
– Netin kommenttikentät hämärtävät todellisuutta. Keikoilla onneksi näen, että ihmiset pystyvät yhä kohtaamaan kasvotusten ja kunnioittamaan toisiaan.

Esiintymiset ovat hänelle tapa suojella luovuutta ja pitää kiinni toivosta.
– Kerron yleisölleni, että meillä on vielä toivoa. Se on minulle tärkeintä.

Petri Görman

Createch Finland ry:n projektipäällikkö Juha Pihanen uskoo, että tulevaisuudessa teknologiaa käytetään yhä enemmän puhumalla ja keskustelemalla. – Siksi ratkaisevaa on se, miltä palvelu tuntuu käyttäjän arjessa.

Createch Finland ry:n projektipäällikkö Juha Pihanen sanoo, että olemme siirtyneet aikaan, jolloin teknologiassa käyttäjä on kuningas. Hänen mukaansa se tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmisen ei enää tarvitse osata teknologiaa, jotta sitä voi käyttää.
– Pystymme jo nyt puhumaan teknologian kanssa ja antamaan sille ohjeita joko puheen lisäksi tai elein.

Pihasen mukaan pelkkä laite tai “härpäke” ei enää riitä.
– Tärkeintä on, miten helppoa ja hyödyllistä tuotteen käyttö on eli käyttäjäkokemus on kaikista tärkein asia.

Createch Finland ry on käynnistänyt Createch Matchmaker -palvelun, jonka tavoite on tuoda eri alojen osaajat yhteen.
– Ajatus on “parittaa” esimerkiksi teollisuusyrityksiä, puolustusteknologian toimijoita ja luovia aloja, jotta syntyy parempia tuotteita ja palveluja.

Paras käyttäjäkokemus voittaa

Pihanen nostaa esiin Nokian ja Applen vertailun. Hänen mukaansa Apple ei voittanut matkapuhelimien valmistajakilpailua siksi, että sen laitteet olisivat olleet teknisesti parempia.
– Apple hallitsi käyttäjäkokemuksen. Se ymmärsi, miltä tuotteen pitää tuntua käyttäjän käsissä.

Pihasen mukaan sama riski on nyt koko Euroopalla.
– Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Etelä-Korea – panostavat vahvasti käyttöliittymiin ja siihen, että palvelut ovat helppoja käyttää.

Teknologialla itsessään ei ole enää arvoa.
– Arvo on siinä, mitä hyötyä se tuo ihmiselle. Se voi olla apua, tietoa, viihdettä tai arjen sujuvuutta, Pihanen kiteyttää.

Hän antaa esimerkiksi Ouran.
– Ihmiset eivät osta sormusta titaanin tai valojen vuoksi, vaan sen tiedon takia, jolla voi seurata ja hoitaa omaa terveyttään.

Suomessa on osaamista, mutta yhteistyö tökkii

Pihanen muistuttaa, että Suomessa on paljon huippuosaamista. Hänen mukaansa täällä on muun muassa pelialan taitoa, lisätyn todellisuuden osaamista, tekoälyosaamista ja vahvaa kvanttiteknologiaa.
– Silti ongelma on selvä. Kukaan ei tunne toisiaan.

Suomessa ei osata tehdä yhteistyötä.
– Kaikki toimialat ovat omissa siiloissaan, eikä oman boxin ulkopuolelle katsota.

Pihanen uskoo, että luovat alat voivat vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä konkreettisesti tarinallistamisella, pelillistämisellä, graafisesti toimivilla käyttöliittymillä ja käyttäjätestauksella.
– Moni hyöty- ja sote-sovellus tehdään palveluntarjoajan näkökulmasta, ei käyttäjän. Käyttäjä testaa vasta lopussa, kun ei ole enää rahaa muuttaa mitään.

Pihanen näkee myös asian toisen puolen.
– Luovilla aloilla on paljon koulutettuja työttömiä. Jos he pääsevät mukaan yritysten kehittämiseen, niin silloin syntyy työtä ja investointeja. Samalla voi jäädä tilaa myös taiteelle ja sen tuottamiselle.

Se on silloin win-win -tilanne kaikille osapuolille.
– Kun syntyy rahaa yhteistyöstä, niin se mahdollistaa myös luovan työn tekemistä.

Matchmaker lupaa nopean testin

Createch Matchmaker -palvelu on Pihasen mukaan rakennettu matalan kynnyksen malliksi. Hän sanoo ärsyyntyneensä siitä, että monissa verkostoissa pitää maksaa iso jäsenmaksu, ennen kuin edes näkee, onko toiminnasta hyötyä. Createchin malli alkaa yritykselle kevyemmin.
– Yritys voi ottaa yhteyttä puhelimella, sähköpostilla tai täyttää lomakkeen verkkosivuilla.

Sen jälkeen Createch tekee yrityksen julkisista tiedoista alustavan tutkimuksen.
– Kerromme, miltä yritys näyttää ulospäin. Mitä tuotteita sillä on ja mitä puutteita mahdollisesti on olemassa.

Seuraavaksi käydään 1–2 tunnin keskustelu.
– Tarkoitus on löytää konkreettinen kehittämiskohde. Miksi käyttöliittymä ei toimi tai miksi palvelu ei kiinnosta?  Organisaatiomme tehtävä on sanoa asiakkaalle, missä kohtaa palvelu polkee paikallaan.S itten etsitään sopivat kumppanit tekemään rajattu kokeilu. Jos kokeilu onnistuu, niin yhteistyö voi jatkua. Jos ei, niin käydään syyt läpi ja etsitään tarvittaessa uudet tekijät.

Pihanen painottaa, että nyt olisi jo kiire tajua suomalaisessa yhteiskunnassa tilanteen raadollisuus.
– Kilpailijat ovat menneet jo ohi teknologisessa kilpailussa ja siksi Euroopan pitäisi hypätä nopeasti seuraavaan vaiheeseen. Se tarkoittaa suuntaa kohti ihmisystävällistä, käyttäjälähtöistä ja eri alojen yhteistä kehittämistä. Jos ei halua lähteä mukaan, niin sitten saa vastata itse seurauksista, Pihanen toteaa.

Petri Görman

Starkin alue kehittyy nyt uuteen suuntaan.Kaupunkikuva muuttuu modernimmaksi ja värikkäämmäksi. Starkin pääkonttori oli osa alueen historiaa, mutta nyt mennään alueen kehittämisessä eteenpäin uudisrakennusten voimalla

Starkin entinen pääkonttori on poistunut Lahden kaupunkikuvasta. Rakennuksen purku on herättänyt alueella kysymyksiä ja tunteita, mutta kaupungin mukaan päätös perustui laajoihin selvityksiin ja pitkäaikaiseen kokonaisarvioon. Nyt katse on jo tulevassa. Tontille kaavaillaan uutta käyttöä, jossa painottuu asuminen.
Kaavoitusarkkitehti Jaana Huovinen kertoo, että purkuun päädyttiin rakennuksen kuntotutkimuksen perusteella.

– Rakennus oli ollut kylmillään jo syksystä 2020 lähtien ja kylmänä olo oli osaltaan heikentänyt sen kuntoa. Kuntotutkimuksessa havaittiin vaurioita muun muassa rakennuksen ulkoseinissä. Ulkoseiniin oli paikallisesti kohdistunut pitkään kosteusrasitusta, joka oli aiheuttanut jo paikallista mikrobikasvua eristetilassa. Eristeiden poistaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta, ja siten korjausten jälkeen ulkoseinärakenteisiin olisi jäänyt mikrobivaurioiden riski. Käytännössä ei ollut enää järkevää yrittää kunnostaa rakennusta, Huovinen sanoo.

Hänen mukaansa rakennuksesta olisi ollut hyvin haasteellista saada terveellistä ja turvallista.

– Ennen purkua museon toimesta laadittiin rakennushistoriallinen selvitys ja rakennuksesta teetettiin kuntotutkimus. Rakennusvalvonta arvioi myös kokonaisuuden näiden dokumenttien pohjalta.

Suojelumerkintä poistettiin selvitysten jälkeen

Starkin pääkonttori oli asemakaavassa suojeltu SR-merkinnällä. Kaavassa todettiin, että rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt eivät saisi heikentää sen kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Näiden lähtökohtien vuoksi suojelumerkinnän poistaminen ei ollut kevyt ratkaisu.

– Museon kanssa käytiin keskustelut rakennuksen arvoista jo ennen suojelumerkinnän poistamista ja rakennuksen purkamista. Kun kävi ilmi, ettei rakennusta ollut enää mahdollista säilyttää tarkoituksenmukaisesti, niin SR-merkintä poistettiin, Huovinen kertoo.

Kaavoitusarkkitehti Huovinen myöntää, että rakennuksen katoaminen voi tuntua erityisesti pitkään alueen läheisyydessä asuneista suurelta asialta. Toisille purku on voinut olla helpotus.

-Rakennus edusti omaa aikakauttaan, ja sillä oli paikallishistoriallista arvoa Lahden alueella. Rakennus oli merkittävä osa myös yrityksen historiaa.

Kaavamuutos ja uutta asumista tilalle

Starkin pääkonttorin tontti on yksityisen maanomistajan hallinnassa. Omistaja on hakenut alueelle kaavamuutosta ja alustavissa suunnitelmissa tontille kaavaillaan asuntoja vanhuksille ja erityisryhmille. Kaavaprosessi on parhaillaan käynnissä.

-Alustava kaavaluonnos on jo tehty kaupungin virkamiestyönä. Kaavaluonnosta muokataan omistajan toiveiden ja hankesuunnitelman edetessä. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu kaavaluonnoksessa saman verran kuin puretulle Starkin pääkonttorille.

Tontti ei ole suuri, joten pihalle ja autopaikoille on etsitty toimiva ratkaisu.

-Autopaikat osoitetaan tontin viereiselle autopaikkojen korttelialueelle, jotta tontille pystytään osoittamaan tarpeeksi oleskelualuetta.

Kaavaprosessi etenee nyt vuoropuhelussa tontin omistajan kanssa.

-Kun yhteinen näkemys tontille osoitettavasta rakennusmassasta saavutetaan, niin kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaislausunnot.
Hänen mukaansa palautetta on tullut toistaiseksi vain vähän, lähinnä kyselyjä siitä, mitä paikalle on tulossa.

Petri Görman

– Renkomäen seurakuntakoti on ollut paikallisten ihmisten kohtaamispaikka jo 30 vuoden ajan. Rakennuksessa yhdistyvät modernit tilat ja vanhan puukirkon arvokkaat taide-esineet, kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo.

Renkomäen uusi seurakuntakoti on ollut osa paikallisten ihmisten arkea jo 30 vuoden ajan. Seurakuntakodin uusi rakennus valmistui vuonna 1996, mutta seurakunnallinen toiminta alueella alkoi jo paljon aikaisemmin. Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että Renkomäki on tärkeä paikka sekä historiallisesti että nykypäivän näkökulmasta.

– Renkomäki liitettiin Orimattilasta Lahden kaupunkiin vuonna 1956. Alueella oli jo varhain tarvetta seurakunnan toiminnalle. Aluksi seurakunta vuokrasi tiloja seurantalolta. Tämä talo ja tontti ostettiin seurakunnalle vuonna 1993. Vanha rakennus purettiin ja sen paikalle rakennettiin samantyyppinen uusi talo. Se valmistui vuonna 1996.

Uuden seurakuntakodin suunnitteli arkkitehti Satu Päivärinne. Pelkosen mukaan rakennuksessa näkyy hienolla tavalla vanhan seurantalon muotokieli.
Samalla tilat ovat ajanmukaiset ja toimivat. Lopputuloksena syntyi eräänlainen “retroseurakuntakoti”, jossa uusi ja vanha kohtaavat.

Jumalanpalveluksia, kerhoja ja perhejuhlia

Renkomäen seurakuntakodilla järjestetään jumalanpalvelus kerran kuukaudessa. Viikon aikana talossa kokoontuvat lasten päiväkerhot, avoin päiväkerho, kouluikäisten kerhot sekä raamattupiirit.

– Avoin päiväkerho järjestetään kerran viikossa ja se on monille lapsiperheille tärkeä kohtaamispaikka.

Nuorten toiminta on pääosin keskittynyt Launeelle, mutta Renkomäessä korostuu erityisesti lapsiperheiden ja aikuisten toiminta.

– Raamattupiirillä on alueella pitkät, yli satavuotiset  perinteet. Moni on tottunut käymään piirissä jo vuosikymmenten ajan.

Seurakuntakoti on myös suosittu perhejuhlien paikka. Tiloja varataan mielellään kastejuhlia, muistotilaisuuksia ja muita perhejuhlia varten. Pelkosen mukaan tilat ovat käytännölliset ja helposti muunneltavat erilaisiin tilaisuuksiin.

– Tämä on lähiökirkko, jonne on helppo tulla. Aina ei tarvitse lähteä varsinaiselle kirkolle asti, Pelkonen sanoo.

Vanhan puukirkon aarteet elävät mukana

Renkomäen seurakuntakoti kätkee sisälleen paljon kirkkohistoriaa.

– Kun Lahdessa purettiin vanha puukirkko 1970-luvun lopulla, niin sieltä saatiin seurakuntakotiin arvokkaita taide-esineitä. Yksi niistä on suuri lasimaalaus, jossa Kristus on ylösnousseena ja sotilaat makaavat alhaalla. Siinä Kristus talloo myös käärmettä, mikä symboloi pahan vallan kukistumista.

Lisäksi tiloissa on kaksi muuta maalausta vanhasta puukirkosta. Jeesus Getsemanessa -maalaus toimi aikanaan puukirkon alttaritauluna. Tarjoilutilassa on maalaus Mariasta ja Jeesus-lapsesta. Myös vanhat kattokruunut ovat peräisin puukirkosta.

– Tämä talo yhdistää uutta ja vanhaa. Se pitää sisällään paljon historiaa, Pelkonen kuvaa.

Kasvava alue ja tärkeä kohtaamispaikka

Renkomäki on yksi Lahden vanhimmista asuinpaikoista. Alueelle saapuivat ensimmäiset ihmiset jo heti jääkauden jälkeen. Nykypäivänä Renkomäki on vahvasti kasvava alue, jonne muuttaa paljon lapsiperheitä ja jossa rakennetaan uutta.

– Seurakuntakoti on monille paikallisille kuin yhteinen olohuone. Kirkkoherra vierailee Renkomäessä useita kertoja kuukaudessa, usein kastejuhlien merkeissä.

Monilla perheillä on pitkä suhde seurakuntakotiin ja samassa paikassa on järjestetty juhlia jo useamman sukupolven ajan.

– Huomaan, että vanhat renkomäkeläiset ovat ottaneet paikan omakseen. Toivon, että myös uudet asukkaat löytävät tämän seurakuntakodin, Pelkonen sanoo.

Juhlapäivä sunnuntaina

Renkomäen uuden seurakuntakodin 30-vuotisjuhlaa vietetään sunnuntaina 15. helmikuuta. Juhlapäivään kuuluu jumalanpalvelus kello 12.
Saarnaajana toimii entinen Launeen seurakunnan kirkkoherra Jaakko Ripatti, joka oli virassa silloin, kun seurakuntakoti rakennettiin.
Jumalanpalveluksen jälkeen juodaan kirkkokahvit ja muistellaan Renkomäen seurakuntakodin historiaa yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.

– Haluamme pitää tästä kiinteistöstä kiinni. Tämä on meille tärkeä paikka ja se on osa seurakunnan palvelutehtävää, Pelkonen painottaa.

Petri Görman

Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän metsissä tehdään talven aikana metsänhoitotöitä, joissa poistetaan kirjanpainajan ja myrskyjen vaurioittamia kuusia.

Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän metsissä on tehty ja tehdään edelleen metsänhoitotöitä talven aikana. Työt liittyvät erityisesti kirjanpainajan aiheuttamiin metsätuhoihin sekä aiempien myrskyjen jälkien korjaamiseen. Nikkilässä on tehty ensiharvennuksia ja varttuneemman koivikon harvennusta. Ne työt on saatu pääosin valmiiksi. Lahden kaupungin metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä kertoo, että kyse on suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä metsänhoidosta.

– Viime talvena aloitettiin maisematyöluvan mukaiset työt, joista tiedotettiin laajasti. Nyt talven aikana samaa työtä jatketaan, Särkkä sanoo.

Kirjanpainaja ja myrskytuhot taustalla

Kirjanpainaja on kuusimetsien vakava tuholainen, joka iskeytyy erityisesti yksilajisiin ja iäkkäisiin kuusikoihin. Tuhot voivat levitä nopeasti ja aiheuttaa kuusten kuolemia.
– Kerinkallion alueella tuhot ovat laajoja, Nikkilässä niitä esiintyy pistemäisesti ja paikoin myös laajempina alueina. Liipolan metsissä tilannetta seurataan osana kokonaisuutta.

Metsänhoitotöissä poistetaan kuolleita ja vaurioituneita kuusia sekä tehdään pienimuotoista pienpuuston ja taimikoiden hoitoa.
– Osa työstä liittyy myös aiempien myrskyjen aiheuttamien tuhojen korjaamiseen.

Lisäksi metsätuholaki velvoittaa poistamaan kuorellisen puutavaran tietyin osin maastosta, jotta tuholaiset eivät pääse lisääntymään.
– Kyse on normaalista ja pienimuotoisesta toiminnasta kaupunkimetsissä. Toimenpiteet ovat huomattavasti kevyempiä kuin talousmetsissä, Särkkä painottaa.

Hakkuut ja hoitotyöt ovat olleet mukana kaupungin pitkäaikaisissa suunnitelmissa, kaavoituskatsauksissa ja kaupungin verkkosivuilla julkaistuissa vuosittaisissa työohjelmissa.
– Kaikille kohteille on haettu maisematyölupa, ja asiat on käsitelty lupaprosessin yhteydessä.

Sekametsiä ja monimuotoisuutta vaalitaan

Luonnon monimuotoisuus on metsänhoidossa keskeinen tavoite. Alueilla noudatetaan luonnonsuojeluvalvojan ohjeita ja lausuntoja. Myös arvokkaat luontokohteet huomioidaan työssä.
– Yksilajisia kuusikoita kehitetään sekametsiksi harvennushakkuiden avulla. Lehtipuiden määrää lisätään, jotta metsät kestävät paremmin kirjanpainajaa ja muita tuhoja tulevaisuudessa.

Sekametsät ovat ekologisesti kestävämpiä ja tarjoavat elinympäristöjä useammille lajeille.
– Metsänhoitotöissä lisätään myös lahopuun määrää, mikä parantaa hyönteisten, lintujen ja sienten elinolosuhteita.

Tavoitteena on, että lajikirjo säilyy ja jopa vahvistuu.
– Kaupunkimetsissä maisema- ja virkistysarvot ovat etusijalla. Harvennukset ja pienimuotoiset poimintahakkuut tehdään niin, että ulkoilureitit, näkymät ja metsien virkistyskäyttö säilyvät mahdollisimman hyvin. Talousmetsiin verrattuna puuntuotanto ei ole ensisijainen tavoite.

Lahden kaupungin metsänhoidon periaatteet ovat parhaillaan päivitettävänä.
– Työt jatkuvat talvikauden ajan, ja niistä tiedotetaan maastossa sekä kaupungin verkkosivuilla.

Hakkuut toteutetaan pääosin routa-aikana, jotta maastovauriot jäävät vähäisiksi.
– Kaikki metsänhoitotyöt lopetetaan aina lintujen pesimäkauden alkaessa huhtikuun alussa, Särkkä muistuttaa.

Petri Görman

– Tämä juttu on tehty Omalähiön lukijan juttuvinkin toimesta.-