Kuva: Erityisavustaja Tuomas Sorsa kertoo, että hän kuuntelee tarkasti myös paikallisia virkamiehiä ja poliitikkoja. – Otamme heidän näkemyksiään huomioon mahdollisuuksien mukaan. Jokaista virkamiestä kiinnostaa aina myös ne asiat, joista keskustellaan omassa vaalipiirissä.

Etelälahtelainen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa aloitti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen erityisavustajana marraskuussa. Sen jälkeen mies on pendelöinyt ahkerasti Lahdesta Helsinkiin joka arkipäivä. Poliittista kokemusta Sorsalla on kohta yhden valtuustokauden verran Lahdesta.
– Ajattelemme asioista samalla tavalla liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen kanssa muutenkin kuin poliittisesti. Sen lisäksi olemme diplomi-insinöörejä koulutukseltamme, erityisavustaja Tuomas Sorsa kertoo.

Erityisavustajan työtehtäviin kuuluu muun muassa erilaiset avustavat työtehtävät ja hallitusohjelman toteutumisen seuraaminen.
– Vastaan ministerin mediasuhteista ja kirjoitan myös hänelle puheita. Silloin tällöin ministeri kaipaa myös sparrausapua asioissa. Vastuulleni kuuluvat erityisesti digi-, data- ja kyberasiat.

Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten tukeminen on myös yksi erityisavustajan työtehtävä.
– Asioita tulee katsoa eri näkökulmista ja muodostaa niiden kautta kokonaisnäkemys. Erilainen sidosryhmätyö on myös merkittävässä roolissa tässä työssä.

Erilaiset suomalaisen yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyvät kysymykset ja logistiset kokonaisuudet ovat Sorsalle tuttuja S-ryhmästä edellisen työn kautta.
– Uuden työn myötä olen päässyt perehtymään myös digitalisaation etenemiseen ja erilaisiin verkkopuolen asioihin.

Ministerin puheluun reagoidaan heti

– Tässä työssä ei oikein kelloa voi katsoa. Jos ministeri soittaa, niin erityisavustaja vastaa puheluun heti.

Erityisavustaja Sorsa on kiitollinen siitä, että hänelle on annettu mahdollisuus päästä suomalaisen yhteiskunnan yhdelle näköalapaikalle liikenne- ja viestintäministeriöön.
– Minulle tämä on ensimmäinen mahdollisuus työelämässä tutustua julkisen sektorin toimintaan virkamiehenä. Olisi hyvä, jos ihmiset liikkuisivat enemmän julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Uskon, että tässä olisi yksi täsmälääke tuottavuuden kehittämiseen.

Hallitusohjelman toteuttamisen seuraaminen on yksi erityisavustajan keskeisimmistä työtehtävistä.
– Silloin myös koko perussuomalaisten joukkue menestyy, jos onnistumme tässä työssä.

Erityisavustajan mukaan erilaisia rataverkostoon liittyviä digitalisaatiohankkeita on työn alla ministeriössä.
– Myös olemassa olevaa rataverkostoa tulee edelleen kehittää. Taloudellinen tilanne ei mahdollista suuria rataverkkoon kohdistuvia investointeja ilman kuntien merkittävää panostusta.

Liikenne- ja viestintäministerin työpäivät ovat haastavia ja pitkiä.
– Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vie ammattimaisesti ja tarmokkaasti asioita eteenpäin. Ministerin työtahti on välillä aika hurjaa. Henkilökohtaisesti yritän tehdä ministerin arjesta hieman helpompaa oman työni avulla.

Petri Görman

Lahti Energian myyntiaikeet eivät takulla jätä ketään lahtelaista veronmaksajaa kylmäksi, sillä kyseessä on todella suuri asia, jota on tarkasteltava ennen päätöstä useasta näkökulmasta. Jos ostaja löytyy, se ei tee sitä auttaakseen lahtelaisia kaupungin huonon talouden takia, vaan puhdas voitto mielessä. Mediassa asia on ollut ”kuuma peruna”, jota on vatvottu niin puolesta kuin vastaan. Kansalaisaktivisti Petri Alastalo on keräämässä allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen lahtelaisilta jotka vastustavat tätä myyntiä. Samaan aikaan Lahden kaupunginhallitus kuitenkin jatkaa myyntivalmistelua ulkopuolisen konsultin voimin. Myynnistä saatavat tulot on tarkoitus laittaa poikimaan sijoittamalla ne pörssiin. Arviot 500-600 miljoonaa euron sijoituksille ovat 6 prosenttia eli noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Ennen näitä päätöksiä saimme lehteemme tekemiin kysymyksiin vastaamaan kaksi todella kovan luokan päättäjää eli Lahden uuden kaupunginjohtajan Niko Kyynäräisen ja Lahti Energian hallituksessakin istuneen pitkän linjan demarivaikuttajan Ulla Vaaran.

Pitääkö näin tärkeä päätös tehdä valtuustossa, vaikka vähemmistöosuuden myyminen olisi ehkä mahdollista tehdä pelkästään Lahden kaupunginhallituksessa?

Kyynäräinen:
– Yhtiövarallisuuden ja muun varallisuuden tuoton lisääminen edellyttää valtuustotasoisia päätöksiä konsernirakenteesta, kumppanuuksien solmimisesta keskeisempien yhtiöiden kehittämiseksi ja joistakin yhtiöistä tai niiden osista luopumisesta. Talouden tasapaino-ohjelman näkökulmasta päätökset tulee tehdä alkuvuoden 2024 aikana. Omaisuuden tuoton kasvun odotetaan näkyvän vuodesta 2025 eteenpäin. Keskustelu tulee olemaan joka tapauksessa avointa ottaen huomioon kuinka isoja päätöksiä olemme tekemässä pitkälle tulevaisuuteen. Olen erittäin iloinen, että erilaisia näkemyksiä tuodaan esille, toivon kuitenkin, ettei kukaan vielä naulaisi kantaansa suuntaan tai toiseen. Paljon on vielä selvitettävää.
Vaara:
– Pitää. Kaupunginvaltuusto voi muuttaa kaupungin hallintosääntöä siten, että valtuusto tekee kaikki päätökset, jotka liittyvät Lahti Energia Oy:n, sen tytäryhtiöiden ja vastaavasti Lahti Aqua Oy:n myyntiin.

Mitkä seikat mielestänne puoltavat Lahti Energian myyntiä tässä Lahden taloustilanteessa?

Kyynäräinen:
– En ota tällä hetkellä mitään kantaa myynnin puolesta tai vastaan, vaan nyt on tarkan analyysityön aika. Keskeistä on saada omistaminen tuoton kannalta parhaaseen rakenteeseen. Omaisuuslajien tuottotavoite on selkeä. Valtuusto on asettanut ohjelmassaan talouden tasapainottamisen tavoitteeksi 50 milj. euroa. Ohjelman tavoitteena on kasvattaa tuloja vähintään 30 milj. eurolla eri omaisuuslajeista. Strategian elinvoimatoimenpiteiltä odotetaan verotulojen kasvua 5 milj. eurolla. Ohjelmassa on myös asetettu tavoitteeksi palvelujen sopeuttaminen 10 milj. eurolla ja työttömyydestä aiheutuvien menojen väheneminen 5 milj. eurolla.
Vaara:
– Lahden talous on tiukoilla, ja mahdollisen LE:n myynti on yksi vaihtoehto kaupungin talouden tulopohjan vahvistamiseksi.

Mitkä seikat taas puoltavat sitä, että Lahti Energia säilyisi Lahden omaisuutena edelleen?

Kyynäräinen:
– En ota tällä hetkellä mitään kantaa myynnin puolesta tai vastaan, vaan nyt on tarkan analyysityön aika. Keskeistä on saada omistaminen tuoton kannalta parhaaseen rakenteeseen.
Vaara:
– Epävarmassa maailmantilanteessa huoltovarmuus on erittäin tärkeää, kun on kyse perusinfrasta, johon liittyvät lämpö, sähkö ja vesi. Jo tämän vuoksi Lahden kaupungin on pidettävä huolta siitä, että jatkossakin sen omistuksessa on sekä Lahti Energia Oy ja Lahti Aqua Oy. Lahti oli vuonna 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. Ilman LE:n edelläkävijyyttä ei Lahti olisi tätä statusta saanut. Nyt voimassa olevassa kaupungin strategiassa on määritelty, että Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki ja että kaupunki on hiilineutraali v. 2025. Se toteutetaan kaupunkikonsernin kokonaisvastuulla ympäristöön ja ilmastoon liittyen. Se vastuu tarkoittaa sitä, että Lahti omistaa jatkossakin Lahti Energia Oy:n ja Lahti Aqua Oy:n. Suuri osa lahtelaisista haluaa jatkossakin omistaa LE:n ja LA:n. Kuulun tähän joukkoon.

Uskotteko, että Lahti onnistuu saamaan sijoitustuotoilla 30 miljoonaa vuosittain jaettavaksi?

Kyynäräinen:
– Uskon vahvasti, että sijoitustuottoihin päästään. Toki siinä tulee pitkällä aikavälillä vaihtelua, mutta merkittävään lisäykseen pääsemme joka tapauksessa. Joka tapauksessa varainhoito tulee olla ammattimaisesti järjestettyä oli sijoitettava erä minkä kokoinen tahansa. Myös omistaminen tulee olla tavoitteellista. Liiketoiminnan on tarkoitus tuottaa voittoa.
Vaara:
– En usko. 30 miljoonaa sijoitustuottoina vuosittain tarkoittaisi valtavaa omaisuuden myyntiä ja siitä saatujen varojen pörssisijoittamista, mikä olisi todella riskialtista. Pörssiosakkeissa ja osakerahasto-osuuksissa hintojen muutokset ovat nopeita ja suuria, jolloin hintariski voi olla merkittävä. Kunnan tehtävä on huolehtia, että sijoitustoimintaan sijoitettu pääoma on turvattu ja kunnalla on sijoitettuun pääomaan nähden riittävät vaikutusmahdollisuudet. Pörssisijoittaminen ei voi olla ensisijaista kaupunginvarjojen sijoittamista.

Ellei Lahti Energiaa myydä, millaisia toimia ehdottaisitte Lahden talouden parantamiseksi?

Kyynäräinen:
– Lahti Energia on noussut julkisessa keskustelussa merkittävimmin esiin, vaikka tarkoitus on samanaikaisesti harkita koko omistamisen portfoliota. Tällöin tullaan hakemaan optimi, jolla sijoitustuottojen kasvuun päästään tehokkaimmin. Kaupunkilaisten yhteinen omistaminen tulee olla tuottavaa ja hyvin hoidettua. Niillä perustein ratkaisut aikanaan tehdään. Lahden kaupungissa on vahva positiivinen vire, mikä vetää puoleensa yrityksiä, asukkaita ja opiskelijoita. Tätä kasvua on kyettävä vauhdittamaan uusien yritysten sijoittautumisella ja panostuksilla koulutukseen. Työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja tämä kehitys parantaa kaupungin taloutta. Lahden ilme on uudistunut, suurtapahtumat ovat onnistuneet yli odotusten.
Vaara:
– Hankkeiden ja investointien priorisointi (esim. ei monitoimihallia)
– Hyvää henkilöstöpolitiikkaa
– Konserniyhtiöiden toiminnan kehittäminen kannustavalla omistajaohjauksella
– Työllisyyden parantaminen kaikin mahdollisin keinoin
– Elinvoimasta huolehtiminen: Hyvät julkiset palvelut, sivistys, kulttuuri, liikunta, kadunpito, asuntotuotanto jne. Riittävällä ja tarkoituksenmukaisella kaavoituksella. Yhteistyö vieläkin paremmaksi LUT:n LAB:n ja Salpauksen kanssa. Yritysystävällisyyden parantaminen.
– Kuntaveronkorotus
– Viestittämällä Suomen hallitukselle, että nykyisellä valtionosuusjärjestelmän heikennyksellä ja kireällä rahapolitiikalla kuntien suhteen, se saa ne ”konkurssin” partaalle. Siis vahvaa lobbausta kansanedustajien ja ministereiden suuntaan.

Juhani Melanen

kuva: Kaupunginvaltuutettu Jari Rissasen mukaan Lahti Energia Oy:n mahdollinen osittainen myyntipäätös tulee tehdä kaupunginvaltuustossa, vaikka se olisi nykyisen hallintosäännön mukaan mahdollista antaa konserni- ja tilajaoston tehtäväksi.

Lahden kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa konsernin tulevista sijoitusperiaatteista. Valtuusto päätti, että mahdollisista konserniyhtiöiden myyntituloista 75 prosenttia voidaan sijoittaa osakkeisiin ja loput matalatuottoisempiin rahoitusinstrumentteihin.
– Kaupunginvaltuutetut eivät äänestäneet joulukuussa yhdenkään konserniyhtiön myymisestä vaan tulevista sijoitusperiaatteista, kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen (kesk.) sanoo.

Kaupunginvaltuutettu Rissanen muistuttaa, että huoltovarmuustekijät on pohdittava silloin tarkasti, jos ollaan myymässä kaupungin energia- tai vesiyhtiötä.
– Ymmärrän kaupunkilaisten huolen oman energiayhtiönsä puolesta täysin. Rehellisesti sanoen kaupungin tiedotustoiminta ei onnistunut tämän asian yhteydessä.

Säästöjä etsivässä parlamentaarisessa työryhmässä istuva Rissanen kertoo, että heillä on toki enemmän tietoja konserniyhtiöiden tilasta kuin tavallisella kansalaisella.
– Avoimuus tulee säilyttää päätöksentekoprosessissa. Ehkä meidän olisi pitänyt odottaa uuden kaupunginjohtaja saapumista ennen kuin lähdemme päättämään isoista koko kaupunkikonsernia koskevista asioista?

Kaupungilla ei ole ollut sijoitustoimintaa

– Tällä hetkellä kaupungin konsernin tuotto on 0,25 prosenttia vuodessa. Pitkäaikaiset talletukset tuottavat kuitenkin enemmän. Meitä uhkaa kuitenkin 140 miljoonan euron alijäämä seuraavan kolmen vuoden aikana, Rissanen muistuttaa.

Talouden tasapainotusohjelmassa on optio olemassa veronkorotuksille.
– Jos veroja korotetaan 0,5 prosenttiyksikköä niin kaupungin kassaan kertyisi lisätuloja 12 miljoonaa euroa. Prosentin veronkorotus toisi 24 miljoonan euron lisätulot.

Rissasen mukaan on hyvä, että konsultti selvittää nyt sen, mitä konsernirakenteessa kannattaisi myydä.
– Julkisuudessa on puhuttu, että konsulttipalkkio selvitystyöstä olisi 648 000 euroa. Tämä summa maksetaan siinä vaiheessa, jos osa Lahti Energiasta myydään.

Lahti ei ole aiemmin ollut mukana sijoitustoiminnassa.
– Nyt on hyvä, että tämäkin vaihtoehto selvitetään. Tuotto-odotusten tulee kuitenkin tulevaisuudessa realistisia.

Valitus vei mahdollisuuden pääomitukseen

– Kaupungilla oli tarkoitus pääomittaa energiayhtiötä viime keväänä, mutta tästä asiasta tehtiin valitus. Ilman sitä tuskin keskustelisimme energiayhtiön osittaisesta myynnistä nyt.

Kaupunginvaltuutettu Rissanen uskoo, että kaupungin omistama energiayhtiö selviää tiukasta taloudellisesta tilanteesta.
– Muutaman vuoden päästä osinkotavoite voi olla 10 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka energiamarkkinoilla on paljon epävarmuustekijöitä tällä hetkellä.

Kaupunginvaltuuston tahtotila on Rissasen mukaan säilyttää palvelutaso M-tasolla Lahdessa.
– Meidän on onnistuttava nyt työllisyydenhoidossa ja pienennettävä muun muassa sakkomaksu, jotta rahaa riittää peruspalveluiden ylläpitoon.

Lahden kaupungilla on 3300 ihmistä töissä tällä hetkellä ja niistä 2800 työskentelee sivistystoimialalla.
– Konsernihallinnossa työskentelee 300 ja kaupunkiympäristön toimialalla 200 ihmistä. Ei meillä ole enää löysää organisaatiossa oikein missään.

– Näyttää siltä, että meillä on edessä vain huonoja vaihtoehtoja, joista on valittava vähiten huonoimmat. Onneksi emme ole yksin näiden ongelmien kanssa. Useissa kunnissa painitaan samojen ongelmien kanssa.

Petri Görman

Kuva: Lahti Energian entinen toimitusjohtaja Eero Seesvaara analysoi faktat ja vastusti Lahti Energian myyntiä, koska tähtäin on vuosien päässä

Aarre Päri kyseli Uudessa Lahdessa (10.1), ketkä ovat tämän Lahti Energian myynnin takana olevat henkilöt tai yhteisöt? Varmasti tiedetään, että tämä joukko haluaa myydä niin ilman kuin vedenkin Lahti kaupungissa. Erilaisista lähteistä on tullut ilmi vahva epäily siitä, että taustalla ovat kokoomusta lähellä olevat yrittäjät, jotka itse ovat tehneet konkurssin ja eivät enää ole yritystoiminnassa mukana.

Nämä Lahti Energian myyntiaikeet nousevat aina silloin esiin, kun Lahteen vaihtuu kaupunginjohtaja. Niinpä uudella kaupunginjohtajan Niko Kyynäräisellä on uransa vaikein tehtävä johtaessaan tätä myyntiprosessia ja puntaroidessaan, kuinka järkeviä nämä myyntiaikeet seuraavien faktojen pohjalta oikein vaikuttavat. Tässä esittämäni asiat on koottu niin eilisestä Lahden Energian myymisestä vastustavien kokouksesta kuin yleisistä sähkön omistamiseen liittyvistä muistioista. Kokouksessa ei kuultu myyntiä puoltavia mielipiteitä.

Monet lahtelaiset yrittäjät ovat Lahti Energian myyntiä vastaan

Kirjoitin Lahdessa ensimmäisenä KymiRingin järjettömyydestä Omalähiöön jo vuonna 2017, kun huomasin, että Keimolan radan omistaja, miljonääri Antti Aarnio-Vihuri piti hanketta älyttömänä, mutta Lahden päättäjät painoivat päälle Mika Mäkisen ja Pekka Timosen johdolla ja rummuttivat sen puolesta kuin Jeesuksen toisesta syntymästä. Lopputuloksen tietävät kaikki. Vanha totuus nimittäin on että, elleivät yrittäjät pistäisi omaa rahaa hankkeeseen, se ei yleensä kannata. Yrittäjät tietävät ja katsovat asioita aina myös yrityksensä kannalta.

Entinen ministeri ja yrittäjä Iiro Viinanen ilmoitti selkeästi, että Lahti Energian myyntiaikeet ovat epärealistisia eivätkä perustu mihinkään suoranaiseen faktaan.
– Miksi suurin osa Suomen kaupungeista on pitänyt sähköomistuksensa edelleen omissa käsissään?

Pitkän uran tehnyt yrittäjä Jalo Paananen nousi rohkeasti puhujapönttöön ja latasi madonluvut Lahti Energian myyntisuunnitelmille. Hänen mielestään on demokratiaa, jos kunta omistaa kaikille tärkeät veden, lämmön ja teollisuustontit itse, eivätkä ne ole pelkästään markkinavoimien käsissä.

Puhelimella tavoitin Kemppowerin Hannu Kempin ja Haltonin Mika Halttusen, joka katsoivat, että energian omistamista pitää katsella pitkällä aikavälillä, eikä pelkästään nopeiden voittojen toivossa. Heidän mielestään ”lypsävää lehmää ei kannata tappaa utaretulehduksen takia”

Kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen on aiheellisesti huolissaan Lahti Energian kilpailukyvystä ja investoinneista tulevaisuudessa.

Tutkimus ja tiede myyntiä vastaan

Suomen arvostetuin energia-alan professori Peter Lund lähetti selkeän viestin Lahti Energian myyntiä vastustaville.
– Näiden palveluiden yksityistämien johtaa useimmiten niiden kallistumiseen. Odotettavissa on hinnankorotuksia tuotantovaatimuksista johtuen, mutta myös koska omistajan täytyy kuolettaa ostettu investointi. Kuluttajat saattavat joutua maksamaan kahteen kertaan investoinnit. Nyt jopa Berliini ostaa takaisin kaukolämpönsä.

LUT:n professori Lassi Linnanen lähetti terveisensä eiliseen tilaisuuteen todeten.
– En ymmärrä, miten velkaisen kunnan sijoitussalkku sijoitettuna ties mihin epäkestävään tuotantotavoitteluun voisi edistää tai palvella Lahden tarvetta.
Lahden entinen ympäristöjohtaja korostaa ympäristövastuutta, jota kaupallinen toimija tuskin huomioisi. Miksi kaikki Suomen suurimmat kunnat omistavat itse sähkönsä?

Valtakunnan tason poliitikot myyntiä vastaan

Kansanedustaja ja entinen ministeri Ville Skinnari lähetti eiliseen tilaisuuteen erinomaisen videopläjäytyksen ja entisenä Lahden Energian hallituksen varapuheenjohtajana (2013-17) puolusti voimakkaasti nykyistä omistamista. Hän arvosteli yhtiön mustamaalaamista ja kysyi, että jos yhtiön on niin huono, miksi joku haluaisi sen ostaa? Skinnari ihmetteli myös Lahti Energian hallituksen roolia.
– Hallituksen puheenjohtajan Jukka Ottelan ja toimitusjohtaja Haikaraisen pitäisi puolustaa yhtiötä eikä vaieta juuri nyt.

Skinnarin mielestä nyt Lahdessa valta on annettu konsulttimafialle, koska omaa vastuuta on haluttu välttää kaikin keinoin. Uuden omistajan astuessa mukaan, se saattaa pumpata omistajilleen kohtuullisen summan, joka tehdään velalla, jonka lahtelaiset kuluttajat maksavat. Skinnarin mielestä suurin päätös on tehtävä nimenomaan Lahden valtuustossa eikä missään muualla.

Laillisuutta ja demokraattista päätöksen tekoa on kunnioitettava Lahdessa

Varatuomari ja kaupunginvaltuutettu Juha Tapiola analysoi Mikkelin Energian myyntiä Aberdeenille, jossa kävi juuri niin, että uudelle yhtiölle pumpattiin 60 miljoonaa euroa, joka otettiin velalla, jolloin jaettavaa on tulevaisuudessa entistä vähemmän. Laillisuusmiehenä tunnettu Tapiola haluaisi välittömästi muuttaa lainsäädäntöä siten, ettei pelkästään Lahden kaupunginhallitus pysty tekemään päätöstä.
– Asialla on kiire, mutta siihen riittää 15 valtuutettua, jotka kirjoittavat alle nimensä ja vaativat asian hoitamista kiireellisenä.

Entisen Lahti Energian ammattijohtaja Eero Seesvaaran näkemys näköalapaikalta

– Yhtiötä on pidetty huonoa yrityksenä, miksi sen siis kukaan ostaisi? Onko nyt juuri paras aika myydä yhtiö?
Seesvaara tarkasteli Lahti Energiaa pitkällä, noin 20 vuoden periodilla. Hän osoitti selkein luvuin ja kaavion, että yhtiön tulevaisuus on valoisa, sillä sen kaikilla osalohkoilla (sähkön ja kaukolämmön tuotanto, verkkoliiketoiminta ja sähkön myynti) ovat hoidettu hyvin.
– Laitokset ovat kaikki uusia ja pysyvät kauan käyttökelpoisina, hakekustannukset halpenevat tulevaisuudessa ja kaukolämpö liiketoiminta on erittäin kannattavaa. Päättäjillä onkin nyt erittäin suuri vastuu, mitä tulevaisuudessa tehdään tai jätetään tekemättä!

Juhani Melanen

kuva: Kansalaisaktiivi Petri Alastalon mukaan suomalaiset eläkeyhtiöt pääsevät keskimäärin neljän prosentin vuotuiseen tuottoon.
– Onko Lahdessa niin vakuuttavaa sijoitusosaamista ja ammatillisuutta asiaan liittyen, että pääomalle saadaan joka vuosi kuuden prosentin tuotto? Minä uskallan sitä epäillä!

– Lahti Energia on investoinut paljon tulevaisuuteensa ja ne alkavat tuottamaan kaupungille sievoisen summan rahaa jo lähitulevaisuudessa. Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä myydä kaupunkilaisten omaisuutta pääomasijoittajille, kansalaisaktiivi Petri Alastalo sanoo.

Alastalo ounastelee, että hinnat nousevat varmasti jo yhtiön vähemmistöosuuden myynnin jälkeen.
– En ymmärrä, mihin nyt on oikein kiire. Nyt on valittu jo konsulttiselvityksen tekijäksi Ice Capital pankkiiriliike Oy.

Lahti Energia Oy:n kohtalohetket ajoittuvat maaliskuulle ja silloin kaupunginhallituksella on mahdollisuus myydä yhtiöstä 49 prosentin vähemmistöosuus.
– Nopea päätöksenteko asiassa kertoo paljon paikallisten poliitikkojen moraalista. Tämä asia on haluttu hoitaa kuntoon ennen uuden kaupunginjohtajan tuloa.

Tällä hetkellä energiayhtiön veroeurot jäävät Alastalon mukaan Lahteen, mutta tulevaisuudesta ei kukaan tiedä.
– Kuka tietää valaistaanko radiomastoja tulevaisuudessa ja miten vesiuruille käy. Tuskin kansainvälisellä pääomasijoittajalla on kiinnostusta sponsoroida paikallista urheilua?

Kuntalaisaloitteeseen kerätään vielä nimiä

Lahti Energiaa ei saa myydä -kansalaisaloitteen allekirjoitti tammikuun markkinoilla lähes tuhat kaupunkilaista.Kansalaisaktiivi Alastalon mukaan seuraavan kerran adressiin on mahdollisuus allekirjoittaa oma nimensä.
– Tästä asiasta kerrotaan alueen lehdissä. Toki netissä se on mahdollista jatkuvasti.

Ensimmäisen kerran Alastalo osoitti kansalaisaktiivisuuttaan Lahdessa, kun hän oli vastustamassa Ranta-Kartanon kaavoitusta vuosikymmen sitten.
– Olen edelleen tyytyväinen siitä, että pormestarihanke myös kaatui, koska keräsimme sitä vastaa tuhansia nimiä. Uskon, että voitamme myös tämän taistelun.

Alastalon mukaan ihmiset ovat käärmeissään siitä, että lahtelaisten omaisuutta myydään ilman lupaa.
– Eräs seniori-ikäinen rouva kysyi minulta, että kuka hullu lähtee myymän lypsävää lehmää. Sama rouva haki vanhemman siskonsa allekirjoittamaan kansalaisaloitteen

Myös prosessin kiireellisyyttä on moni allekirjoittaja ihmetellyt.
– Hyötyvätkö lahtelaiset päättäjät jotain, kun on niin valtava kiire? useat ihmiset ovat epätietoisia asian kanssa.

Asiantuntijoiden, kuten Lahti Energian ex-toimitusjohtajan Eero Seesvaaran ja ex-puheenjohtaja Matti Katajan mielipiteitä päättäjät eivät ole edes halunneet Alastalon mukaan asian yhteydessä kuulla.
– He tietävät eniten, millainen yhtiö ja sen tulevaisuus on.

Petri Görman