Vammautuminen tulee usealle ihmiselle yllättäen tapaturmassa, aivoinfarktina, synnynnäisenä vammana tai suomalaiseen tautikirjoon kuuluvana fyysisen tai psyykkisen kunnon heikkenemisenä. Kodin piirissä vanhemmat, puolisot tai muu lähimmäinen on henkilö, joka on ollut sairastuneelle turvana jo vuosisatojen aikana.
Täysi-ikäisistä vammaisista pieni joukko on vakituisessa laitoshoidossa, lapsia ja nuoria vielä vähemmän. Vammaisia hoitavat lähimmäiset ovat vuosien mittaan ajaneen kovin ponnistuksin itselleen arvostusta lainsäädäntöön. Omaishoitajat ovat saaneet vasta vuodesta 2006 alkaen lakisääteistä kunnallista hoitotukea. Omaiset ja läheiset-liitto ry:n tietojen mukaan vain n. kymmenen prosenttia omaishoitajista saa kunnallista tukea eli omaishoidon tuen, jonka suuruuden määrää lähimmäisen vamman vaikeusaste. Liiton jäsenyhdistyksissä on noin kymmenentuhatta jäsentä. Päijät-Hämeen omaiset ja läheiset ry toimii Lahdessa.
Mikä sitten on omaishoitaja? Lainaan tähän kirjasta Omaishoitaja pienen värssyn runosta Arjen ristiaallokossa…..Omaishoitaja, mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, / pesee, pukee / syöttää, juottaa. / Touhuaa päivät, valvoo yöt.
Valtakunnallista Omaishoitajien viikkoa on vietetty tällä viikolla. Kiinteää yhteistyötä Lahdessa omaishoitajien kanssa tekee esimerkiksi Invalidiliitto ry:n Lahden Kuntoutuskeskus Launeenkadulla. Se on järjestänyt jo vuosien ajan Raha-automaattiyhdistys ry:n tuella sopeutumisvalmennuskursseja omaishoitajille ja heidän läheisilleen.
Kansaneläkelaitos on kilpailutuksen perusteella valinnut vuosiksi 2013-15 Lahden Kuntoutuskeskuksen järjestämään Omaishoitajien kuntoutuskurssit Kelan Etelä-Suomen alueella. Yhden kurssin pituus on yhteensä 16 vuorokautta, mihin henkilö tulee ilman hoidettavaa. Kurssijakso muodostuu kolmesta viiden päivän jaksosta kuntoutuskeskuksessa ja yksi tapahtumapäivä on omaishoitajan kodissa. Siellä selvitetään keskuksen fysio- ja toimintaterapeutin kanssa kotiin liittyviä käytännön asioita, jotta omaishoitaja jaksaisi tehdä työtään mahdollisesta omasta sairaudesta tai ikääntymisestään huolimatta.
Kurssi on tarkoitettu omaishoitajalla, jolla on mahdollisia uupumusoireita tai oma sairaus. Hän voi olla mukana työelämässä, mutta useimmiten hoidettavan sairauden vaikeutuessa, hoitaja jää hoitovapaalle tai kokonaan pois omasta työstään. Kursseille hakeutumiseen tarvitaan Kelan paikalliseen toimistoon vietävät hakupaperit.
Toisen Kelasta haettavan kurssiryhmän muodostavat omaishoitajat ja heidän parinsa. Molemmat kurssit Kela järjestää ja rahoittaa. Kurssin rytmi on sama kuin edellisessä ja sen kokonaispituus on 15 vuorokautta. Molemmille kurssityypille voi osallistua myös avomuotoisesti eli yöpyä kotona. Hakemukseen tarvitaan lääkärin B-lausunto vammautuneesta lähimmäisestä.
Kehittämispäällikkö Hely Streng Lahden kuntoutuskeskuksesta toteaa, että perheenjäsenen vammauduttua, perhe tarvitsee psyykkistä ja fyysistä apua. Koko elämä muuttuu kertaheitolla, kun yksi sen jäsenistä vammautuu tapaturmassa tai saa aivoinfarktin ja menettää osan toimintakykyään.
Viime keskiviikkona aviopuolisonsa kuntoutuskeskuksen toimintaterapiaan tuonut rouva Sirkka Koivula, on hoitanut tapaturmassa vammautunutta puolisoaan kolmetoista vuotta omaishoitajana. Käpylän kuntoutuskeskuksen jälkeen hän kertoi saaneensa täältä jo vuosia sitten hyviä ohjeita ja neuvoja paperibyrokratiaan, kun kotiin tarvittiin pyörätuolilla liikkuvalle puolisolle erilaisia apuvälineitä sähköiset ovet mukaan lukien. Myös yhteistyö Lahden sosiaaliviraston vammaispalvelun kanssa on jo sujunut viime vuodet positiivisissa merkeissä. Hänellä on omaishoitajana kuukausittain kolme lomavuorokautta. Tämän ajan Tauno-puoliso viettää Launeenkatu 10:ssä erilaisissa virkistävissä toiminnoissa.
Näillä kursseilla ja kuntoutuskeskuksen ammattitaitoisen työryhmän kanssa tuetaan ja autetaan työparia; hoitajaa ja hoidettavaa eri kuntoutusmuodoilla. Kuntoutusryhmään kuuluvat fysio-, puhe ja toimintaterapeuttien lisäksi psykologi, lääkäri ja sosiaalityöntekijä sekä ravitsemusterapeutti, joka ei kuulu talon vakituiseen henkilökuntaan.
Omaishoitajien ryhmissä puhutaan arkipäivän asioista. Omaishoitajat kertovat kokemuksistaan toisilleen ja saavat vinkkejä arkeen liittyvissä asioissa. Laulua ja nauruakaan ei unohdeta. Kesällä järjestetään tapahtumia keskuksen viihtyisällä sisäpihalla ja talvella lapset rakentavat siellä lumiukkoja.
Marja-Liisa Niuranen