Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana

Kuva: Launeen kirjaston tulevaisuudesta keskusteltiin viime viikon torstaina. Paikallisia päättäjiä ei paikalla näkynyt.


Kirjastopalvelujohtaja Salla Palm-Felin kertoi asukastilaisuudessa Launeella, että Lahden kaupungin eri organisaatiot joutuvat merkittävien säästöpaineiden eteen vuosina 2026 ja 2027.
– Isot säästöt merkitsevät, joidenkin kirjastojen alasajoa, kirjastopalvelujohtaja Palm-Felin totesi tilaisuuden aluksi.

Kirjastopalvelujohtajan mukaan Launeen kirjaston tilanne on vielä epäselvä.
– Vielä meillä ei ole tietoa, että jatkaako kirjaston toimipiste Launeella. Tilakeskus kuitenkin etsii jo kirjastolle uusia tiloja.

Launeen kirjaston vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laineen mukaan heillä on yli 100 000 asiakaskäyntiä vuodessa.
– Kirjastolla on enää yksi auto käytössä. Se tarkoittaa sitä, että kirjastoauton reittejä ole enää mahdollista tehostaa, jos kirjastoverkkoa supistetaan.

Hyvinvoinnin- ja vapaa-ajan lautakunta käsittelee palveluverkon tilanne syksyn aikana ja tekee siitä vielä tämän vuoden puolella päätöksen.
– Lautakunnassa olemme keskustelleet kirjastoverkon tilanteesta, mutta valtuustosta tästä asiasta ei ole puhuttu, hyvinvoinnin- ja vapaa-ajan lautakunnan jäsen Marko Lindqvist (kok.) totesi.

Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Lehtinen muistutti, että Launeen kirjaston on ei-kaupallinen tila, johon jokainen ihminen voi saapua tasavertaisena.
– Täällä on aina rauhallinen ilmapiiri muihin kirjastoihin verrattuna.

Miksi kirjastosta ei ole pidetty huolta?

– Minä käyn kirjastossa paljon. Launeen kirjasto on minulle erittäin tärkeä paikka, jossa tapaan myös tuttuja. Kävin lapseni kanssa Laune baarin yläkerrassa olevassa kirjastossa silloin, kun toimipiste oli siellä, launeelainen Marja Raudanpää kertoi.

Kirjastopalveluiden suurkuluttaja Raudanpää ihmetteli, miksi kirjastorakennuksesta ei ole pidetty huolta asianmukaisesti.
– Tämä on olohuone ja meidän kaikkien launeelaisten kokoontumistila.

Raudanpää muistutti, että pieneläkeläisten ainoa kulttuuripalvelu on kirjasto.
– Ei meillä eläkeläisillä ole enää varaa käydä teatterissa.

Tilastojen mukaan Launeen kirjaston on Lahden vilkkain lähikirjasto.
– Miksi sen toiminta on aina liipasimella? Jokaisella kaupunginosalla tulee olla oma kirjasto.

Merja Merras ihmetteli, miksi kaupungilla on aina vimma purkaa kaikki vanhat ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset.
– Tuskin linja-autojen reitit olisivat niin käyttäjäystävällisiä kuin Launeella. Seniorit käyttävät erittäin paljon lähikirjastoja, koska ne ovat helpommin saavutettavissa.

Kirjasto Salinkallion koululle

– Olen ehdottanut virkamiehille, että Salinkallion koulu otettaisiin uudelleen käyttöön. Sinne olisi mahdollista sijoittaa tämä kirjasto, jos se ei voi olla enää täällä, ex-kaupunginvaltuutettu Onerva Vartiainen ehdotti.

Vartiaisen mukaan kirjasto palvelisi Salinkalliolla erityisen hyvin Hennalassa ja Launeella asuvia ihmisiä.
– Patomäestä oli myös loistavat linja-autot yhteydet Salinkalliolle.

Kirjailija Kalle Veirto toi esiin kirjaston kulttuurihistoriallisen miljöön.
– En tiedä, onko kirjaston kunto, niin huono, kun meille on annettu ymmärtää. Rakennus näyttää ulkopuolelta erittäin terveeltä.

Toimittaja Tuija Veirto kertoi, että lapsiperheet ja päiväkotiryhmät käyttävät paljon Launeen kirjastoa.
– On todella tärkeää, että lapset oppivat jo varhain käyttämään kirjastopalveluja.

Lahtelainen Pertti Vartiainen osallistui tilaisuuteen mielenkiinnosta, vaikka ei asu Launeella.
– Tilakeskuksen virkamiehet vievät poliitikkoja kuin pässiä narussa. Poliitikojen tulee ojentaa tämän organisaation väki ruotuun. Jos puolustajia ei löydy virkamiehistä, niin tämäkin taistelu hävitään.


Toimittajalta:
Valtuutettuja ei kiinnosta Launeen kirjaston kohtalo

Etelä-Lahdessa asuville kaupunginvaltuutetuille oli lähetetty kutsu Launeen kirjaston asiakastilaisuuteen. Kirjaston työntekijät halusivat kuulla, mitä kirjasto merkitsee launeelaisille. Jokainen asioita seuraava lahtelainen tietää, että jo tämän vuoden aikana päätetään kirjastoverkon supistamisesta. Kaupunginhallituksen asettamat säästötavoitteet ovat niin massiiviset, että palveluverkkoa on karsittava kirjastojen osalta ja ehkä myös kouluverkoston osalta.

Kaupunginvaltuustoon hakeudutaan yleensä hoitamaan itselleen tärkeitä asioita, joista on samalla omalle kotikaupungille ja sen lähiyhteisölle hyötyä. En ymmärrä, miksi Launeen kirjaston kohtalo ei kiinnostanut etelälahtelaisia kaupunginvaltuutettuja. Onko heille ihan sama, mikä on oman lähikirjaston kohtalo. Kuntavaalit järjestetään ensi keväänä. Sen vuoksi olisin itse sujauttanut päättäjähousut jalkaan ja lähtenyt keskustelemaan tilanteesta. Jokainen Teistä paikallisista kaupunginvaltuutetuista jätitte oudon kuvan itsestänne.

Tavallisten ihmisten asiat ja palvelut eivät kiinnosta lahtelaisia kaupunginvaltuutettuja. Tämän tilaisuuden välttäminen kertoo paljon päättäjistämme. Kirjastoaktiivi Helena Juutilainen muistutti tilaisuudessa, että Launeen kirjaston on enemmän kuin luku- ja lainauspaikka. Se on Juutilaisen mukaan monelle ihmiselle myös sosiaalinen kohtauspaikka ja paikallisille yhdistyksille kokoontumispaikka. Meidän paikalliset ja suoraselkäiset kaupunginvaltuutetut haluavat luopua tästä ilman taistelua. Keskustelutilaisuuden perusteella voi odottaa, että kokoomus ei ole ainakaan enää tukemassa jatkoa Launeen kirjastolle.

Petri Görman


 

Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo

Kirjailija Markku Koski kertoo, että populismi on aina luonteeltaan kansallista ja sillä on aina olemassa kansalliset erityispiirteet.


Lahtelainen kirjailija Markku Koski on tunnettu populaarikulttuurin tutkija. Nyt mies on kirjoittanut kirjan populismista ja se ilmestyi kuukausi sitten. Populismin aave -kirjassa Koski käsittelee aihepiiriä monipuolisesti.

– Politiikka ei ole minulle täysin tuntematon alue. Olen kirjoittanut siitä jonkin verran. Myös väitöskirjani käsitteli televisiota ja poliitikkokuvaa.

Kirjailija Koski muistuttaa, että populismi liittyy myös populaariin.

– Minut tunnetaan erityisesti populaarikulttuurin asiantuntijana. Sen vuoksi oli helppo tarttua nyt myös tähän aiheeseen. Siihen on olemassa useita mielenkiintoisia tulokulmia.

Populismi aave -kirja ei ole tutkimus, eikä edes historiateos.
– Se kulkee temaattisesti läpi suomalaisen populismin historian.

Vennamosta ja Poutiaisesta nykypäivään

– Suomalainen populismi oli ruohonjuuritason liike, kun Veikko Vennamo ja Eino Poutiainen luotsasivat puoluettaan 1970-luvulla. Sen kannatus nousi suomalaisten pienviljelijöiden ahdingosta ja tarpeesta.

Pienviljelijöiden tilat olivat elinkelvottomia ja niiden ongelmien myötä Vennamo perusti puolueen.
– Se kanavoi yhden merkittävän suomalaisen kansanryhmän tuskan. SMP ajoi erityisesti tämän ryhmän asiaa.

Perussuomalaisten populismi on paljon erilaisempaa kuin SMP:n.
– Populistit ovat nousseet ajamaan pienyrittäjien asemaa viimeisen 10 vuoden aikana. Suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut myös paljon erilaisia muutoksia.

Maahanmuutto on yksi iso asia, joka on herättänyt keskustelua Suomessa. Kosken mukaan maahanmuutto ei ollut ongelma puoluejohtaja Timo Soinille, mutta Soinia seuranneet puheenjohtajat Jussi Halla-aho ja Riikka Purra ovat aivan toisella linjalla maahanmuuttokysymyksissä.

– Nyt tämä asia on nostettu tikunnokkaan perussuomalaisten poliittisella agendalla.

Populismi reagoi yhteiskunnallisiin ongelmiin

– Populismi reagoi demokratian ongelmiin ja puutteisiin. On totta, että demokratiassa on paljon valuvikoja

Koski kirjoittaa, että populismi on demokratian varjo tai jopa sen kaksoisolento.
– Se on myös aave, joka tulee kummittelemaan aika ajoin. Luulen, että vanhoilla puolueilla on taipumus kriisiytyä ja siihen tilanteeseen populistit iskevät.

Populismista on ilmestynyt paljon sekä suomalaisia että kansainvälisiä kirjoja viime aikoina.
– Minä kirjoitin nämä esseet elävällä tyylillä. Yritän jollain tavalla myös ymmärtää tätä suomalaista populistista liikettä. Kirjailijana vältän kuitenkin jyrkkiä kannanottoja.

Suomessa vasemmistoliitto ei ole ennä perinteinen työväenpuolue, vaan se on vihertynyt ja naisistunut.
– Ehkä siksi rasvanahkaisimmat duunarit ovat siirtyneet perussuomalaisiin?

Petri Görman

Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella

kuva: Kirjailija Kalle Veirto toivoo, että mahdollisimman moni lahtelainen päättäjä saapuu Launeen kirjastolle keskustelemaan sen tulevaisuudesta torstaina 19.9. klo 17.30.


Lahden kaupunginvaltuuston päättämän tasapainotusohjelman mukaisesti sivistystoimiala joutuu etsimään 6,1 miljoonan euron säästöt vuoteen 2027 mennessä. Virkamiesselvitysten perusteella Launeen kirjastoon pitäisi tehdä mittava remontti. Sivistyslautakunta päättää joko Launeen kirjaston lakkauttamisesta tai sen siirrosta Länsiharjun koululle ensi kevään aikana.

– Miksei yhtä kirjastoa voida säilyttää muistona maailmalle menneisyydestä? Launeen kirjasto on säilytettävä kaupunkikuvallisista ja viihtyvyyssyistä. Inhimillisistä syistä on perusteltua, että kaunis puurakennus entisöidään kuntoon, kirjailija Kalle Veirto toteaa.

Old school -mieheksi tunnustautuva Veirto muistuttaa, että yhtä kauniita kirjastorakennuksia ei ole enää missään muualla ja siksi olisi syytä säilyttää edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa.
– Minä hyödynnän kirjastopalveluja työssäni jatkuvasti. Opiskeluaikana Launeen kirjastosta sai kaikki uutuusromaanit, joita Tampereella joutui jonottamaan kuukausia.

Kaupunginarkkitehti Irja Kolsin suunnitteleman kirjastokiinteistön arvo tulisi nyt kirjailijan mielestä vihdoinkin tunnustaa.
– Kuntavaalit järjestetään ensi keväänä. Etelä-Lahti houkuttelee yhä edelleen uusia asukkaita Lahteen. Toivottavasti poliitikot ymmärtävät, kuinka paljon täältä on mahdollisuus saada ääniä?

Pyörällä tai julkisilla pääkirjastoon

– On esitetty ideoita, että Lahteen jäisi vain pääkirjasto. Kaupunki on levittäytynyt niin laajalle alueelle, että tämä ajatus on syntynyt kuolleena jo pelkkien etäisyyksien vuoksi. Nastola on niin etäällä Lahdesta, että se tarvitsee ehdottomasti oman kirjaston.

Kirjastot tuottavat hyvinvointia ihmisille ja osalle asiakkaista se on tärkeä paikka jopa mielenterveydellisistä syistä.
– Meillä on Launeella rauhallinen soppi, jossa paikalliset ihmiset viihtyvät. Sen lisäksi kirjaston tilat ovat usein paikallisten yhteisöjen käytössä.

Launeen kirjasto poikkeaa valtavirrasta jo arkkitehtonisesta näkökulmasta ajatelleen.
– Uudet lahtelaiset kirjastot edustavat mielestäni sivistyksen koppiutumisesta suunnittelun näkökulmasta.

Kirjailija Veirto ei halua nähdä sitä tilannetta, että Lahdessa olisi jäljellä vain pääkirjasto.
– Ympäristöystävällisessä kaupungissa kirjastossa saisi asioida silloin vain käyttämällä julkista liikennettä käyttämällä tai pyöräilemällä. Toki sähköautolla sinne voisi myös ajaa. Uskottavuussyistä tällaiset reunaehdot voisi asettaa kirjastopalveluiden käytölle.

Kirjastorakennus olisi pelastettavissa

– Kirjastorakennuksessa ei ole ulkoisia merkkejä, että se olisi niin huonossa kunnossa kuin väitetään. Ei tämä ole käyttökelvoton rakennus.
V
iihtyisä puurakennus on kirjailijan mielestä arvokas ja sen vuoksi se tulee myös kunnostaa.
– Kaupungin talous ei siitä parane pitkässä juoksussa, jos poliitikot päätävät lakkauttaa Launeen kirjaston. Tässä yhteydessä puhutaan aivan marginaalisen pienistä rahoista.

Veirto esittää toiveen, että poliitikoilla olisi rohkeutta tehdä Launeen kirjaston yhteydessä valtavirrasta poikkeava päätös.
– Kaupungin tulee tarjota veronmaksukykyisille asukkailleen vielä myös palveluja vastineeksi. Tämä asia unohdetaan liian usein!

Petri Görman

Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen

kuva: Sivistystoimen tulevia säästötoimenpiteitä ei ole kohdennettu erityisesti kirjoihin tai muihin tuotteisiin.


Lahden kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Virve Jämsen kertoo, että perusopetuksen tulee tasapainottaa talouttaan 350 000 eurolla vuonna 2025.
–  Sen lisäksi käynnistämme ensi vuoden aikana jo seuraavaksi vuodeksi kohdistuvia säästöjä, jotta pystymme toteuttamaan vuodelle 2026 asetetut tasapainottamisvelvoitteet.

Opetus- ja kasvatusjohtajan mukaan perusopetuksen kieliohjelman tarjontaa on myös tarkasteltava samalla tavalla kuin muita harkinnanvaraisia palveluja.
–  Toimenpidevaihtoehtoja kartoitettaessa tulee kuitenkin huomioida, että hallitusohjelmassa on todettu, että ”hallitus mahdollistaa kieltenopetuksen ja -opiskelun varhaistamisen, laajentamisen ja monipuolistamisen.”

Kaupungin virkamiehet aikovat välttää edestakaisia ja epäjohdonmukaisia toimenpiteitä säästötoimenpiteiden suunnittelussa.
–  Jos kieliohjelmaa kavennetaan, niin sivistyslautakunta tekee siitä erillisen päätöksen. Tarkoitus on kuitenkin varmistaa, että kieliopintoihin on varattu runsaasti tuntiresursseja.

Kaikkia hankintamäärärahoja tarkastellaan

Perusopetuksen kaikki hankintamäärärahat ovat tarkastelussa säästötoimenpiteitä etsittäessä.
–  Niitä ei ole kohdennettu erityisesti kirjoihin tai muihin yksittäisiin tuotteisiin.

Opetus- ja kasvatusjohtaja Jämsen myöntää, että tuntikehykseen kohdistuvat leikkaukset ovat mahdollisia.
–  Se määrittää pitkälti sivistystoimen henkilöstömenoja. Opetuksen järjestäjällä on kuitenkin velvollisuus järjestää oppilaille laissa ja asetuksissa määrätyt oppitunnit ja muut palvelut.

Velvollisuus lakisääteisten palvelujen järjestämiseen rajaa myös Lahdessa voimakkaasti mahdollisuuksia leikata tuntikehystä.
–  Lisäksi on huomioitava, että tuntikehyksen laajuus kytkeytyy vireillä olevaan valtakunnallisen tuntijaon muutokseen, jossa perusopetuksen minimituntimäärää kasvatetaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Opetus- ja kasvatusjohtaja sanoo, että perusopetuksen säästötoimenpiteitä kohdennetaan henkilöstömenoihin.
–  Vapautuvia virkoja jätetään täyttämättä, harkinnanvaraisten palvelujen tasoa supistetaan tai lakkautetaan, palveluverkon sekä tilojen käyttöä tehostetaan. Myös palvelujen ostoihin ja hankintoihin kohdistuu säästöjä. Lahti ei suunnittele lisäinvestointia DigiOneen.

Petri Görman

Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit

kuva: Yrittäjä Ville Järvinen sanoo, että syksyllä kannattaa ostaa polkupyörä, koska silloin ne ovat yleensä tarjouksessa.
– Polkupyörien saatavuus on myös hyvällä tasolla tällä hetkellä.


Järvisen pyörä ja urheilu täytti 80 vuotta keväällä ja yrittäjä Ville Järvinen juhli 50- vuotispäiviään viikko sitten.
– Ensimmäiset muistikuvat minulla on Järvisen pyörän ja urheilun Harjukadun myymälästä. Myymälä oli täynnä pyöriä ja kumi tuoksui vahvasti, yrittäjä Ville Järvinen muistelee ensikosketustaan työpaikkaansa.

Perheyritys oli myös yrittäjän ensimmäinen kesätyöpaikka.
– Armeijan jälkeen piti pohtia, että mitä aikoo tehdä ammatikseen. Olin 21-vuotias, kun päätin, että otan työpaikan vastaan perheyrityksestä.

Järvinen pelasi Kiekkoreippaassa jääkiekkoa b-junioreihin saakka.
– Sen jälkeen harrastuksina olivat kaukalopallo ja rullakiekko. Myöhemmin harrastin enduroa ja rallia.

Keski-ikäistyneen yrittäjän harrastuksissa on nykyisin vähemmän vauhtia.
– Laskettelu ja murtomaahiihto ovat tärkeimmät urheilulajit minulle tällä hetkellä. Myös penkkiurheilu kiinnostaa. Pelicansin pelit ja Jokimaan ravit kuuluvat myös harrastuksiini.

Työasiat ovat aina mielessä

– Urheiluvälinebisnes on sesonkiluonteista ja sen vuoksi yrittäjä joutuu reagoimaan asioihin nopeasti eri vuodenaikoihin. Nyt suunnitellaan jo ensi talven suksimarkkinoita.

Järvisen pyörä ja urheilu on suosinut aina kotimaisia valmistajia ja sen vuoksi urheiluliikkeestä löytyy laaja valikoima Helkaman polkupyöriä ja Peltosen suksia.
– Tämä työ on jatkuvasti mielessä, mutta siksi yrittäjän täytyy osata hallita myös jaksamistaan.

Yrittäjä Järviselle kesämökki on henkireikä, jossa mies kalastelee kesäaikaan paljon.
– Edellisillä lumia hiihtokilometrejä kertyi 500. Yrittäjänä toivon, että tuleva talvi olisi myös runsasluminen.

Lahdessa on erinomaiset mahdollisuudet maastopyöräilyyn.
– Olen myynyt paljon sähköavusteisia maastopyöriä, mutta itse en ole vielä tätä lajia kokeillut. Ehkä se täytyy ottaa vielä mukaan omaan harrastuspalettiin?

Reagoimme nopeasti markkinatilanteisiin

– Meillä on ollut tahtotila olla aina perheyritys ja sen vuoksi olemme pysytelleet isojen ketjujen ulkopuolella.

Yrittäjän mukaan he ovat reagoineet markkinatilanteisiin nopeasti.
– Meillä oli keväällä seitsemän työntekijää töissä. Koskaan aikaisemmin emme ole työllistäneet näin paljon ihmisiä. Pitkän aikaa yrityksessämme on ollut vain muutama työntekijä. Talvisesonki tietenkin työllistää aina ihmisiä enemmän.

Karvapohjasukset ja sähköpyörät ovat työllistäneet urheiluvälinekauppoja muutaman viime vuoden ajan.
– Ehkä olemme jo nähneet huiput sähköpyörämarkkinoissa, mutta tasaisesti niitä yhä ostetaan. Karvapohjasukset ovat kuntoilijoiden uusi trendi, koska nämä sukset ovat helppohoitoisia.

Ihmiset haluavat laatua vapaa-ajan urheiluvälineiltään.
– Varsinkin koronan myötä ihmisten kiinnostus liikuntaan kasvoi merkittävästi. Tavallinen suomalainen haluaa ostaa laatutavaraa, kun hän sijoittaa kuntoiluvälineisiin. Työnantajien mahdollistamat työsuhdepolkupyörät ovat olleet myös kauppiaan näkökulmasta erinomainen asia.

Petri Görman

Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin

Kuva: Saksala-Seura aikoo taistella Saksalan uimahallin puolesta lupaa seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen


Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan liikuntapaikkasuunnitelman vuosille 2025-2035. Osana suunnitelmaa kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatepäätöksen Saksalan uimahallin lakkauttamisesta vuonna 2028, kun uuden vesiliikuntakeskuksen on tarkoitus valmistua. Saksala-Seura tyrmistyi lakkautusaikeista ja kerää nimiä Saksalan uimahallia puolustavaan kansalaisadressiin. Adressin voi allekirjoittaa K-Market Saksalan aulassa.

– Saksalan uimahallin lakkauttaminen olisi yksi Lahden kaupungin typerimmistä päätöksistä – ellei typerin, Saksala-Seura puheenjohtaja Kimi Uosukainen kommentoi kaupunginvaltuuston päätöstä.

Hän kertoo Seuran vastustavan lähiöuimahallin lakkauttamista ja uimahallien keskittämistä keskustaan ja Nastolaan. Uosukainen pitää valtuuston tekemää periaatepäätöstä ennen kaikkea saavutettavan, tasapuolisen ja matalan kynnyksen kansanliikunnan vastaisena.

– On huono arvovalinta rikkoa olemassa olevaa ja siirtää niin omatoiminen kuin ohjattu uimaharrastus useamman lahtelaisen saavuttamattomiin. Eivät kaikki etelälahtelaiset tuosta noin vain kävele kilometrejä tai käytä useita eri bussilinjoja päästäkseen suunniteltuun isoon vesiliikuntakeskukseen, puheenjohtaja Uosukainen puolustaa eri puolella kaupunkia olevia liikuntamahdollisuuksia.

Uosukainen myös korostaa, että useille lahtelaisille vesiliikunta on ainoita, ellei jopa ainoa, tapa pitää yllä toimintakykyään.
– Ei pidä myöskään unohtaa uimahallin yhteydessä toimivaa kuntosalia, joka palvelee kaiken ikäisiä ja kuntoisia kaupunkilaisia edullisesti, hän huomauttaa.

Uimahallisuunnitelmat epäselviä

Uuden vesiliikuntakeskuksen on suunnitelman mukaan tarkoitus valmistua vuonna 2028, jolloin myös Saksalan ja Lahden uimahallit lakkaisivat ja Nastolan uimahallin aukioloajat suppenisivat. Saksala-Seuran puheenjohtaja pitää aikataulua naurettavana.
– Uudelle vesiliikuntakeskukselle ei ole tonttia saatikka hankesuunnitelmaa. Siitä huolimatta Saksalan uimahallin tulisi valmistautua sulkemaan ovensa jo muutaman vuoden kuluttua, Uosukainen puuskahtaa.

Uosukainen kritisoi myös asian valmistelua ja siitä päättämistä.
– Liikuntapaikkasuunnitelmassa on ilmeisesti kuultu vain urheiluseuroja, mutta liikuntapaikkojen laajemmat merkitykset eri kaupunginosien kehitykselle ja asuinalueiden eriytymiselle on jätetty huomiotta. Saimme Seurana lukea asiasta lehdestä, Saksala-Seuran puheenjohtaja harmittelee. Uosukainen myös arvostelee asiasta päättämisen aikataulua.
– Aikaa todelliselle kansalaiskeskustelulle ja päätettävän suunnitelman arjen vaikutusten arvioinnille ei ollut, hän toteaa.

Uosukainen ei myöskään anna pisteitä asiasta päättämiselle maanantain kaupunginvaltuustossa.
– Se, että valtuusto päätti olla palaamatta uimahalleja koskeviin linjauksiin mahdollisesta vesiliikuntakeskuksesta päättämisen jälkeen, on silkkaa typeryyttä. Valitettavasti samalla kaupungin ylimmät päättäjät antoivat osaltaan kuoliniskun Saksalan uimahallille, hän kertoo harmistuneena.

Kaupunginvaltuusto hylkäsi äänin 39 vastaan, 19 puolesta ja yksi tyhjä valtuutettu Siru Heromaa-Karjalaisen (sd.) esittämän toivomusponnen palata uimahalleja koskeviin periaatelinjauksiin myöhemmin. Asiaan palaamisen puolesta äänestivät 15 SDP:n, kolme Vasemmistoliiton ja yksi RKP:n sekä Liikutamme -ryhmän valtuutettu.

Seura kerää kansalaisadressia

Saksala-Seura ei ole kuitenkaan toivoton ikävässä tilanteessa.
– Ainoa mahdollisuutemme on kerätä laaja kansalaisadressi Saksalan uimahallin puolesta ja valita ensi kevään vaaleissa saavutettavia, matalan kynnyksen liikuntapaikkoja puolustavia valtuutettuja, Seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen kertoo.

Saksala-Seuran kansalaisadressi on syksyn ajan allekirjoitettavana K-Marketin Saksalan aulassa.
– Tulemme aikanaan luovuttamaan adressin Lahden kaupungille ja vetoamaan katastrofaalisen virheen välttämiseksi. Taistelemme loppuun saakka, Uosukainen päättää.

Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä


Lahden eteläisen kehätien tunnelityömaan rakennustöiden jälkeen Patomäen kenttäalueella ei ole pelattu jalkapalloa. Harrastajat ovat odottaneet jo usean kesän ajan, koska perinteiselle etelälahtelaiselle nurmikentälle pääsee pelaamaan. Kehätie valmistui jo vuonna 2020, mutta jalkapallokentän käyttöönotto venähti viiteen vuoteen.

Patomäen jalkapallokenttien kunnostustyöt aloitettiin kesäkuun lopussa. Kenttäalueen kunnostustyöt alkoivat pintojen tasaamisella ja samalla muotoiltiin kallistukset, jotta vesi ei jää seisomaan kenttäalueelle.
–  Alueen kentät ovat pelikunnossa kesällä 2025. Viheralueet on tarkoitettu lähinnä jalkapalloharrastajien käyttöön. Nyt saamme uutta jalkapallojunioreille, kun patomäen kentät ovat pelikunnossa, liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas kertoo.

Kesän aikana kenttäalueelle on asennettu 100 millimetrin kasvualusta.
– Ainoastaan yhdelle kentälle tulee siirtonurmi. Tämän ratkaisun myötä saimme työaikaa muille kentille enemmän. Tälle kentälle on tarkoitus tehdä ensimmäinen ruohonleikkaus ennen muita.

Ahokkaan mukaan maa-alueet ovat olleet kohtuullisen hyväkuntoisia, vaikka ne ovat savipitoisia.
– Maamassoja on siirretty alueella jonkin verran ja tässä yhteydessä mitään yllätyksiä ei ole tullut ilmi.

Tarkkaa avaamisajankohtaa ei voi sanoa
– Vihdoinkin saadaan maaliin tämä projekti. Tämän kentän valmistumista on kyllä odotettu hartaasti harrastajapiireissä.

Ahokas kertoo, että uusi kenttä luo lisää valinnanmahdollisuuksia jalkapalloharrastajille.
– Saamme paineita pois muilta kentiltä. Toivomme, että nurmi pysyy kunnossa nyt tällä alueella.

Ensimmäisen kerran kenttäalueen tilaa arvioidaan, kun lumet ovat sulaneet keväällä.
– Silloin nähdään, miten hyvin kasvukausi on onnistunut. Nurmipinta tarvitsee paljon lämpöä keväällä, jotta se kasvaa.

Lahden kaupungin virkamiesten tavoitteena on, että kenttäalue otetaan käyttöön ensi kesän aikana.
– Vielä ei uskalla luvata tarkkaa päivämäärää.
Huolto- ja pukukoppirakennus on tulossa Porvoonjoen puoleiseen osaan kenttäaluetta.
– Pukuhuonetiloja on mahdollisuus käyttää turnausten aikana. Tila toimii samalla myös infopisteenä. Rakennuksessa säilytetään myös kentänhoitajien työvälineitä.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011