Kostonkierteen esitysaikaa oli jo koronapandemian vuoksi siirretty jo aiemmin. Näytelmä oli jo käytännössä esityskunnossa ja siihen liittyvät oheistapahtumat pitkälti valmisteltuina.
– Siksi ensi-illan siirtyminen tuntui melko raskaalta. Erityisesti minua harmitti kaikkien teatterin ammattilaisten puolesta, jotka olivat tehneet valtavan työn.
Sandbergin mukaan teatterinjohtaja Ilkka Laasonen perusteli ensi-illan siirron kuitenkin hyvin.
– Myös minä aloin ajatella, että ensi-illan on parempi olla syksyllä, jolloin tämä epävarmuuden aika toivottavasti on ohi ja ihmiset voivat tulla vapautuneesti teatteriin. Kysymyshän ei ole vain ensi-illasta, vaan kaikista kaudelle suunnitelluista esityksistä.
Varsinaisen näytelmän kirjoittamiseen Sandberg ei ole osallistunut kuin kommentoijana.
– Dramatisoinnin on tehnyt minun Kekki-sarjan kirjojeni pohjalta Aila Lavaste ja ohjaajana toimii Tommi Kainulainen. He kumpikin ovat huippuluokan ammattilaisia, joten olen pyrkinyt antamaan työrauhan.
Kirjailija muistuttaa, että pitkän kirjasarjan pohjalta tehty näytelmä on kokonaan uusi taideteos.
– Valmiin käsikirjoituksen olen toki nähnyt ja minusta näytelmään on hyvin kiteytetty kirjasarjan henki, joka kuvaa elämää jakautuneessa kaupungissa keskeisinä Suomen kohtalonvuosina
Lähihistorian selvitystyö kirjasarjan pohjana
– Tämä kirjasarja on syntynyt, koska halusin selvittää synnyinkaupunkini lähihistoriaan liittyviä vaiheita, joista olin lapsena kuullut paljon tarinoita.
Kirjoittaminen merkitsi Sandbergille tietojen kaivamista arkistoista, ihmisten muistelmiin tutustumista, heittäytymistä sen aikaisten ihmisten elämään.
– Tuntuu mukavalta, että lahtelaiset ovat ottaneet nämä kirjat hyvin vastaan ja erityisesti minun mieltä lämmittää, että niistä on tehty hieno näytelmä, jonka huipennusta tosin saadaan vielä odottaa.
Kirjailija Sandbergin näytelmän aikajänne ulottuu sisällissodan jälkeisistä vuosista aina 1940-luvun välirauhaan asti.
– Dramaturgi on poiminut kirjoista näitä kohtalon vuosia yhdistäviä tekijöitä.
Kostonkierre -näytelmässä liikutaan pääasiassa Lahden keskustassa, Reunanpalstalla, Metelinmäellä, kaupungintalolla sijaitsevassa poliisilaitoksella. Siis tapahtumaympäristönä on sen aikainen Lahti kokonaisuudessaan.
Kiirolan sauna oli tärkeä paikka
– Kiirolan sauna on Kekki-sarjan kirjoissa tärkeä paikka. Isoäitini oli aikoinaan siellä saunottajana. Häneltä monet minun lapsena kuulemani tarinat olivat peräisin. Se sijaitsi Aleksanterinkadun varrella, entisen kapearaiteisen Loviisan radan vieressä. Tien toisella puolen oli Reunanpalsta.
– Nykyisin tällä paikalla on Kauppakeskus Trio.
Sandberg heittäytyi välillä historian kuvioista komisario Heittolan seikkailuihin.
– Näillä näkymin kahdestoista Heittola-sarjan kirja ilmestyy ennen kesää. Myös niissä kirjoissa liikutaan Lahdessa ja lähiympäristössä.
Sandbergin mielessä on jo pyörinyt, miten Kekki-kirjojen henkilöt ovat selvinneet sotien jälkeisistä vuosista.
– Olen käynyt arkistoissa ottamassa asiasta selvää, mutta vielä en tiedä syntyykö näistä levottomista ajatuksista joskus kirja.
Petri Görman