Oopperaa maallikolle

Viime viikon perjantaina löysin ensimmäistä kertaa itseni ihka oikean oopperan katsomosta. No ei ehkä ihan oikean oopperan, sillä Verdin Trubaduuri esitettiin Lahden kaupunginteatterissa eikä loistokkaassa oopperatalossa, joten puitteet eivät olleet ehkä oopperalle niin suotuisat kuin ”oikeissa” oopperataloissa olisi ollut.

Vaikka olenkin itse jonkinlainen muusikko jo liki 25 vuoden ajalta, olen jopa tietoisesti karttanut oopperaa. Eihän tälläinen rokinrämpyttäjä siitä mitään ymmärrä? No, avoimin mielin kuitenkin lähdin matkaan ja varustauduin oopperaan jopa pukeutumalla koodin mukaisesti pukuun ja kravattiin
.
Itse ooppera oli hyvin perinteinen intohimodraama, jossa välillä miekkailtiin ja välillä rakastettiin niin maan perusteellisesti. Laulajat Kalle Koiso-Anttila (Manrico), Raimo Laukka (kreivi Luna), Satu Kristina Jaatinen(Leonora) ja Merle Silmato (Azucena ) olivat mielestäni ihan passeleita rooleihinsa ja suoriutuivat urakastaan vähintäänkin hyvin. Tosin seuraavan päivän lehdestä luin, että mm. ”Di quella piran korkea C jäi kokonaan laulamatta”. No se taisi minulta mennä ohi korvien…Senköhän takia yleensä oopperaan kuuluvat Bravo-huudot jäivät aika vähiin?

Trubaduurissa taisteltiin naisesta miekkaillen. Vastakkain Kalle Koiso-Kanttila (Manrico) ja Raimo Laukka ( Kreivi Luna).Satu Kristina Jaatinen ( Leonora) odottaa ratkaisua polvillaan keskellä 

Toisaalta huomasi kyllä, että kyseessä ovat laulajat, eivät ammattinäyttelijät, sillä välillä mentiin roolisuorituksissa jopa tahattoman komiikan puolelle. En tiedä sitten, onko syytä arvioida laulajien näyttelytaitoja, sillä käsittääkseni oopperassa kyse on pääosin musiikista.

Ensikertalaiselle oli yllätys, että italiaksi laulettu musiikki oli tekstitetty. Ihan kiva, sillä muuten juoni olisi jäänyt hieman epäselväksi. Jossain vaiheessa oopperaa kuitenkin päätin jättää tekstien lukemisen ja keskityin pelkästään musiikkin, mikä olikin hyvä ratkaisu. Nähtävästi meikäläisen keskittyminen ei onnistu, jos seurattavana on tekstitys, näytelmä ja musiikki yhtä aikaa…

Sinfonia Lahti soitti komeasti Atso Almilan johdolla, mikä ei tietenkään ollut yllätys tietäen orkesterin kovan tason. Kuoro-osuuksiin olisin kaivannut lisävoimaa ( = lisää laulajia), sillä ne jäivät äänentasossa hieman orkesterin alle.
Itse Verdin sävellys ei sisältänyt yhtään tuttua teemaa, tosin oopperamusiikista en ennestään tuntenutkaan kuin Bizet’n Carmenin kuuluisat melodiat.

Oopperan lavastus oli onnistunut. Liikkuvat rauniot, tuliefektit ja korkeussuunnassa liikkuvat lavaelementit antoivat oopperalle elävyyttä sen verran mitä näyttelijäsuorituksissa kenties menetettiin.

Koska kyseessä oli ensimmäinen oopperani, ei vertailupohjaa aikaisempiin ole. Sellainen olo kuitenkin jäi, ettei tämä välttämättä ollut viimeinen oopperani. Ensi kerralla voisi mennä ihan oikeaan oopperataloon…

Petri Salomaa

FAKTA:
Lahden Ooppera ry, Sinfonia Lahti ja Lahden kaupunginteatteri toteuttavat yhteistyössä:
Giuseppe Verdi – Trubaduuri (Il trovatore)
Trubaduuri on Giuseppe Verdin säveltämä nelinäytöksinen ooppera. Ooppera perustuu Antonio García Gutiérrezin näytelmään El Trobador. Se sai ensiesityksenä Rooman Teatro Apollossa 19. tammikuuta 1853.
Esitykset 13.1. – 7.3.2012

 

Opiskelijatytön ja professorin rakkaus Hitlerin ajassa

Lahden- ja Turun kaupunginteatterit sekä Tampereen Työväenteatteri ovat ottaneet ohjelmistoonsa israelilaisen kirjailija Savyon Liebrechtin näytelmän Hannah ja rakkaus. Helsinkiläisen Korjaamo Teatterin valmisti teoksen suomenkielisen kantaesityksen Stage-Helsingin teatterifestivaaleille viime elokuussa, ja vierailee kevätkauden aikana esityksellään mainituissa teattereissa. Näytelmän on suomentanut kirjailija Kirsti Simonsuuri. Se kuuluu poliittisesti kantaa ottavaan teatteriin, mitä kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä on nähty vuosien varrella.

Kirjailija Savyon Liebrich (s. 1948 ) on syntynyt Saksassa ja muuttanut perheensä kanssa Israeliin 1950. Hän on tunnettu israelilainen naiskirjailija, jonka tuotannon voimakkaana teemana on taistelu naisten syrjinnästä kotimaassa vanhoillisten ortodoksien ja maallisen Israelin välillä. Liebrich on opiskellut Lontoon ja Tel Avivin yliopistoissa. Hänet valittiin Israelissa vuoden 2009 näytelmäkirjailijaksi.

Professori Martin Heidigger, Matti Onnismaa vanhan ja nuoren Hannahin välissä, Seela Sella ja Elena Leeve.

Hannah ja rakkaus on kahden professorin; Hannah Arendtin (1906-1975) ja Martin Heideggerin ( 1889-1976) rakkaustarina, mistä on jäänyt todisteeksi kirjeitä, jotka ovat tulleet julkisuuteen muutama vuosi sitten. Tapahtumat alkavat 1920-luvulla Saksassa Marburgissa.
Varhaiskeski-ikäisen, perheellisen Heideggerin ja maallistuneen juutalaisen perheen 18 vuotiaan filosofian opiskelija Hannah Arendtin lähiyhteys säilyy vuoteen 1933. Näytelmässä tapahtumat sijoittuvat Marburgin yliopistoon muutamia vuosia ennen Hitlerin nousua. USA:n yliopistoissa opettanut ja toisessa avioliitossaan elänyt tohtori Hannah ei unohtanut nuoruuden rakastettuaan, vaikka Heidegger oli mukana kansallissosialistien juutalaisiin ja muihin vähemmistöihin kohdistuneissa vainoissa. He kohtasivat uudelleen 1950 Freiburgissa.

Hannah Arendtin väitteli tohtoriksi Heidelbergin yliopistossa 1929. Hänen tutkimuksiensa pääalueet ovat olleet totalitarismi, vallankäyttö, auktoriteetit ja politiikan teoria, joita aiheita hän käsittelee vuonna 1951 ilmestyneessä teoksessa Totalitarismin alkuperä.

Heideggeriä pidetään hitlerismin aatemaailman yhtenä käsikirjoittajana. Hän on itse väittänyt, oman henkilöhistoriansa mukaan, jättäneensä kansallissosialistisen puolueen ja erkaantuneensa siitä ennen toista maailmansotaa. Heideggerin pääteos Olemisen aika julkaistiin 1927.

Eero-näyttämöllä vieraileva Teatteri Korjaamon Hannah ja rakkaus-näytelmän on ohjannut Taru Mäkelä. Esitys tapahtuu yhdessä Minna Välimäen lavastamassa huonetilassa. Sen seinillä lepattelevat luentojen muistiinpanot ja kirjojen irtolehdet. Vaatetus on arkista. Hannah Arendtia nuorena opiskelijana esittää viehkeä Elena Leeve. Karismaattinen Seela Sella on ikääntynyt Hannah, on saapunut Freiburgiin sydänkohtauksesta toipuvana. Hän tapaa siellä köyhtyneen, virasta hyllytetyn Martin Heideggerin (Matti Onnismaa). Muistot viriävät ja osittain monologimainen filosofinen keskustelu alkaa, missä itsekeskeisen professorin ja nuoren ja kauniin Hannahin (Leeven) kohtaamiset ovat keskeisiä. Toisessa näytöksessä Leeve on aikuinen, itsevarma jo mainetta saavuttanut tiedenainen.

Alku on terävää vuoropuhelua filosofian opiskelija Hannahin ja tämän poikaystävän Rafael Mendelsonin (Kasimir Baltzarin) välillä. Epäilys tyttökaverin ihastumisesta professoriin on alkanut. Baltzar esittää myös israelilaista, muka tv-reportteri Michael Ben Shakedia, jonka kanssa professori Hannah, Seela Sella, taittaa sanan säilää omasta menneisyydestään. Nuori opiskelijapoika ja Onnismaan esittämä professori ovat olemukseltaan toistensa vastakohtia. Näyttämöllä koko ajan oleva Seela Sella elää näytelmää pienin elein, mutta hän ja Onnismaa eivät vaihda keskenään juuria repliikkeja, mitä olisi toivonut. Tätä ei käsikirjoitus ehkä salli.

Hannah ja rakkaus-näytelmän tekijät ovat osaava ryhmä, jota katsoja seuraa intensiivisesti. Nuoremman katsojajoukon kannattaa lukea pääpiirteet professorien henkilöhistoriasta, muuten osa näytelmää saattaa jäädä katsojalle vieraaksi. Nuoren ihmisen rakastuminen opettajaansa on myös tätä päivää, mutta kiintymyksen pitkä ajanjakso on kiihkeärytmiselle nykyajalle vierasta.
Esityksiä on vain muutama kaupunginteatterin Eerolla helmikuulle saakka.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011