Lahden kaupunginhallitus näytti vihreää valoa Svenska Gården -hankkeelle, jonka tarkoituksena on tehdä Anttilanmäen koulusta ruotsinkielisen perusopetuksen keskus Lahdessa. Samassa rakennuksessa toimisi myös yksityinen ruotsinkielinen päiväkoti tulevaisuudessa.

Viisi ruotsinkielistä säätiötä on neuvotellut Lahden kaupungin kanssa koulurakennuksen ostamisesta vuodesta 2013 lähtien. Neuvottelut ovat vielä kesken, eikä asian tiimoilta ole olemassa kirjallista tai suullista sopimusta.

Lahden kaupunginvaltuusto tekee ensi maanantaina linjauspäätöksen siitä, onko opetustoiminnan järjestäminen säätiöiden haluamassa muodossa mahdollista Anttilanmäen koulukiinteistössä.
– Koulun neuvotteluissa esillä ollut hintalappu on noin 900 000 euroa ja se ei sisällä maapohjaa, toimitilajohtaja Mauri Koistinen kertoo.

Lahden Tilakeskus on luonnostellut hankesuunnitelman Anttilanmäen koulun peruskorjaamisesta kaksi vuotta sitten.
– Sen mukaan rakennuksen perusparannuksen ja kaksikerroksisen päiväkotilaajennuksen hinta-arvioksi muodostui 8,9 miljoonaa euroa, sisältäen arvonlisäveron.

Säätiöt ovat teettäneet uuden hankesuunnitelman, jossa laajennusosasta on karsittu yksi kerros pois ja sen verollinen kustannusarvio olisi ilman rakennuksen kauppahintaa 7,1 miljoonaa euroa.
– Jos hankkeelle syntyy maanantaina myönteinen päätös, niin jatkamme välittömästi sopimusneuvotteluja. Me neuvottelemme sellaisen sopimuksen, johon kaupunki voi olla tyytyväinen.

Peruskorjaus on välttämätön

– Anttilanmäen koulusta on tehty vuonna 2010 kuntotutkimus ja sen perusteella voi todeta, että talo on ollut jo pitkään peruskorjaustarpeessa, Koistinen toteaa.

Rakennuksen A- ja B -osan välipohjat sisältävät eloperäistä materiaalia, kuten purua, joissa on todettu laboratorionäytteissä mikrobivaurioita.
– Tutkimuksen tehneen Suomen Sisäilmakeskus Oy:n raportin mukaan välipohjarakenteet muodostavat riskin sisäilmalle.

Samaan aikaan kuntotutkimuksessa todettiin myös, että vesikatolla kaadot eivät olet kunnossa.
– Myös rakennuksen salaojitus ja vedeneristys tulee rakentaa tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi.

Yksi toimenpide-ehdotus saneerauksen yhteyteen oli ikkuna- ja ovirakenteiden uusiminen.
– Yksi tärkeä asia saneeraustyön yhteydessä on myös ilmanvaihdon päivittäminen tämän päivän käyttötarpeita vastaavaksi.

Neuvottelut käyntiin

– Seuraavaksi on tarkoitus päästä järkeviin sopimusehtoihin koulun käyttöperiaatteista eri osapuolten kanssa. Lahden kaupunki toisena tulevana käyttäjänä ja ruotsinkielisen perusopetuksen järjestäjänä haluaa varmistua siitä, että perusparannus tehdään kunnolla.

– Svenska Gården -hankesuunnitelman mukaan tulevaisuudessa kiinteistön tiloja voitaisiin osoittaa hieman nykyistä suuremmallekin lapsimäärälle. Tällä hetkellä koulussa on 64 oppilasta sekä 40 päiväkotilasta esiopetuksessa ja siihen liittyvässä päivähoidossa, yhteensä 104 lasta.

– Tämä on verraten pieni yksikkö. En usko, että lapsimäärän pieni lisäys aiheuttaisi pullonkaulaa saattoliikenteen takia, Koistinen pohtii.

Ruotsinkielisten säätiöiden Lahteen sijoittautumisella on kuitenkin pidempi historia kuin tämä kolmen vuoden neuvottelujakso Anttilanmäen koulukiinteistön käytöstä.
– Tietääkseni kiinnostusta Lahteen sijoittumiseen on ollut jo aiemminkin, mutta toimintaan sopivan kohteen löytymisessä on ollut vaikeuksia.

Petri Görman

Berliini ei kuulu Euroopan kauneimpien kaupunkien joukkoon, mutta silti se on ehdottomasti käymisen arvoinen kaupunki. Onhan kaupunki ollut merkittävässä roolissa niin toisen maailmansodan loppunäyttämönä kuin kylmän sodan pelikenttänäkin ja tämä käy helposti ilmi kaupunkia kiertäessä.

Alunperin kaupunki on perustettu jo 1200-luvulla, mutta sotien vuoksi ei kaupungista löydy kovinkaan montaa vanhaa rakennusta. Berliinin vaihderikkaan historian vuoksi sen kaupunkikuva on kovin vaihteleva ja hajanainen, mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoinen. Berliini on niin asukasluvultaan kuin kooltaankin todella iso kaupunki. Se on 3,5 miljoonalla asukkaallaan Euroopan viidenneksi suurin kaupunki. Niinpä satunnainen matkailija hämmästyykin, kun lentokone laskeutuu melko vaatimattomalle Tegelin lentokentälle. Lentoasema on yllättävän pieni ja ahdas näin isolle kaupungille. Rakenteilla on jo vuosia ollut uusi, isompi lentokenttä, mutta sen valmistuminen on vain venynyt ja venynyt. Berliini on muutenkin alati muutoksessa ja niinpä nytkin kaupungin keskusta oli täynnä nostokurkia sekä huputettuja rakennuksia. mm. Neues Rathaus -kaupungintalon ja Reichstag-eduskuntatalon välimaastossa olevat alueet ovat täysin remontissa vielä usean vuoden ajan, lähinnä uuden metrolinjan rakentamisen vuoksi.

Berliinissä ei voi välttyä Saksan lähihistorian vaikutuksesta kaupunkiin. Esillä ovat hyvin näkyvästi niin natsien hirmuteot kuin kylmän sodan aikainen kaupungin jakaminen muurilla. Berliini on ikäänkuin yksi iso muistomerkki siitä, että ihmiskunta ei unohtaisi näitä valitettavia lähihistoriansa tapahtumia. Enpä tiedä toista kansaa, joka toisi oman maansa ja kansansa tekemiä kauheuksia näin näkyvästi esille, joten siitä täytyy kyllä nostaa saksalaisille hattua.

Berliinin must see-nähtävyydet on luetteloitu suht’ nopeasti. Brandenburgin portti on eräänlainen Berliinin tunnusmerkki ja sen ympärillä pyöriikin tuhansia turisteja päivittäin. Brandenburgin vieressä sijaitsee Reichtag-valtiopäivätalo, jonka lasisessa kupolissa kannattaa pyörähtää. Ihan helppoa se ei ole, sillä valtiopäivätaloon haluaville nettirekisteröityminen on nykyään pakollista, jonottamalla sinne ei enää pääse. Vastaavasti Brandenburgin toisella sivustalla sijaitsee valtavan kokoinen Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki. Muistomerkki koostuu peräti 2 711 erikokoisen kivipaaden suoraviivaisesta labyrintista 19 000 neliömetrin kokoisella alueella.

Berliinin fyysisesti näkyvin rakennus sijaitsee sen sijaan Aleksanderplatzilla. Aikoinaan DDR:n rakentama suureellinen Berliinin televisiotorni eli Fernsehturm ulottaa mastonsa aina on 368 metrin korkeuteen. Itse kävimme tornissa iltamyöhällä ja mieleen jäi ainoastaan se, että yläilmoista katsottuna Berliini on yllättävän pimeä kaupunki. Muita katsastettavia rakennuksia ovat mm. Berliinin tuomiokirkko museosaarella ja Keisari Vilhelmin muistokirkko, joka sijaitsee Berliinin kuuluisalla Kurfürsterdammin kadulla lähellä Zoologische Kartenia. Pakko on katsastaa myös kylmän sodan merkittävin rajanylityspaikka Checkpoint Charlie Friedrichstraßella.

Toisaalta, jos rakennusten ja museoiden bongaaminen ei kiinnosta, voi Berliinissä vallan mainiosti viettää pitkän viikonlopun vain hengaillen vilkkaassa yöelämässä, monimuotoisissa ravintoloissa tai sitten Berliinin monissa ostoskeskuksissa kiertäen. Hintataso ei tosin kauhean paljon Suomen vastaavasta eroa. Valikoima sen sijaan on iso.

Berliinin valtava koko saattaa aiheuttaa haasteita liikkumisen suhteen, mutta joukkoliikenne on kaupungissa saksalaiseen tapaan hyvällä mallilla, sillä U-Bahn, S-Bahn, raitiovaunut ja bussit pitävät huolen siitä, että liikkuminen kaupungissa on mutkatonta, nopeaa sekä halpaa. Kolmen päivän Berliini-kortin sai alle 30 eurolla ja se kävi kaikissa joukkoliikennevälineissä.

Berliini ei välttämättä hurmaa olemuksellaan satunnaista matkailijaa, mutta on jo historiansakin valossa kaupunki, johon kannattaa kyllä tutustua. Kaupungin lähihistoria on tuotu kaduilla niin hyvin esiin, että se herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Näin kävi ainakin minulle.

Teksti: Pete Salomaa
Kuvat: Päivi Salomaa

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran talousarvioesityksessä todettiin, että kauan haaveiltu Launeen uimahalli toteutunee ensi vuosikymmenen alussa. Kaupunginjohtaja kertoi myös, että jos kaupunki löytää uimahalliprojektiin kumppanin, niin rakentaminen voi alkaa jo aiemmin.
– Toivottavasti mahdollisimman pian löytyy tästä asiasta laajempi ratkaisu, jossa huomioidaan uimareiden ja myös matkailun mahdollisuudet. Kaikki lähtee hyvästä valmistelusta ja uskottavasta suunnitelmasta, kansanedustajaVille Skinnari muistuttaa.

Skinnari istuu Valtion liikuntaneuvostossa ja tietää sen vuoksi paljon suomalaisesta urheilurakentamisesta.
– Esimerkiksi Tampereella yksityinen rahoitus on otettu aktiivisesti mukaan vastaavanlaisissa hankkeissa. Lahdesta on kysytty ulkomailta asti urheilijoiden leiritykseen liittyvää majoitusta ja harjoittelutiloja. Lahdessakin pitää uskaltaa ajatella tämä asia uudella tavalla.

Uintipiirit ovat olleet kiitettävän aktiivisia

– Minusta pallo on nyt valmistelussa eli millaisia uskottavia vaihtoehtoja virkamiehet valmistelevat meille päättäjille. Yksi vaihtoehto olisi toteuttaa ideakilpailu yksityisille toimijoille Launeen vapaa-ajan keskuksen kehittämiseksi. Nykyinen keilahalli, jäähalli ja uimahalli voisi olla yksi kokonaisuus saman katon alla.

Kansanedustajan mielestä Launeen vapaa-ajan keskus olisi houkutteleva kokonaisuus matkailulle, yksi syy tulla Lahteen, jos sinne rakennettaisiin vielä uimahalli.
– Vaimoni kotikaupungissa Nivalassa kaikki urheilupaikkarakentaminen on yhdistetty saman katon alle ja hinta oli vähemmän kuin 20 miljoonaa euroa. Hyviä esimerkkejä on koko maa täynnä.

Paras mahdollinen sijainti

– Launeen sijainti on loistava ja sinne muodostuisi houkutteleva harrastus- ja matkailukokonaisuus. Jo nyt siellä on olemassa jäähalli, keilahalli sekä perhepuisto. Lahdessa ollaan panostamassa hankintaosaamiseen ja se on hyvä asia. Sitä olisi mahdollistaa hyödyntää jopa Launeen uimahalliprojektissa.

– Jäähallin hukkalämpö voitaisiin hyötykäyttää esimerkiksi uimahallissa, kun se on aivan lähellä. Energiatehokkuudessa Lahti voi samalla näyttää mallia kaikille Suomessa. Hankintalaki mahdollistaa paljon esimerkiksi neuvottelumenettelyn kautta, mutta välillä tuntuu, että paikallisten yrittäjien on ollut vaikea nousta osaamisellaan ”profeetaksi” omalla maallaan, vaikka sitä oikeasti on olemassa.

Skinnari toteaa, että hän aikoo Valtion liikuntaneuvostossa edistää Launeen uimahalli asiaa.
– Hyvä hanke menestyy aina ja sitä on helppo edistää, kun siihen saadaan muitakin mukaan.

Virkamiehet valmistelevat esitykset ja ministeri tekee viime kädessä päätökset.
– Kilpailu on kovaa ja siksi valmistelussa pitää ottaa huomioon tuen myöntämisen uudet kriteerit. Mitä paremmin Lahden hankkeet täyttävät tuen saamisen kriteerit eli kaupunkilaisten kuulemisen, esteettömyyden ja uusien energiaratkaisujen ehdot, niin sillä on mahdollisuus menestyä.

Petri Görman

– Joulukuusi löytyi jo itse asiassa vuosi sitten ja päätös tästä kuusesta tehtiin juhannuksen jälkeen. Tiistaiaamuna hopeakuusi kaadettiin Launeenkadun varrelta Lahden pyörähuollon takapihalta. Sen jälkeen kuusi kuljetettiin lavettiautolla torille, tori-isäntä Timo Arasola kertoo.

Toriparkin suunnittelussa otettiin huomioon myös se, että torille on mahdollista tuoda perinteinen kuusi joka vuosi.
– Torin kuusenjalka on metrin syvyinen ja 60 senttimetriä leveä.

Tori-isäntä joutui ennen kuusen saapumista poikkeuksellisesti sulatushommiin, koska pakkassää oli jäädyttänyt kuusenjalan kannen kiinni.
– Keskiviikkona kuuseen asennettiin jouluvalot ja nyt torilla on kaikki valmista lauantain jouluavaukseen.

Joulupukki tulee helikopterilla lauantaina torille, jos sää sallii.
– Toivottavasti Lahdessa ei ole lauantaina harmaa ja pilvinen sää. Siinä tapauksessa joulupukki ei pääse helikopterilla Lahteen. Vesisade ja tuuli eivät vaikuta helikopterilla lentämiseen juurikaan.

Kuusi kaadetaan aina Lahdesta

– Meillä on sellainen periaatepäätös, että joulukuusi kaadetaan aina kaupunkilaisen pihasta. Se on kunnia-asia saada oman pihan joulukuusi kaikkien nähtäväksi torille. Kaupungin puistoalueelta ei kuusia kaadeta torille.

Tämän vuoden kuusi ei ole perinteinen suomalainen kuusi vaan se on hopeakuusi.
– Itsenäisyyden juhlavuoden kuusi on varmasti kotimainen ja sen hankintaan meillä on selkeät tavoitteet.

Joulukuusi lähtee pois torilta helmikuun markkinoiden jälkeen, koska MM-kisojen avajaiset ja palkintojenjako tapahtuvat torialueella.
– Se estäisi näkyvyyden niin sanotulle tapahtumatorille ja sen vuoksi olemme päätyneet tämänlaiseen ratkaisuun hyvässä yhteistyössä.

Pituuskilpailu kuusesta

– Vain kaksi henkilöä tietää torin joulukuusen korkeuden. Tori-isäntä ja hän, joka asetti tähden joulukuusen latvaan.

Perinteiseen tapaan tänäkin vuonna järjestetään pituuskilpailu joulukuusesta.
– Pituuden oikein veikanneiden kesken arvomme niitä tuotteita, joita torilta saada. Palkintoina on muun muassa gransseja, kalaa ja vihtoja.

Lahden kaupungin ja seurakuntayhtymän organisoima joulukylä avautuu 10.12.
– Sen on hieman suurempi kuin aiemmin. Tänä vuonna joulukylä on auki 12 päivää.

Petri Görman

Rakennetun Renkomäen eteläosassa laidunsivat kesäisin vielä muutama aika sitten maatilan lehmät. Lakkitehtaantien molemmin puolin on vielä aukea peltomaisema, mistä Lahden kaupungilla on tonttimaata tien itäpuolella. Suurin osa pelloista on edelleen tilojen omistajien käytössä. Koko Renkomäen alueella on mahdollisuus kaavoittaa asuinalueita myös Ämmälän alueelle.

Uuden asuinalueen kaavoitusta koskeva kaupungin Teknisen- ja ympäristötoimialan järjestämä informaatiotilaisuus Renkomäen koululla sai liikkeelle puolisataa renkomäkeläistä. Alueen asukkaat ovat aina olleet kiinnostuneita sekä ympäristönsä historiasta että suunnittelusta. Marraskuun ensimmäisen torstai-illan pääteemana oli Lakkitehtaantien itäpuolelle suunnitellun asuinalueen kaava sekä uuden Renkomäen väylän suunnittelun jatkaminen Näkkimistön ohi Orimattilantielle.

Suunnitteluinsinööri Carita Urosen laatima Lakkitehtaantien itäpuolelle tulevaa asuinalueen kaavasuunnitelmaa eivät lähialueen asukkaat vastustaneet. Suunnitelman mukaan 7,7 hehtaarin peltoalueella tulisi asukkaita noin 170-190. Sinne on alustavan kaavasuunnitelmien mukaan rakennetaan 7- 8 yksikerroksisia rivitaloja sekä omakotitaloja 8-13 kpl. Asuinalueelle tulee sekä omistus että vuokratontteja.

Torstaina esitetyt kaavaluonnokset eivät ole vielä lopullisia. Lähialueen asukkaille lähetetään tiedot uuden alueen kaavasta, kun se lopullisesti valmistuu, ennen kaupunginvaltuuston hyväksyntää ensi keväänä. Yhdyshenkilönä toimii asukkaitten suuntaan vuorovaikutussuunnittelija Henri Saari.

Lakkitehtaantien nykyinen ja tuleva autoliikenne oli illan tärkein keskustelun aihe. Tiellä ajetaan huomattavasti korkeampia nopeuksia kuin tien nopeusrajoitus sallisi. Jo nyt lapset kulkevat tietä myöten kouluun ja vanhempien kanssa päiväkotiin. Illan aikana Carita Uronen totesi, että mukana olleet kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski ja liikennesuunnitteluinsinööri Tarja Tolvanen-Valkeapää tulevat jatkamaan uuden alueen liikennekatujen suunnittelua muun ohella. Esitetyssä kaavasuunnitelmassa oli ainoastaan yksi liikennekatu asuinalueelta Lakkitehtaantielle, missä liikenneympyrä toimisi liikenteen ”jarruna”.

Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoi yleisölle tilannetiedotuksena, että oppilaita täynnä olevan Renkomäen koulun laajennus alkaa muutaman vuoden viiveellä. Tontti on varattu koulun etelän puoleiselta pellolta, mutta kaupunki on joutunut homerakennusten kierteeseen, joten esimerkiksi Launeen koulun purku ja uuden rakentaminen on ajanut tämän alueen koulun edelle.

Yleisöpuheenvuoroissa oli suurena huolenaiheena Renkomäen harjun tulevaisuus. Terveisinä kaupungin päättäjille lähetti renkomäkeläisten puolesta Yrjö Mallat. Rudus Oy:n soran ottolupa tulee voimassaolokauden jälkeen lopettaa. Harjun maisemointia haluttiin Ruduksen ja kaupungin tekemänä nopeuttaa. Viheralueiden muodostamista koko kylään ja etenkin länsipuolelle esitti Kari Porra Salpausselän luonnonystävät ry:n puolesta. Hartwall Oy saa arvokkaan raaka-aineensa veden ,harjun pohjavesistä. Sen tulisi myös huolestua veden laadusta, jos harjunpohja annetaan viranomaisten taholta ohentaa uudella soranottoluvalla.

Marja-Liisa Niuranen

Etelä-Lahden Sosialidemokraatit ja Omalähiö-lehti järjestivät etelälahtelaisille tulevaisuusillan Salinkallion koululla 3.11. Illan aikana keskusteltiin muun muassa Salinkallion koulun tulevaisuudesta, kehätiestä ja Launeen uimahallista. Eniten keskusteltiin kehätiestä ja sen mahdollisista haittavaikutuksista asukkaille.

– Olen siirtynyt Lahden kaupungin palvelukseen vuodenvaihteen jälkeen Nastolasta. Työnkuvaani on kuulunut hoitaa sivistystoimessa palveluverkkoon liittyviä asioita. Ensimmäiseksi käsittelyyn ovat tulleet eteläiseltä alueelta Launeen uusi monitoimitalo, Salinkallion koulun tulevaisuus ja Mustikkamäen päiväkodin asiat, palvelujohtaja Jaana Suvisilta kertoo.

Suvisilta muistutti siitä tosiasiasta, että Salinkallion koulussa toiminta päättyy muutaman vuoden sisällä.
– Emme tiedä, mitä jatkossa tälle rakennukselle tapahtuu. Ajatuksia käyttötarkoitukseen on, mutta niitä ei vielä julkisteta.

Yhden toivomuksen virkamies Suvisilta esitti, että Salinkallion koulun rakennusta ei purettaisi, koska Hennalan entiselle varuskunta-alueelle ollaan kaavoittamassa suurta asuinaluetta.
– Toivon, että rakennus säilyy, koska voi olla, että sitä tarvitaan myöhemmin. Marraskuun aikana tehdään uudet oppilasvirtalaskelmat. Miten oppilasvirrat rakentuvat tulevaisuudessa? Sen tiedämme aivan lähiaikoina ja asiasta päätetään sivistyslautakunnassa muutaman viikon sisällä.

Alijuhakkalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Latvasalo kysyi, koska Salinkallion koulun rakennuksen jatkosuunnitelmista tiedotetaan asukkaille.
– Ehkä saamme tietää asiasta enemmän vuoden sisällä, Lahden Tilakeskuksen toimitilajohtaja Mauri Koistinentotesi.

Kehätie puhutti paljon

Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström joutui olemaan eniten äänessä Etelä-Lahden tulevaisuusillassa. Wikströmiltä tivattiin muun muassa sitä, että kestääkö pohjavesialueen päälle tulevat vesikaukalot? Kuinka liikennevirasto takaa sen, että pohjavesi ei pilaannu mahdollisen liikenneonnettomuuden yhteydessä? Miten Launeen ja Liipolan virkistysalueiden käy?
– Haluamme kuulla Teitä paikallisia ihmisiä jo tässä suunnitteluvaiheessa. Tiedän, että tieasiat ovat vaikeita ja osa teistä joutuu mahdollisesti kärsimään uuden tien vuoksi, mutta me viemme tätä projektia eteenpäin avoimesti.

Hankekokonaisuuden ensimmäinen osa eli Uudenmaankatu rakennetaan nelikaistaiseksi jo heti alkuvaiheessa.
– Se on ajoittain ruuhkautunut tosi pahasti, mutta nämä ongelmat ratkeavat tien nelikaistaisemisella, Wikström totesi.

 
Kansanedustaja Ville Skinnari ja Alettin Basboga edustivat tilaisuudessa Etelä-Lahden sosialidemokraatteja.
Jokimaan omakotiyhdistyksen Sari Päivärintaa (oik) huoletti se, aiheutuuko veronmaksajille ylläpitokustannuksia kehätiestä.Projektipäällikkö vakuutti, että kehätien rakentaminen huomioi mahdollisimman tarkasti kaikki ympäristökysymykset.

– Tällä hetkellä mittaamme pohjaveden tasoa Launeella. Seuraamme sen liikkeitä koko projektin ajan. Meluongelmien kanssa projekti on myös hereillä. Pahimmat kohdat suojataan meluvalleilla.

Liikenneviraston projektipäällikkö Wikström muistutti, että yksi projektin kallein osa-alue on Liipolan alittava tunneli.
– Launeen pohjavesialueen betonisuojaukset ja Liipolan mäen alittava tunneli maksavat paljon. On todettu, että tällä ratkaisulla saadaan kuitenkin paras mahdollinen tieratkaisu aikaan.

Yleisöstä kysyttiin, että kuinka paljon ohitie kaikkine palveluineen maksaa lahtelaisille.
– Tämä tiealue kuuluu tulevaisuudessa valtiolle ja kaikki kustannukset siitä maksaa valtio. Nykyinen VT 12 siirtyy Lahden kaupungin hallinnoimaksi ja se antaa mahdollisuuksia sekä Hollolalle että Lahdelle. Liikennemäärien laskun vuoksi VT 12 alue tulee mielenkiintoisemmaksi kaavoituskohteeksi tulevaisuudessa.

Uimahalli Launeelle

Lahden kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä puhuttiin suoraan, että tällä hetkellä paras mahdollinen paikka uudelle 50 metrin altaalle ja uimahallille on Laune. Sen rakentaminen ajoittuisi ensi vuosikymmenen alkuun, mutta toteutus olisi mahdollinen, jos yksityistä pääomaa saisi projektiin mukaan.
– Näin pitkälle emme ole vielä koskaan olleet 50 metrin altaan osalta Lahdessa. Vielä ei kuitenkaan tähän asiaan ole osoitettu yhtään pelimerkkejä. Se on kuitenkin jo suunnitelmankauden esityksissä mukana, Koistinen totesi.

Tilakeskuksen johtajan puheista pystyi kuitenkin aistimaan sen, että uimahalli rakennetaan todennäköisesti vanhan linja-autoaseman alueelle, jos sinne rakennetaan hotelli.
– Messukeskuksen ja Sibeliustalon välinen alue on yksi mahdollinen paikka uimahallille.

Kansanedustaja Ville Skinnari sanoi, että Valtion liikuntaneuvoston kautta on mahdollista saada rahoituspääomaa esimerkiksi uimahallihankkeelle.
– Kansanterveydellisestä näkökulmasta olisi hyvä, että saisimme Lahteen uuden uimahallin. Kun ihmiset liikkuvat, niin he sairastavat vähemmän.

Petri Görman

– Kaikki Hennalassa asuvat turvapaikanhakijat eivät ole uskonnolliselta taustaltaan muslimeja vaan osa on kristittyjä ja joitakin on täällä aikuisrippikoulun jälkeen myös kastettu, Launeen seurakunnan kappalainen Riitta Särkiö kertoo.

Parhaillaan seurakuntayhtymä on järjestämässä arabiankielistä rippikoulua. Keväällä järjestettyyn farsinkieliseen rippikouluun osallistui kahdeksan turvapaikanhakijaa.
– Pappina olen havainnut sen, että sunnuntaisin jumalanpalvelukseen osallistuu usein muutama turvapaikanhakija.

Kansanlähetys järjestää niin sanottuja Alfa-kursseja kristinuskon perusteista kiinnostuneille maahanmuuttajille Launeen seurakunnan tiloissa. Parhaillaan on menossa farsinkielinen Alfa-kurssi.
– Näille kursseille voi kuka tahansa maahanmuuttaja osallistua vapaaehtoisesti.

Osa turvapaikanhakijoista puhuu jo suomen kieltä. Launeen seurakunta on suunnitellut heille loppuvuoden kirkollisista tapahtumista kertovan julisteen ja kutsuu heitä mukaan tilaisuuksiin.
– Haluamme informoida heitä toiminnastamme. Kirkon tehtävä on aina auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja kannustaa heitä eteenpäin.

Mukana kotoutumisprosessissa

– Olemme siis olleet ensi hetkistä alkaen mukana turvapaikanhakijoiden kotoutumisprosessissa.

Launeen seurakunnan työntekijät saivat vuosi sitten kutsun Suomen Punaiselta Ristiltä osallistua Hennalan vastaanottokeskuksen perustamisjärjestelyihin. Ensimmäisten viikkojen ajan työntekijät osallistuivat muun muassa varastossa tehtyihin lajittelutöihin sekä ruoanjakeluun turvapaikanhakijoille.
– SPR:n periaatteisiin kuuluu se, että kukaan tai mikään ryhmä ei mene julistamaan aatettansa vastaanottokeskuksiin. Vastaanottokeskus on uskontovapaavyöhyke. Me olimme siellä kuitenkin kirkon liivit päällä.

Särkiö muistuttaa, että Hennalassa todistettiin silloin vain teoilla, että me olemme kristittyjä.
– Vaikka olimmekin eri uskontokuntaa, niin tärkeintä oli kertoa heille, että haluamme auttaa ja toivottaa heidät tervetulleiksi.

Yhteiskunnassa tapahtunut yllättäviä muutoksia

– Myös kirkon toimintaa on kritisoitu turvapaikanhakijoiden kotoutustoiminnassa erityisesti sosiaalisessa mediassa. Arvostelua ovat joutuneet kokemaan myös jotkut SPR:n vapaaehtoistyöntekijät, Särkiö toteaa.

Tämä kertoo Särkiön mukaan siitä, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut sangen nopeasti vihamieliseksi tänne tulevia ulkomaalaisia turvapaikanhakijoita kohtaan.
– Osa sanoo, että kirkko ei saisi auttaa vääräuskoisia ja sijoittaa voimavarojaan tällaiseen työhön.
Seurakunta ei ole juurikaan rahallisesti tukenut turvapaikanhakijoita vaan se on osallistunut työhön muulla tavoin.
– Keväällä teimme yhdessä ravintolapäivän. Kokkasimme yhden kokkipariskunnan ja muiden afgaanien kanssa kanssa heikäläistä ruokaa ja sen menekki oli loistavaa. Myimme 60 – 70 annosta päivän aikana. Tuoton ohjasimme SPR:n kautta Syyriaan ja toisen puolen Hennalan vastaanottokeskuksen toiminnan tukemiseen

Petri Görman