Omalähiön Eduskuntavaalit 2019- juttusarjassa esittelemme paikallisia eduskuntavaaliehdokkaita yli puoluerajojen. Kuudentena esittelyssä Vasemmistoliitto ja Juha Ulmanen
Kansanedustajaehdokas Juha Ulmasen mielestä Suomessa on paljon heikompiosaisia ihmisiä, jotka eivät saa ääntään tarpeeksi kuuluviin. Näiden ihmisten ääni on yhtä tärkeä kuin kenen muun tahansa ja siksi hän voi olla se kanava, joka kertoo mitä mieltä nämä ihmiset ovat ja mihin he haluavat vaikuttaa.
– Tällaisen viestin esiintuominen on erittäin tärkeää, kun viestin saa menemään perille on se myös oikeaa vaikuttamista ja alku muutokselle.
Ulmasen mukaan eduskunnan pitää olla läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta, jossa tarvitaan kaikenlaista osaamista ja kokemusta eri aloilta.
– Osaamiseni liittyy työelämän kysymyksiin, mukaan lukien työsuojelun ja sosiaaliset kysymykset. Ehdokkaana saa hyvän kuvan tämän hetkisestä yhteiskunnasta ja varsinkin sen heikoista kohdista, joita halutaan korjata.
Politiikassa Ulmanen on ollut mukana varsin pitkään ja työuraa on takana 37 vuotta, josta suurimman osan hän on ollut luottamustehtävissä.
– Olen ollut myös vaikuttamassa pitkään entisen Metalliliiton nykyisen Teollisuusliiton hallinnossa. Kuntapolitiikassa olen ollut mukana 15 vuotta, vaikuttaen muun muassa tarkastuslautakunnassa ja Lahti Aquan hallituksessa sekä Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestön puheenjohtajana.
Asioihin on perehdyttävä huolellisesti
Hyvä kansanedustaja perehtyy Ulmasen mielestä käsiteltäviin asioihin sekä taustoihin perusteellisesti ja hän on aktiivinen lainvalmistelussa eduskunnan täysistunnoissa.
– Hän pitää yhteyttä edustamiinsa yhteisöihin ja sidosryhmiin maakunnassa. Kansanedustaja tekee yhteistyötä myös muiden kansanedustajien kanssa edistäen Suomen ja maakunnan asioita.
Varsinaista idolia Ulmasella ei politiikassa ole, mutta on muutamia ihmisiä, joita hän suuresti arvostaa. Eduskunnasta pois jäävä Kari Uotila, joka aikoinaan oli Helsingin telakan pääluottamusmies ja vahva ay-vaikuttaja, on yksi Ulmasen poliittinen esikuva.
– Kari Uotila on tehnyt pitkän uran kansanedustajana ja on aina ollut heikomman puolella.
Toisena poliitikkona Ulmanen haluaisi nostaa esille Merja Kyllösen, jolla on kokemusta ja näkemystä koko poliittisesta kentästä myös EU-tasolta, sekä ministerin tehtävistä Suomessa.
– Hän on karismaattinen puhuja omalla suomussalmelaisella tyylillään.
Toimeentulokysymykset keskiössä
Tärkeimpänä vaaliteemana Ulmanen tulee kampanjassaan nostamaan esille toimeentulon.
– Olet sitten työläinen, eläkeläinen, opiskelija tai työtön tai työläinen, niin sinun on aina tultava etuudella tai palkalla toimeen. Näitä asioita pystytään säätelemään muun muassa verotuksella ja rahoittamaan harmaantalouden torjumisella, johon pitää uuden hallituksen myötä panostaa huomattavasti enemmän.
Suomen pitää palata myös sopimusyhteiskuntaan, missä kolmikantaisesti neuvotellaan ja sovitaan asioista.
– Tämä hallitus on ”rakentanut” suomalaista yhteiskuntaa pakkolailla, määräämällä, uhkailemalla ja kiristämällä asioita. Pakkolaeista ovat kärsineet eniten pienituloiset ihmiset.
Tärkeänä asiana haluan ottaa esille myös eläkekaton, jota Suomessa yhtenä harvoista Euroopan maista ei ole säädetty.
– Eläketurvakeskuksen tilastojen pohjalta on laskettu, että 3000 euron eläkekatto toisi vuoden eläkemenoilla laskettuna jopa 900 miljoonan euron säästöt. Jos se toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden ja kirjastojen tai vanhusten laitospalveluiden kustannukset.
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös mahdollisuus tasata pieniä eläkkeitä, suurimmista eläkkeistä leikkaamalla.
– Suomessa eläkekatto koskisi vain viittä prosenttia eläkeläisistä eli 65 000 henkilöä. Loppuihin lähes 1,4 miljoonaan eläkeläiseen se ei vaikuttaisi mitenkään.
Pakolaiskiintiöitä kasvatettava
Pakolaiskiintiön kasvattaminen on paras tapa auttaa hädässä olevia.
– Vuosittainen pakolaiskiintiö oli mahdollista nostaa 2500. Suomi toimii EU:ssa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen merkittävän lisäämisen puolesta.
Suomessa panostetaan tällä hetkellä kotoutumisen parantamiseen.
– Jokaiselle Suomeen muuttaneelle tehdään kotoutumissuunnitelma ja selvitetään mahdollisuus siirtää vastuu kielikoulutuksesta kansallisille koulutuksen järjestäjille. Osana kotoutumista järjestetään koko maassa omakielisiä yhteiskuntaorientaatiojaksoja. Helpotamme perheenyhdistämistä. Samalla pitää panostaa käsittelyaikojen nopeuttamiseen.
Politiikassa on kyse valinnoista, silti meille syötetään päätöksiä aivan liian usein pakon varjolla.
– Sanotaan, että ilmastonmuutosta ei ole varaa torjua, vaikka yrityksille jaetaan ympäristölle haitallisia tukia miljardeja euroja. Sanotaan, että koulutuksesta on leikattava, vaikka samaan aikaan yhteisiä rahojamme tuhlataan suurituloisten veronalennuksiin. Tänä keväänä on aika laittaa loppu tälle keinotekoiselle pakon politiikalle ja rakentaa sellaista Suomea, joka on hyvä kaikille, ei harvoille. Yhdessä tekemällä se on mahdollista.
Petri Görman
Näin se pitäisi olla, max eläke joka olisi noin 7000€/ kk brutto, tämän saisi kaikki jotka työskentelevät 50 vuotta, riippumatta tuloista, äidit mitkä hoitaisi lapset kotona ennen koulu ikää saisivat siitä työ vuosia, pojat saisivat armeija ajasta myös työ vuoden, ilman omaa syytä työtömmälle ei tule siltä ajalta lisää työvuosia. Nyt on hullu systeemi, korkeasti koulutetut valmistuvat noin 28-29 vuotiaana ja menevät huippu virkaan saavat hyvää palkkaa ja jäävät johtaja eläkkeelle 60- vuotiaana, työura tosi lyhyt ja taas ollaan saama puolella, lisäksi juuri nämä elävät noin 85-95 vuotiaaksi, ei golf kentällä ja ilmastoidussa toimistossa paljoa rasitu, tutkimus tästä tehty ja he eivät ikinä maksa takaisin yhteiskunnalle sitä mitä heihin sijoitettu yhteiskunnan rahaa.