Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta

Kuva: RC Pajulahden kotiturnaus pelataan Lahden Nastolassa viikonloppuna. Elmeri Hovinen, Tero Leinonen ja Petri Laine uskovat, että heillä on mahdollisuus voittaa mestaruus kauden pääteeksi.


Kaukalopallon SM-sarjaa pelataan turnausluontoisesti tällä sarjakaudella. Pajulahdessa järjestetään lahtelaisjoukkueen kotiturnaus viikonloppuna. SM-sarjassa pelaa nyt kuusi joukkuetta ja niiden kotikaupungit ovat Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi.
– Toukokuussa päätettiin, että kausi pelataan kuudella joukkueella. Helsingistä ei ole vielä joukkuetta, mutta uskon, että ensi kaudella kaukalopalloa pelataan myös pääkaupunkiseudulla ylimmällä sarjatasolla, RC Pajulahden valmentaja Petri Laine sanoo.

Kaukalopallolla on Lahdessa pitkät perinteet ja varsinkin Kortteliliigan ansiosta uuteen joukkueeseen on ollut helppo rekrytoida pelaajia.
– Nyt on hyvä pöhinä päällä kaukalopallopiireissä, kun SM-sarja herätettiin henkiin alkuvuonna käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Vuodenvaihteen jälkeen RC Pajulahti aikoo käynnistää juniorityön kahden joukkueen voimin.
– Ne nuoret houkutellaan mukaan kaukalopalloon, jotka eivät viihdy jääkiekon parissa.

Kaukalopalloliitto kiertää mainostamassa lajia niiden kaupunkien kouluissa, joissa pelataan jo SM-sarjaa.
– Uskon, että saamme pelaajia kaukalopallon pariin helposti, koska yli 3000 pelaajaa päättää jääkiekkouransa A-junioreihin. Siinä on meille hyvä mahdollisuus houkutella pelaajia jatkamaan aktiiviuraa toisen lajin parissa.

Nopea ja yleisöystävällinen peli

– Kaukalopallossa mailaa ei saa nostaa tai painaa ja pelissä ei ole paitsiota. Vastustajaa ei saa myöskään taklata, Laine toteaa.

Kaukalopallossa saa laukoa palloa ja myös kontaktia voi ottaa vastustajan kanssa.
– Peli on nopeatempoista ja se on taitopelaajien laji.

Valmentajan mukaan hyvät luistelijat ovat kaukalopallojoukkueen selkäranka.
– Maalivahti torjuu palloja kahdella räpylällä.

Kaukalopalloa pelataan jääkiekkomailaa lyhyemmällä lajinomaisella mailalla.
– Tämä on yleisöystävällinen laji. Nopeaa ja tilannerikasta joukkuepeliä on mukava seurata.

RC Pajulahden pelaajaringissä on tällä hetkellä 27 pelaajaa.
– Kaukalopallossa kentällisessä on viisi pelaajaa ja maalivahti.

Puolustaja on selkäranka

Puolustaja Tero Leinonen on RC Pajulahden kapteeni.
– Löysin lajin yli 10 vuotta sitten, kun oma jääkiekkoura lässähti. Kutsu kävi harjoittelemaan aamujäille yhtenä viikonloppuna ja silloin jäin tähän lajiin koukkuun, Leinonen kertoo.

Kaukalopallossa Leinosta inspiroi sosiaalinen joukkuepeli ja se, että aikuiset miehet saavat harjoitella yhdessä tavoitteellisesti.
Leinonen muistuttaa, että jokainen kentällinen tarvitsee pallovarman puolustajan, jonka syötöt hyökkääjille ovat tarkkoja.
– Siniviivalla ei ole varaa menettää palloa.

Hyökkääjä Elmeri Hovinen pelaa toista kautta kaukalopalloa.
– Kortteliliigan kautta löysin tien tähän joukkueeseen.

Hovisen mukaan pallo vaatii enemmän käsittelytaitoa kuin jääkiekko.
– Hyvä kaukalopalloilija on ketterä ja vikkelä luistelija.

Mestaruus on RC Pajulahden tavoite turnausmuotoisessa SM-sarjassa.
– Meillä on neljä kertaa viikossa jääharjoitukset Asikkalassa tai Pajulahdessa. Sen lisäksi jokainen voi harjoitella lisää vapaaehtoisesti

Petri Görman

Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!


Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen budjettiehdotuksessa lukioille, perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen oli esitetty yli kolmen miljoonan euron säästöjä ensi vuodeksi.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa marraskuun puolivälissä ja päätti puolittaa sivistystoimialan leikkaukset. Julkisuudessa uutisoitiin, että opetukseen lisätään rahaa Lahdessa. Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto ihmettelee, miksi lasten ja nuorten asiat eivät kiinnosta päättäjiä, vaan säästötoimenpiteitä tehdään sieltä, mistä se on helpointa.

– Päättäjiltä puuttuu ymmärrys siitä, kuinka vakavia nyt toteutuvat leikkaukset ovat perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

Kalliolehto muistuttaa, että lukiossa on esitetyn budjettileikkauksen jälkeen lähes 100 kurssin supistustarve.
– Lukiossa on pakko järjestää lakisääteiset ja oppiaineiden syventävät kurssit. Ensimmäisenä leikataan kursseista, joiden avulla yritetään saada ryhtiä mahdollisten koulupudokkaiden opiskeluihin. Nyt suurin paine kohdistuu kursseihin, joilla opetetaan lukiolaisille perusopiskelutaidot

Eri kielten kursseista, matematiikasta ja äidinkielestä leikataan eniten.
– Sivistyspuolta ei voi johtaa kuin yritystä. Olisi joskus mukava päästä tilanteeseen, jossa koulutuspolkua voisi suunnitella viisi vuotta eteenpäin ilman leikkauspaineita.

– Olen edelleen sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi leikata. Se kertautuu pahoinvointina takaisin yhteiskuntaa moninkertaisesti, Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto sanoo.

Budjettileikkausten seuraukset pelottavat

Perusopetuksesta leikataan yli miljoona euroa pois vuonna 2023. Se tarkoittaa, että tuntikehys pienenee ja luokkien koko kasvaa.
– Apulaisoikeusmiehen lokakuussa antaman lausunnon myötä erityisopetuksen resurssia tarvitaan lisää. Silloin myös palkkakulut kasvavat paljon perusopetuksessa ja pahan kierre on valmis. Rauhattomuus avoimissa oppimisympäristöissä lisääntyy varmasti.

Kalliolehdon mukaan suunnitelluilla leikkauksilla on erittäin negatiivinen vaikutus opetuksen laatuun.
– Päättäjien tulisi nähdä se arkitodellisuus, missä tätä työtä tehdään. Enää ei voi säästää opetuksesta. Rahat on löydyttävä siihen muualta yhteiskunnasta.

Suurissa kouluissa on mahdollisuus yhdistää opetusryhmiä, mutta pienillä kouluilla ei ole siihen mitään mahdollisuuksia.
– Nyt voi kysyä rehellisesti, että saavatko oppilaat joka suomalaisessa peruskoulussa opetusta tasapuolisesti?

Budjettivaltuusto on viimeinen toivo

– Päättäjiä ei kiinnosta opetusammattilaisten viestit siitä, mitä kouluissa tapahtuu.

Kalliolehto ihmettelee myös sitä, kuinka paikallismediat kirjoittivat, että sivistyspuolen säästöt peruttiin.
– Leikkauslistalla komeilee vielä kuitenkin 1,5 miljoonan euron säästötavoitteet. Olisi rehellistä kertoa asiat lahtelaisille niin kuin ne todellisuudessa ovat.

Lahden kaupungilla olisi kuitenkin varaa perua sivistyspuolen säästöt, jos se haluaisi tarjota parhaat lähtökohdat elämään paikallisille lapsille ja nuorille.
– Nyt ei kuitenkaan puhuta suurista summista, mutta opetustyötä nämä leikkaukset lamauttavat liian paljon.


Toimittajan kommentti:
Ikävät asiat tulee kertoa avoimesti

Lahden kaupunginhallitus teki yksimielisen talousarvioesityksen kaksi viikkoa sitten. Asiasta tiedotettiin positiivisessa hengessä, että tuloja lisättiin menoja enemmän. Talousarvioesitykseen sisältyivät kuitenkin vielä lukio- ja perusopetukseen kohdistuvat rajut leikkaukset, eikä varhaiskasvatustakaan saa unohtaa tässä asiayhteydessä.

Näille kasvatuksen eri osa-aluille kohdistuu yhä edelleen 1,8 miljoonan leikkaukset vuodelle 2023. Kaupunginvaltuusto voi päättää asiasta toisin ensi maanantaina. Ministeri Ville Skinnari kirjoitti Omalähiön kolumnissaan, että Lahdessa järki voitti ja koulutuksesta ei leikattu. Samaan Lahden kaupungin lähettämään harhaanjohtavaan tiedottamiseen sortuivat Yle Lahti ja Etelä-Suomen Sanomat. Toimittaminen ei saa olla niin laiskaa, että viestin asiasisällön oikeellisuutta ei tarkisteta.

Olisi hyvä tietää, miksi Lahdessa ei tiedoteta asioista avoimesti. Keskusteluun nousee hetkittäin ajatus hallinnon avoimuudesta. Tässä asiayhteydessä olisi pitänyt kertoa suoraan, kuinka paljon leikataan lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Ehkä lähestyvät eduskuntavaalit vaikuttavat myös siihen, kuinka asioista kerrotaan julkisuuteen?

Sivistykseen kohdistuvat leikkaukset ovat rajuja ja ne koskettavat eniten mahdollisia koulupudokkaita perusopetuksessa ja lukiossa. Lahti valitsee näillä säästötoimenpiteillään todella ikävän tien. Opetuksesta ei ole enää varaa leikata yhtään pois. Jokainen asioita seuraava lahtelainen tietää, että kaupunki käyttää tällä hetkellä suomalaisista suurista kaupungeista vähiten rahaa opetukseen yhtä oppilasta kohti. Tästä asiasta ei kuitenkaan kukaan halua keskustella

Petri Görman


 

Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija

kuva: Dokumenttiohjaaja Keijo Skipparilla on kuvamateriaalia Lahden kaupunginteatterin edessä olevan kivitaideteoksen syntyprosessista. Se valmistui vuonna 1983.


Lahtelainen dokumenttiohjaaja Keijo Skippari viimeistelee parhaillaan dokumenttia kuva- ja veistostaitelija Olavi Lanusta. Dokumenttiohjaajan mielestä Lanu on merkittävin suomalainen ympäristötaiteilija. Hän toimi kuvataideopettajana Launeen yhteislyseossa 1959-1975. Sen jälkeen Lanu opetti nuoria opiskelijoita Lahden kuvataideinstituutissa.

– Suunnittelimme ympäristöviikkoa varten vuosi sitten, että näytämme Pikku-Vesijärven rannalla isolta screeniltä vanhoja ympäristöelokuvia. Samassa yhteydessä oli tarkoitus tehdä lyhytelokuva taiteilija Olavi Lanusta.

Tapahtuma peruuntui kuitenkin koronan vuoksi.
– Sen jälkeen huomasimme, että Lanusta ei ole koskaan tehty henkilödokumenttia.

Dokumenttiohjaaja Skipparin mukaan silloin syntyi ajatus laajemmasta dokumentista.
– Yllätyimme, että Lanusta ei ole koskaan tehty henkilödokumenttia. Siksi teimme dokumentin veistospuistosta ja taiteilijasta.

Dokumenttielokuva valmistuu tammikuussa ja sitä esitetään silloin Kinoiiriksessä Lahdessa.

Uutta materiaalia löytyi

– Sain ystävältäni Jukka Mustoselta kaksi haastattelua uutta dokumenttia varten. Ensimmäinen niistä oli kuvattu veistospuistossa vuonna 1991. Toinen oli haastattelu taiteilijan kotona vuonna 2000.

Skippari on erittäin tyytyväinen, että hän sai nämä ainutlaatuiset haastattelut käyttöönsä uutta dokumenttia varten.
– Dokumenttia varten Lanun tyttäret antoivat myös perhealbumin työryhmän käyttöön.

Ateneumissa on yli 12000 taitelijan ottamaa valokuvaa.
– Se oli löytöretki Lanun ympäristötaiteen maailmaan.

Taiteilija Lanu oli Skipparin mukaan orientoitunut vahvasti tulevaisuuteen kuvanveistäjänä.
– Hän loi ympäristötaidetta muutenkin kuin veistosten muodossa. Lumesta ja jäästä tehtyä taidetta Lanu dokumentoi itse kuviksi.

Lanun perusidea oli se, että luonnosta löytyy paljon käyttökelpoista materiaalia taidetta varten.
– Kukaan muu suomalainen taiteilija ei ole tehnyt yhtä paljon ympäristötaidetta. Siksi hän on merkittävin ympäristötaiteilija Suomessa.

Patoniittyyn ensimmäinen ateljee

Taiteilija Olavi Lanu muutti perheineen Etelä-Lahteen Patoniittyyn 1970-luvun alussa. Siellä alkoi uusi vaihe hänen taiteilijaelämässään. Uudessa talossa oli mahdollisuus tehdä isoja taideteoksia.
– Ensimmäiset ideat Venetsian biennalea varten syntyivät Patoniityssä jo varhain. Venetsiassa tapahtui myös Lanun kansainvälinen läpimurto vuonna 1978.

Lahden kaupunginteatterin edessä oleva kivitaideteos syntyi vuonna 1983.
– Kaksi Lanu-puiston veistosta on valettu Patoniityssä ja loput Renkomäen sorakuopalla.
Hänen teoksiaan on myyty ympäri maailman. Niitä voi löytää museoista ja yksityiskodeista.

Petri Görman

Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa

kuva: Kullankukkulanmäki on Hannele Taljalle paikka, jossa hän ulkoilee joka päivä.
– Tämä on niin ainutlaatuinen paikka, että tämä tulee säilyttää luonnontilassa tuleville sukupolville


Kullankukkulanmäki on etelälahtelaiselle Hannele Taljalle henkireikä ja sinne on hänen mielestään mukava mennä rauhoittumaan kiireisen arjen keskellä.
– Kullankukkula on aivan ainutlaatuinen paikka keskellä kaupunkia. Tämä alue tulee säilyttää luonnontilassa myös tulevaisuudessa.

Syyssateiden jälkeen senioreilla saattaa olla vaikeuksia liikkua alueella, koska siellä on paljon maan päällä olevia juurakoita.
– Jos oikein tarkasti katsoo sen alueen luontoa, niin voi havaita, että se on ihmisten aktiivisessa käytössä. Kuluneita polkuja ja katkaistua oksia on mahdollisuus havaita.

Taljan mielestä puuportaat eivät kuulu tälle alueelle.
– Yksi tuttavani pääkaupunkiseudulta ihmetteli, miten Lahdessa voi olla vielä näin luonnontilassa oleva paikka keskellä kaupunkia.

Kullankukkula on myös Länsiharjun koulun lähimetsä, jossa oppilaat tarkkailevat usein luontoa.

Alue kaipaisi suojelua

– Tällä hetkellä Kullankukkula on todella suosittu ulkoilupaikka. Se johtuu myös siitä, että alueelle on muuttanut paljon uusia asukkaita.

Vahva-Jussin alueen rakentaminen on vasta alussa, mutta sinne muuttaa paljon lapsiperheitä, joille lähiluonnolla on iso merkitys.
– Olen varma, että Kullankukkulan merkitys on myös alueen uusille asukkaille tärkeä.

Talja muistaa, kuinka uutta asuinaluetta ja kevyenliikenteenväylää rakennettaessa historiallisia joukkohautoja tuhottiin.
– Moni ei tiedä, että tällä alueella käytiin sisällissotamme viimeisimmät taistelut.

Kullankukkulan ainutlaatuista aluetta tulee myös tämän asian vuoksi säilyttää tulevia sukupolvia varten luonnontilassa.
– Uuden asuntoalueen suunnittelutyössä tehtiin muutamia virheitä. Tontteja olisi voinut kaventaa hieman, koska nyt kevyenliikenteenväylä on aivan kiinni Kullankukkulan juuressa.

Keidas keskellä kaupunkia

– Asemantaustaan ja Keijupuistoon on muuttanut paljon lapsiperheitä, koska alueella on vielä paljon vihreää luontoa. Kullankukkula on keidas keskellä kaupunkia.

Lahdessa Kullankukkulanmäellä käytiin sisällissodan viimeisimpiä taisteluja punaisten ja saksalaisten välillä huhtikuussa 1918.
– Olisi hyvä, jos alueelle saataisiin opastauluja tästä asiasta. Moni ei tiedä, kuinka merkittävä paikka tämä on suomalaisen yhteiskunnan historian näkökulmasta.

Alueella on myös kahden vanhan talon rauniot.
– Ehkä olisi hyvä asia, että ne olisivat siistimmässä kunnossa, mutta toisaalta ne kuuluvat jo kiinteästi tähän kokonaisuuteen.

Kullankukkulanmäki on täynnä mäntyjä ja siellä voi nauttia raikkaasta kaupunki-ilmasta.
– Siitä voi olla ylpeä, että meillä Lahdessa on säilynyt vielä lähiluontoa, jossa voi nauttia happirikasta ilmaa turvallisessa ympäristössä.

Petri Görman

Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa


Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen (Pro Lahti) on ollut huolissaan jo pitkään siitä, että Lahti maksaa suuria summia sakkomaksuja valtiolle siitä, että se ei hoida pitkäaikaistyttömyyttään kuntoon. Uusiempien laskelmien mukaan nyt tämä maksuosuus on jo 20 miljoonaa euroa vuodessa. Jo edellisen kaupunginvaltuuston aikana Korhonen esitti huolen tästä asiasta, mutta mitään toimenpiteitä asiaan liittyen ei ole haluttu tehdä Lahdessa.

– Lahden massatyöttömyyden juuret ulottuvat vuosikymmenien taakse, mutta on ollut epäviisasta ulkoistaa kaupungin sellaisia toimintoja, kuten ateria- ja laitoshuoltopalvelut, kuntatekniikka ja työpajatoiminta, jotka ovat edistäneet ammatillista koulutusta ja työllistämistä. Tästä maksamme nyt kallista hintaa.

Kaupunginvaltuutettuna Korhonen esitti, että Lahdessa panostettaisiin palkkatukityöllistämiseen, jotta sakkomaksuja saataisiin pienemmiksi.
– En saanut toisilta valtuutetuilta ymmärrystä ja esitykset raukesivat jopa kannattamattomina. Minun yhdessä 32 muun valtuutetun kanssa esittämä köyhyydenpoisto-ohjelma olisi tarjonnut toteutuessaan ainakin mahdollisuuden laajapohjaiseen ideointiin muun muassa työllisyyden edistämisessä, mutta kaupunginhallitus pisti aloitteen kolmeksi vuodeksi naftaliiniin, eikä tuonut sitä lainkaan valtuustokäsittelyyn minun valtuustokaudellani.

Kokoomus kantaa suurimman vastuun tästä

– Kaupungin omat työllistämistoimet omien työpaikkojen alasajostakin johtuen ovat rajalliset, mutta esimerkiksi kolmannen sektorin mahdollisuuksia ei palkkatukityöllistämisessä ole riittävästi hyödynnetty, vaikka kaikki mahdollisuudet tähän olisi olemassa kääntämällä sakot saataviksi työllistymisen myötä verotulojen ja valtionosuuksien muodossa.

Korhosen mukaan kokoomus kantaa suurimman vastuun kaupungin omien työpaikkojen alasajosta ja toimintojen yksityistämisessä, mutta demarit ovat näennäisestä vastustuksesta huolimatta nostaneet kädet pystyyn.
– Sosialidemokraatit ovat viime kädessä edistäneet kaupungin ja hyvinvointiyhtymän perintätoimen, tietotekniikka-, ateria- ja laitoshuoltopalvelujen alasajoa.

Lahdessa on vielä Korhosen mielestä toivoa saada työttömyyttä inhimillisempiin lukemiin.
– Toivoa pitää olla, mutta ratkaisut eivät löydy liisuista, kymiringeistä tai sivistystoimen tappolinjasta. Korhonen itsekin kestävän kehityksen tuotteiden kehittämiseen aikanaan yrittäjänä panostaneena näkee lahtelaisten yritysten mahdollisuudet tällä uuden teknologian saralla.

Kaupungin uskottavuus koetuksella

– Kaupungin on huolehdittava yhteiskunnallisesta tehtävästään ja sen pitää kohentaa asukkaidensa toimeentulomahdollisuuksia, panostaa koulutukseen, kulttuuriin ja palveluihin. Tätä vaatii makeistehtaallekin annettujen lupausten lunastaminen.

Korhonen sanoo, että veroeuroilla ”ruletinpeluu” tulee lopettaa ja nyt on Lahdessa keskityttävä perusasioihin.
– Tämä olisi sitä aitoa elinvoimaa.

Lahden työn paikan lopettaminen oli Korhosen mielestä erittäin typerä ratkaisu monesta eri näkökulmasta ajatellen.
– Sillä oli erittäin kielteinen vaikutus työllistetyille ja heidän perheilleen, myös kaupungin toimien uskottavuuden ja eettisyyden kannalta.

Korhonen haluaa muistuttaa, että lopettamispäätös vielä yhdistyi ajallisesti ja taloudellisesti kymmenen miljoonaa euroa nielleeseen Kymiring-seikkailuun, niin vahinko on ollut vaikutuksillaan mittava.
– Tästä tunaroinnista vastuu on virka- ja kaupunginhallituksen luottamushenkilöjohdolla.

Petri Görman

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen


Kaupunginjohtaja Pekka Timonen on esitellyt Lahden kaupungin talousarvioehdotuksen ensi vuodelle ja kaupunginhallitus on hyväksynyt ehdotuksen muutosten jälkeen. Seuraavaksi talousarviota käsittelee kaupunginvaltuusto. Tilanne on oleellisesti muuttunut siksi, että Lahdelta leikataan jatkossa verovaroja hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Tämä aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Lahdella on myös erittäin suuri nettoinvestointiohjelma ensi vuodeksi, jopa 72 miljoonaa euroa.

Timosen talousarvioesitys on selkeästi alijäämäinen. Kaupunginsairaalan kiinteistön myynnistä saatuja tuloja tuskin kannattaa käyttää välittömästi, vaan tuloja ja menoja pitäisi voida tarkastella pitemmällä tähtäimellä ja mahdollisesti purkaa Lahden kaupungin virkamieskuntaa ja karsia kannattamattomia tilarakenteita ja yksityisten kanssa kilpailevia sisaryhtiöitä?

Pekka Timonen on onnistunut houkuttelemaan Lahteen yrityksiä erinomaisella kunnan tonttipolitiikalla. Kysyimme häneltä muutamia kysymyksiä budjetista ja tulevaisuudesta.

Mitä hankaluuksia kaupungille syntyy tulevaisuudessa, ellei tarpeellisia investointeja kyetä toteuttamaan tietyssä aikataulussa?

– Pysähtyminen olisi vaarallista. Lahti kilpailee työpaikoista, yritysten sijoittumisesta ja investoinneista. Yrityksiä palvelevat tontti- ja liikenneinvestoinnit ovat välttämättömiä, jotta meillä on mahdollisuus menestyä. Koulut, päiväkodit ja vapaa-ajan palvelut on pidettävä korkeatasoisina. Ne vaikuttavat ihmisten haluun asua, muuttaa ja investoida Lahteen.

Miten Lahden työttömyyslukuihin pitäisi suhtautua? Lahdessa, kuten muuallakin Suomessa on kohtaamisongelmia. Työpaikkoja on, mutta tekijöitä ei löydy. Onko Lahti maksanut turhaan sakkoja käyttämättömistä työllisyysrahoista?

– Lahden työttömyyden ytimessä on suhteellisen suuri joukko ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä, joilla on matala koulutustaso. Heidän on hyvin vaikea työllistyä. Tarvitaan erilaisia ja uusia ratkaisuja. Sakkomaksujen määrä on liian suuri. Etsimme aktiivisesti ratkaisuja, ja siihen on myös mahdollisuuksia nyt kun työllisyyden hoito on siirtymässä valtiolta kunnille.

Onko Lahdessa liikaa kaupungin tytäryhtiöitä, jotka toimivat kannattamattomina ja kilpailevat yksityisten kanssa?

– Kysymys ei minusta ole siitä onko yhtiöitä liikaa vai liian vähän vaan siitä onko jokaisen yhtiön olemassaolo perusteltua ja siitä onko yhtiöiden toiminta tehokasta ja tuloksekasta.

Lahden kaupungilla on tällä hetkellä yli 3700 työntekijää. Ensi vuoden alussa tehtävät vähenevät radikaalisti, verotulot myös. Olisiko tässä tehostamisen varaa?

– Lahdessa muutos on jo toteutettu. Sote-uudistus tapahtui täällä käytännössä jo kun hyvinvointiyhtymä perustettiin ja tuhannet työntekijät siirtyivät kaupungilta yhtymään. Kaupungin organisaatio on muokattu vastaamaan uutta tilannetta. Suurin osa Lahden kaupungin työntekijöistä toteuttaa lakisääteisiä palveluja. Toki suurissa organisaatioissa on aina tehostamisen varaa ja sitä tehdään koko ajan.

Lahti on onnistunut loistavasti Malva-museossa ja muissa kulttuuriasioissa. Yleisesti on kuitenkin arvosteltu tiloista maksettavia erittäin kalliita kuukausivuokria, jopa 60 000 euroa kuussa. Kykeneekö Lahti myös tulevaisuudessa hoitamaan kampuksensa ja Malvan maksut?

– Kyllä pystyy. Haluan myös sanoa että olen hyvin iloinen Malvan saamasta suosiosta.

Millaisia asioita Lahden tulevissa talousarvioissa olisi huomioitava, että Lahti kykenisi tasapainottamaan tulevat budjettinsa?

– Kaupungin omien tulojen merkitys kasvaa merkittävästi sote-uudistuksen jälkeen. Olemme tottuneet keskustelemaan menoista, mutta jatkossa meidän tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen. Se on pitkäjänteistä työtä ja samalla menot on pidettävä hyvin kurissa.

Juhani Melanen

Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista

kuva: Keski-Lahti on suurin seurakunta Lahdessa.
– Laune on toiseksi suurin ja siellä väestömäärä kasvaa koko ajan. Paikat jaetaan yhteisessä kirkkovaltuustossa suhteessa seurakuntien jäsenmäärään, kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo.


Kaikilla evankelisluterilaiseen seurakuntaan kuuluvilla ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa oman seurakuntansa päätöksentekoon marraskuussa järjestettävissä seurakuntavaaleissa. Ennakkoon voi äänestää 8.-12.11 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 20.11.
– Seurakuntavaalien yhteydessä valituksi tulleet luottamushenkilöt päättävät asioista, joita seurakunnassa tapahtuu.

Nämä henkilöt suunnittelevat yhdessä seurakuntien työntekijöiden kanssa, millaista toimintaa seurakunnassa on.
– He päättävät myös seurakunnan rahojen käytöstä.

Launeen seurakunnan kirkkoherran muistuttaa, että alueella päätetään isoista asioista seuraavan nelisvuotiskauden aikana.
– Nuorille on löydettävä uudet asianmukaiset kokoontumistilat ja uudesta kirkollisesta tilasta päätetään myös jo lähitulevaisuudessa.

Nykyiset luottamushenkilöt yhdessä virkahenkilöiden kanssa ovat kuitenkin vieneet asioita taustalla eteenpäin.
– Uskomme, että nuorisotilojen suunnittelutyö alkaa jo vuodenvaihteen jälkeen.

Äänioikeus jo 16-vuotiaalla

Seurakuntavaaleissa äänioikeus on 16-vuotiaalla yhteisön jäsenellä. Ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa voi asettua täysi-ikäisenä. Launeella seurakuntaneuvostossa on 14 jäsentä.
– On haluttu, että nuoret voivat vaikutta seurakunnan elämään. Äänestämällä nuorten ääni tulee kuulluksi.

Launeen seurakunnan alue on laaja ja siihen sisältyy alueet radanvarresta Renkomäkeen.
– Tällä alueella väkimäärä lisääntyy huomattavan paljon. Uusilla ehdokkailla on siis paljon vaikutusvaltaa seurakunnan tulevaisuuteen.

Seurakuntaneuvosto päättää oman yhteisön elämästä sekä taloudesta.
– Siellä myös linjataan, millaista toimintaa seurakuntalaisille järjestetään. Keskitytäänkö diakonia- vai nuorisotyöhön enemmän?

Kirkkoherran mukaan hyvä seurakuntaneuvoston jäsen on kiinnostunut asioista ja uskaltaa tuoda oman mielipiteensä esiin.
– Luottamushenkilön täytyy olla valmis vuoropuheluun toisten kanssa. Meillä on ollut hyvä ilmapiiri Launeella. Yksituumaisesti olemme vieneet asioita eteenpäin seurakuntahallinnossa.
Seurakuntaneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa.

Kahdet vaalit yhtä aikaa

Jokaisesta Lahden seurakuntayhtymän seurakunnasta valitaan asukasmäärän mukaisesti edustajat yhteiseen kirkkovaltuustoon, jossa asioista päättävät 51 luottamushenkilöä.
– Seurakunnat muodostavat tällä alueella yhteisen talouden.

Yhteinen kirkkovaltuusto linjaa yhtymän yhteiset strategiset painopistealueet.
– Siellä päätetään myös rahankäytöstä. Kuinka paljon rippikoululaisilta peritään maksuja ja millainen hintataso Lahden alueella on hautapaikoissa.

Yhteisessä kirkkovaltuustossa käsitellään seurakuntien tilinpäätökset ja vahvistetaan muun muassa talousarvio.
– Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu neljä kertaa vuodessa.

Seurakuntavaaleissa luottamushenkilöt valitaan kahteen eri paikkaa.
– Meillä on kahdet vaalit seurakunnassa yhtä aikaa. Pelkonen toteaa.

Petri Görman

Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja

kuva: Kirjailija Kalle Veirto on ollut mukana Helsingin kirjamessuilla pitkään.
– Nyt ehdin vaihtaa muutaman sanan kustannustoimittajan kanssa tulevista teoksista.


Lahtelainen kirjailija Kalle Veirto on ollut Helsingin kirjamessujen vakiovieras jo 20 vuoden ajan. Vain kaksi kertaa kirjamessut ovat jääneet kirjailijalta väliin.
– Ensimmäisen kerran perheen lomamatka esti osallistumisen tapahtumaan ja toisen kerran sairastuin, enkä voinut olla mukana tapahtumassa.

Veirto veistelee hymy huulessa yhdestä hauskasta kirjamessujen kommelluksesta.
– Minun piti esiintyä nuorten kirjalavalla, mutta jouduin lukemaan uutta kirjaani johonkin pieneen puuhatelttaan, jossa mittarimadot vaelsivat lattialla ja heidän vanhempansa seurasivat heitä. En vieläkään tiedä, millainen kirjallisuus näitä pikkulapsia kiehtoi. Tämä tapahtui vuosia sitten.

Kalle Veirto on julkaissut kolme kirjaa tänä vuonna ja sen lisäksi miehen Henkka ja Kivimutka – kirjasta tehty elokuva oli ensi-illassa.
– Elokuva oli hieno puserrus uudelta tuotantoyhtiöltä vaikeissa olosuhteissa. Hyvä, että se valmistui. Siinä oli upeita kohtauksia alkuperäisiltä tapahtumapaikoilta.

Pumpputien voimakaksikko Stiga-lätkäturnauksessa

Kivimutkan koulussa on lukukampanja ja sen vuoksi siellä vierailee kirjailija. Poika tutustuu kirjailijaan ja he ottavat matsin Stiga-lätkää.
– Kivimutka näyttää kyntensä pöytälätkässä ja hän pääsee kansainvälisesti rahoitettuun turnaukseen Lahden Isku Areenalle pelaamaan.

Stiga-lätkäturnauksessa poikaa houkuttavat muhkeat rahapalkinnot, mutta asiat eivät kuitenkaan suju suunnitellusti.
– Huoltajana toiminut Henkka oli hieronut Kivimutkan hartioita ja toiminut sämpylämiehenä. Yht`äkkiä etsiväkaksikko joutuu taas outoihin tilanteisiin. Tämän tarinan jatkon voi lukea Henkka ja Kivimutka ja Kurko Kökköläinen -kirjasta.
– Kirjasarjasta ilmestyy 20. osa ja se jatkuu vielä pitkään.

Veirto on kirjoittanut myös jatko-osat kahteen urheilukirjaan.
– Meidän omat MM-karsinnat on kirjoitettu koululaisten jalkapallomaailmaan.

Kausi karilla -kirjassa seurataan jääkiekkoilija Jonne Suden matkaa untuvikosta ammattilaisuran porteille.
– Pojan lupaava jääkiekkoura on vaarantunut ja vauhtia urheiluun on haettava muualta.

Tähtiketju-sarja alkoi vuonna 2017 Kausi karilla on sen viides osa.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011