kuva: Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Perttola kertoo, että metsäkauriit elävät varsin pienellä alueella esimerkiksi Lahdessa. – Rakenteilla olevaa kehätietä ei ole vielä suljettu aidoin ja sen vuoksi metsäkauriit pääsevät vielä vapaasti liikkumaan Etelä-Lahdessa. Riista-aidat suojaat näitä hirvieläimiä pedoilta ja sen vuoksi populaatiot ovat kasvaneet vuosikymmenen aikana Lahden seudulla.
Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Perttolan mukaan Lahden seudulla on mahdollista nähdä metsäkauriita kaikkilla muualla paitsi keskustan alueella. Launeella Lahden eteläisen kehätie linjauksen kohdalla Patomäessä viihtyy runsaslukuinen metsäkauriiden populaatio. Ne ovat tulleet asutusalueiden liepeille sen vuoksi, että eläimille löytyy sieltä ravintoa. -Kaupunkialueella metsäkauriit ovat myös suojassa pedoilta. Ilveksiä tavataan satunnaisesti kaupunkialueella. Ne ovat vaarallisia vain vasoille. Kettuja liikkuu myös kaupunkialueella.
Moottoritien riista-aita suojaa myös metsäkaurispopulaatiota. – Sieltä ei pääse petoja liikkumaan helposti kaupunkialueelle.
Toiminnanohjaaja Perttola kertoo, että metsäkauris ei tarvitse ympärilleen tilaa kuin muutamia kymmeniä hehtaareja. – Uskon, että metsäkauris viihtyy myös tulevaisuudessa Lahden seudulla. Vähälumiset talvet ovat positiivinen asia erityisesti näille hirvieläimille.
Kehätietä ei ole vielä aidattu ja sen vuoksi metsäkauriit voivat liikkua vielä vapaasti Etelä-Lahden alueella. – Aitaamisen jälkeen ne etsivät uudet kulkureitit.
Ilmoita hirvieläinvahingosta hätäkeskukseen
Metsäkauriit kerääntyvät suurempiin laumoihin yleensä syksyllä. Naaraat kasvattavat kesän aikana vasoja ja pukit liikkuvat ja kiertelevät reviiriään ylivuotisten kanssa.
–Keväällä metsäkauriit saattavat tulla omakotitalojen pihoille, kun luonto on karuimmillaan. Silloin ne eivät löydä ruokaa muualta kuin ihmisten piha-alueilta.
Liikenne on metsäkauriiden suurin vihollinen. – Ne liikkuvat usein laumoina aamuhämärissä.
Metsäkauris on ketterä sekä nopea eläin ja sen vuoksi sitä ei aina välttämättä huomaa liikenteessä ajoissa. – Hirvieläin-, suurpeto- ja villisikakolarista pitää aina ilmoittaa hätäkeskukseen. On myös hyvä merkitä kolaripaikka viranomaisia varten. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen saa poistua kolaripaikalta.
Kuva: Porvoonjoentie siirtyy uudelle reitille elokuussa. (merkitty punaisella)
Lahden eteläinen kehätie aiheuttaa vielä yhden muutoksen vanhoihin tielinjauksiin Etelä-Lahdessa. Porvoonjoentien reitti siirtyy kulkemaan Patomäentunnelin päältä elokuussa. Tällä tieosuudella tehdään parhaillaan viimeistelytöitä ja rakennetaan muun muassa kevyenliikenteenväylä valmiiksi.
– Sen jälkeen, kun nykyinen linjaus suljetaan elokuussa, niin meidän täytyy rakentaa Lahden eteläistä kehätietä enää 100 metrin pätkä jätevedenpuhdistamon ja tunnelin välisellä alueella, projektipäällikkö Janne Wikström kertoo.
Elokuusta lähtien Porvoonjoentie kääntyy jätevedenpuhdistamon kohdalla kaupungista päin ajettaessa vasemmalle.
– Olemme rakentaneet ammattitaidolla uuden reitin lähelle tulevaa jalkapallokenttää. Uskon, että ihmiset ottavat uuden linjauksen ilolla vastaan.
Jätevedenpuhdistamolle rakennetaan tässä yhteydessä uusi tieliittymä.
– Kehätielle ei voi enää tämän jälkeen ajaa, koska vanhan tien katkaisee oja. Sen lisäksi uusi tielinjaus kulkee huomattavasti nykyistä tielinjausta korkeammalla.
Wikströmin mukaan uusi tieyhteys otetaan niin sanotusti lennossa käyttöön elokuun aikana, eikä alueelle tarvitse sen vuoksi enää tehdä merkittäviä poikkeusjärjestelyjä.
Jalkapallokenttä käyttöön vuonna 2022
Patomäen jalkapallokentän raakamuotoilu tehdään tämän kesän aikana. Ensi vuonna alueella on tarkoitus tehdä istutus- ja vihertyöt.
– Jalkapalloharrastajat pääsevät nauttimaan uudesta kenttäalueesta kesällä 2022.
Projektipäällikön mukaan kenttäalueen huoltorakennus ei kuulunut alkuperäiseen hankesuunnitelmaan.
– Mahdollisen huoltorakennuksen toteutus on Lahden kaupungin kustannusvastuulla, joten siitä päättää Lahden kaupunki.
Liikenne siirtyy takaisin Luhdantaustankadulle heinäkuun alussa.
– Tunnelialueella tehdään vielä viimeistelytöitä, mutta katu on mahdollista ottaa jo nyt käyttöön.
Lahden eteläisen kehätien alueella tehdään koko kesän ajan viimeistelytöitä.
– Kuorrutamme koko väylän alueen viherkerroksella, jotta tästä alueesta tulee myös kaunis kokonaisuus.
kuva: Liipolankartanon hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski ja isännöitsijä Eero Vesanen ovat tyytyväisiä siitä, että vuoden kestänyt saneerausprojekti Luhtikadulla on viikon kuluttua ohi.
Asunto-osakeyhtiö Liipolankartanon hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski menetti kerrostalon tulipalossa vuosi sitten oman kotinsa sekä sijoitusasuntonsa. Kosken asunnot eivät palaneet vaan ne kärsivät vesivahingoista. – Sain soiton tulipalosta kesämökille ja olin alle puolessa tunnissa paikalla Luhtikadulla. Seurasin hetken tulipaloa, mutta lähdin takaisin kesämökille, kun satoi vettä.
Hallituksen puheenjohtaja kertoo, että hän ei suuremmin järkyttynyt tilanteesta, vaikka omaa omaisuutta tuhoutui.
– Tulipaloa seuraavana päivänä vakuutusyhtiöstä soitettiin ja sain heti asunnon Saksalasta, jossa olen melkein vuoden nyt asunut.
Jo kahden päivän päästä asuntoja tyhjennettiin tavaroista ja viikon sisällä kaikki oli jo viety pois. – Se harmitti, että meidän varastotiloissa varkaat vierailivat heti tulipalon jälkeen.
Keräily- ja perintöesineitä tuhoutui
– Meitä sijoitettiin asumaan eri puolille kaupunkia. Olen tavannut vuoden aikana vain muutaman samassa talossa asuneen ihmisen. On jännä nähdä tämän kuukauden lopussa, kuinka moni palaa takaisin Luhtikadulle.
Tulipalon yhteydessä moni asukas menetti korvaamattoman arvokkaita keräily- ja perintöesineitä. – On yksiselitteisen varma asia, että näitä vahinkoja yhdenkään asukkaan vakuutus ei korvaa täysimääräisesti, mutta tämänkin asian kansa pitää osata elää.
Hallituksen puheenjohtaja muistuttaa, että ketään ei saa osoittaa sormella tulipalosta, koska vahinkoja saattaa tapahtua kenelle tahansa. – Teen itsekin pitkiä työpäivä ja joskus väsyttää.
Koskella olisi mahdollisuus palata uuteen kotiin juhannukseksi, mutta mies aikoo viettää keskikesän juhlaa mökillään. – Ei tämä projekti ole minua paljon työllistänyt, mutta isännöitsijälle on annettava iso kiitos tästä projektista. Hän on tehnyt työtä taloyhtiömme eteen isolla sydämellä.
Ajattelin, että saneerausprojekti olisi ohi nopeammin, mutta saimme esimerkiksi rakennusluvan katolle vasta tammikuussa. – Ehkä järjestämme grillijuhlat tulipalon vuosipäivänä 1.7. Ehkä muistelemme myös menneitä, mutta katsomme tiukasti tulevaisuuteen.
Ammatillisesti opettavainen projekti
– Missään ei opeteta, kuinka tulipalon jälkeen toimitaan. Olen oppinut ammatillisesti vuoden aikana todella paljon elämästä ja uudisrakentamisesta, isännöitsijä Eero Vesanen toteaa.
Isännöitsijän mukaan nyt olisi saatavilla konsulttiapua, jos joku paikallinen kollega joutuisi yhtä ikävään tilanteeseen. – Tämä on vaatinut yhteispeliä monen eri ihmisen kanssa. Erityiskiitokset haluan lähettää vakuutusyhtiölle. Työ heidän kanssaan on sujunut koko ajan mallikkaasti.
Liipolankartanon tulipalo aiheutti yli 2 miljoonan euron vahingon. – E-rapun asukkaat pääsivät katsomaan kotejaan viime viikonloppuna ja D-rapun väki pääsee viikkoa myöhemmin. Kesäkuun loppuun mennessä kaikilla on mahdollisuus muuttaa takaisin koteihinsa.
Isännöitsijän työt jatkuvat vielä pitkälle syksyyn tulipalon aiheuttamia vahinkoja selvitellen. – Tiedän kokemuksesta, että saneerauksen jälkeen tehdään aina takuutöitä. Niitä on odotettavissa myös Luhtikadulla.
Koronapandemia on sotkenut tulipalon syiden selvittelyä ja asiaan palataan mahdollisesti syksyllä. – Palo- ja poliisitutkinta on vielä kesken ja siitä minulla ei ole mitään tietoa.
– Ympäristölupaa ei automaattisesti käsitellä uudelleen tulipalon takia, vaan laitoksen vanha lupa on voimassa niin kauan, kunnes lupaviranomainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekee uuden päätöksen. Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella, Hämeen Ely -keskuksen ympäristöyksikön ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää kertoo.
Hämeen ELY-keskus arvioi samassa yhteydessä, onko nykyiseen ympäristölupaan tarpeen hakea muutosta. – Purkupiha Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toukokuussa ympäristölupahakemuksen koskien Jokimaan kierrätyslaitoksen toiminnan muuttamista. Aluehallintovirasto tulee tiedottamaan lupahakemuksesta kuuluttamalla. Hakemuksen käsittelyssä huomioidaan myös sattunut tulipalo.
ELY-keskus ei ole tehnyt mittauksia Porvoonjoesta tulipalon jälkeen. Lahden kaupungin puolesta Porvoonjoessa tehdään automaattista vedenlaadun seurantaa. – Lahden kaupungin vesiensuojelupäälliköltä saatujen tietojen mukaan vedenlaadussa ei havaittu muutoksia tulipalon seurauksena.
Asukkailta on kirjattu valituksia
Alueen asukkailta on tullut ELY-keskukseen joitakin valituksia Purkupiha Oy:n Jokimaan kierrätyslaitoksen toiminnasta liittyen meluhaittoihin ja alueen roskaantumiseen. – Ympäristöluvan mukaisesti toiminnanharjoittajan on tullut selvittää melupäästöt ja melun leviäminen laitoksen ympäristöön ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Mittausvelvoite on näin ollen toiminnanharjoittajalla, joka kustannuksellaan teetättää mittaukset ulkopuolisella asiantuntijalla.
ELY-keskus valvoo, että mittaukset tehdään ympäristöluvan edellyttämällä tavalla ja tarkastaa mittausraportin. – Mikäli mittauksissa todetaan lupaehtojen ylityksiä, edellyttää ELY-keskus toiminnanharjoittajalta toimenpiteitä meluntorjunnan tehostamiseksi.
Jokimaan kierrätyslaitos kuuluu valvontaluokkaan 2, joten tarkastuskäynti tehdään joka toinen vuosi. – Valvontaluokka määräytyy riskiperusteisesti. Jokimaan kierrätyslaitoksen valvontaluokitus on tarpeen tarkastaa tulipalon jäljiltä.
– Pelastuslaitoksen suorittama palotutkinta ja onnettomuusselosteen laadita pelastuslaitoksella ovat edelleen kesken. Näiden valmistuttua muodostuu tarkempi kuva palaneista jätteistä ja tuotteista.
Kierrätysasema käyntiin mahdollisimman nopeasti
– Tavoitteenamme on saada ympäristöluvanmahdollistamat vastaanotto- ja käsittelytoiminnot käyntiin mahdollisimman nopeasti. Ympäristölupamme mahdollistaa tiettyjen vastaanotto- ja käsittelytoimintojen aloittamisen ilman tuotantohallia, kertoo Purkupiha Oy:n kierrätysyksikön johtaja Kimmo Rinne.
Hämeen Ely -keskus tarkistaa ympäristöluvan mukaiset vaatimukset ja myöntää luvan aloittaa kierrätysaseman toiminnot sen jälkeen luvan mukaisesti. – Suunnittelemme uudet prosessit ja hallien sekä tuotantolinjat yhteistyössä henkilökunnan, pelastuslaitoksen ja viranomaisten kanssa. Kaikki toimintaan liittyvät riskitekijät on tarkoitus minimoida.
Sammutusvesialtaiden maamassoille käsittely sovitaan Lahden ympäristöpalvelun kanssa. – Maamassoille tehdään tarvittavat analyysit ja niiden tulosten pohjalta viranomaiset määrittävät tarvittavat käsittelytoimenpiteet.
”Olemme pahoillamme tapahtuneesta”
– Onnistuimme rakentamaan sammutusvesien suoja-altaat ennen kuin vedet alkoivat valumaan Makkaraojaan.
Ympäristöluvan perusteella Purkupiha Oy:llä on lupa varastoida akkuja alueella. – Meillä oli akkuja varastossa hyvin pieni määrä, eikä palo aiheuttanut niiden osalta vaaraa ympäristölle.
Kierrätysyksikön johtaja Rinne kertoo, että he ovat saaneet lähinaapureilta palautetta meluun ja tienvarsien roskaantumiseen liittyen. – Lähinaapureiden palaute tulee yleensä Ely -keskuksen kautta.Käymme palautteet läpi ja laadimme tarvittavat korjausehdotukset, joiden toteuttaminen sovitaanHämeen Ely -keskuksen kanssa.
– Tulipaloa on käsitelty Lahden ympäristöpalveluiden ja Hämeen Ely-keskuksen kanssa. Olemme pahoillamme tapahtuneesta, mutta katse ja toimenpiteet keskitetään nyt jo tulevaisuuteen.
Merja Koskipalo-Halisen ja Birgitta Mäkisen mielestä Purkupiha Oy:n jätteenkäsittelylaitos pitäisi siirtää kauemmaksi asutuksesta.
Birgitta Mäkinen: ”Tähän maalaismaisemaan tuo laitos sopii erittäin huonosti”
Birgitta Mäkinen asuu Hangasmäessä Miekkiössä 500 metrin päässä Purkupiha Oy:n toimipisteestä. Hangasmäkeen kuuluu lähellä sijaitsevalta teollisuusalueelta melua usein myöhään iltaan saakka. – Meteli on kolinaa, kumisevaa hakkaamista ja metallin kirskuntaa ja pauketta. Joskus meteliä on myös viikonloppuisin.
Mäkinen on sen lisäksi huolestunut jätteiden käsittelystä ja murskauksesta aiheutuvasta pölystä. – Olen soittanut tästä asiasta muutaman kerran Ely-keskukseen.
Tulipalon yhteydessä Hangasmäkeen kantautui savua ja Mäkinen haluaa tietää, kuinka paljon sammutusvedet turmelivat läheistä luontoa. – Asuntomme ja palaneen teollisuuskiinteistön välissä oleva metsä haisee myrkyllisille savukaasuille, enkä suosittele, että siellä kukaan vierailisi. Tältä luonnonkauniilta alueelta ei kannata poimia marjoja ja sieniä vähään aikaan.
Mäkinen ei ymmärrä, miksi erilaista rakennusperäistä purkujätettä on mahdollista käsitellä lähellä asuinaluetta ja virtaavien vesien läheisyydessä. – Meidän maalaismaisemaamme tuo laitos sopii erittäin huonosti.
”Kierrätysyritykset kauemmaksi asutuksesta”
– Kannatan kierrätysyritysten toimintaa, mutta niiden toimipaikat tulee valita niin, että ne eivät vaaranna asutusalueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä, kertoo Tuomenojalla asuva Merja Koskipalo-Halinen.
Hänen mukaansa viranomaiset ovat tehneet suuren virheen, että he ovat antaneet toimiluvat kierrätysmateriaaleja käsitteleville yrityksille Jokimaan yrityspuistosta. – Olen ollut muutaman kerran yhteydessä Ely-keskukseen ja Lahden kaupunginvirkamiehiin roskaamisesta, koska kuorma-autoista putoilee usein roskia Helsingintielle.
Tuomiojalla ihmiset ovat pelänneet, että kierrätysyrityksissä on mahdollista tapahtua onnettomuuksia. – Toivottavasti lähiluontomme ei saastunut pahasti tämän onnettomuuden vuoksi.
