Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat


Omalähiö lehti tavoitti kiireisen Lahden hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvailan viikkoa ennen kisojen H-hetkeä ja uteli hänen mietteitään niin menneistä kuin tulevistakin Salpausselän kisoista ja niiden tulevaisuudesta.

Milloin olit itse ensimmäisen kerran Salppurin kisamontussa? Kuvaile tunnelmia.
– Vuonna 1968 kolme vuotiaana koko perheen voimin. Pienestä pojasta kaikki oli valtavan suurta ja ihmeellistä. Ilotulitus oli jännittävä ja ehkä vähän pelottavakin asia.

Mikä on koulutuksesi ja mitä teit ennen valintaasi LHS:n toiminnanjohtajaksi?
– Olen koulutukseltani liikuntatieteen maisteri ja olen tehnyt työurani pääasiassa urheilun järjestöelämässä. Olen työskennellyt kymmenisen vuotta Suomen hiihtoliitossa mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajana sekä kymmenisen vuotta Suomen golfliiton valmennuksen johtajana.

Miten saatte lahtelaiset katsojat taas palaamaan kisamonttuun entisten huippuvuosien tapaan ja millainen on katsojaodotuksenne nyt juhlavuonna?
– Olemme suunnanneet merkittäviä panostuksia viestintään ja näkyvyyteen sekä kaupungilla että verkkoympäristössä. Vastaanotto 100v juhlakisoille on ollut lahtelaisilta erinomaista. Juhlakisoissa on myös paljon oheisohjelmaa, joka kiinnostaa varmasti itse urheilukilpailuiden lisäksi kaikenlaisia kisavieraita. Viime vuonna kisoissa kävi 35 000 kisavierasta ja kyllä tänä vuonna odotuksemme ovat korkeammalla.

Miten lahtelainen nuoriso saataisiin innostumaan taas mäkihypystä ja palauttamaan Suomen kadonnut mäkimaine?
– Lahtelainen mäkihyppy on hyvässä nosteessa. Karpalossa harjoittelee viikoittain yli 60 junioria ja uusia harrastajia tulee jatkuvasti lisää. Seurassamme on viimeisen kuuden vuoden aikana tehty kovasti töitä tämän asian eteen ja se näkyy harrastajamäärissä. Kyllä lentäminen kiinnostaa pieniä tyttöjä ja poikia, niin kuin se on aina tehnyt.

Lausuit Timo Taulon julkaisemassa hienossa juhlajulkaisussa Kaikkien aikojen hiihtokilpailut että strategianne ensi vuosisadalle on ”Suomen paras lumella”. Tarkenna slogania hiukan meille taviksillekin?
– Lahden Hiihtoseuran strategia on olla Suomen paras lumella. Se kuvastaa sitä asennetta millä seurassa toimimme kaikilla toiminnan osa-alueilla. Olemme Suomen suurin hiihtoseura ja haluamme olla tiennäyttäjä niin urheilullisesti, kuin kilpailuiden järjestämisenkin näkökulmasta.

Toteutuisivatko Salpausselän kisat ilman vapaaehtoisia? Paljonko heitä työskentelee kisaorganisaatiossa tänä vuonna?
– Yksiäkään järjestetyistä Salpausselän kisoista ei olisi järjestetty ilman vapaaehtoisia. Tämän kokoluokan tapahtumaa ei ole mitenkään mahdollista järjestää ilman ammattitaitoista vapaaehtoisten joukkoa. Tänä vuonna vapaaehtoisia on noin 1100 henkilöä. Järjestämme myös vuosittain muita suuria kansainvälisiä tapahtumia mm. Finlandia-hiihto on järjestetty 50 kertaa. Järjestämme vuosittain myös Continental-Cupin kilpailut.
Tänä vuonna järjestimme Hopeasomman loppukilpailut, johon osallistui yli 700 nuorta ja neljän viimeisen vuoden aikana olemme olleet järjestämässä kaksia pohjoismaisten lajien nuorten MM-kilpailuja sekä viime talvena nuorten olympiafestivaalien mäkihypyn ja yhdistetyn kilpailuja. Kaikki nämä tapahtuvat tarvitsevat valtavan määrän vapaaehtoistyötä.

Millaista oheisohjelmaa Salppuri tarjoaa juhlavuonna?
– Tänä vuonna on todella monipuolista oheisohjelmaa mm. perinteinen after ski, ilotulitus, helikopterilennätys, nosturilla pääsee 90 metrin korkeuteen, maittavaa ruokaa ja juomaa, karaokea, lapsiperheille on omaa ohjelmaa Karpalon alueella. Myös lauantain iltamäessä vanhoja perinteitä elvytetään mutta se pitää itse tulla kokemaan.

Miten Lahden kaupunki on tukennut LHS:n toimintaa ja millaista mainehyötyä se voi tavoitella?
– Lahden Hiihtoseura saa vuosiavustuksia Lahden kaupungilta samalla tavalla, kuin muutkin lahtelaiset urheiluseurat. Salppurin kisoissa Lahden kaupunki on aina ollut vahvasti mukana kisajärjestelyissä. Kaupungin liikuntatoimi huolehtii maailmanluokan kilpailuolosuhteet kuntoon. Olemme käynnistäneet kahdeksansien pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuiden hakuprosessin yhdessä Lahden kaupungin ja Suomen hiihtoliiton kanssa. Missään muualla maailmassa ei ole järjestetty mäkihypyn, yhdistetyn ja maastohiihdon MM-kilpailuita näin montaa kertaa.

Salpausselän Kisojen yhteydessä kaupunki saa erittäin suurta medianäkyvyyttä kymmenien miljoonien TV-katsojien kautta sekä kaikki lähiseudun majoitusliikkeet ovat loppuun myytyjä. Niin joukkueet kuin kisavieraatkin käyttävät kaupungissa olevien yrittäjien palveluita runsaasti. Tämän kokoluokan tapahtumilla on positiivinen aluetaloudellinen vaikutus.

Järjestetäänkö Lahdessa kahdeksannet MM-kisat vuonna 2029?
(aiemmat 1926, 1938,1958,1978, 1989,2001 ja 2017)

– Jos minä päättäisin, niin kyllä järjestetään. Tässä asiassa eletään jännittäviä hetkiä. Toukokuu alussa tiedämme onko meillä kilpailijoita tässä hakuprosessissa. Lopullinen päätös kisajärjestäjästä saadaan vuoden 2024 toukokuun lopussa kansainvälisen hiihtoliiton kongressissa Reykjavikissä.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
ARKISTO