Tapio Irri: Patoseutu on lintukoto keskellä kaikkea

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Patoseudun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Irri  (kuvassa vas.) on rakentanut ensimmäisen omakotitalon Lokinkadulle vuonna 1973. Siitä lähtien mies on viihtynyt asuinalueella, eikä ole koskaan suunnitellut muuttoa pois sieltä. Viimeiset 10 vuotta mies on ollut yhdistyksen puheenjohtaja.

1. Millä tavalla omakotiyhdistyksen toiminta on muuttunut sen alkuajoista lähtien?
– Järjestimme joka talvi hiihtokilpailuaja asuinalueen lapsille ja niihin osallistui melkein kaikki alueen lapset. Emme ole enää tällä vuosikymmenellä järjestäneet tätä tapahtumaa, koska osallistujia ei ole. Silloin 1970 –luvulla omakotiyhdistyksen pikkujoulut ja muut kulttuuririennot kokosivat ihmiset yhteen. Nyt emme saa edes yhtä linja-autollista ihmisiä mukaan, kun moniin rientoihin lähdettiin 40 vuotta sitten useilla linja-autoilla.

2. Millaista toimintaa omakotiyhdistys järjestää tällä hetkellä?
– Keskiviikkoisin Patoseudun toimintakeskuksella on tuolijoogaa ja perjantaisin tunnin jokaisella on mahdollisuus lähteä ohjatulle sauvakävelylle. Kahden viikon päästä meillä on talvitapahtuma alueen lapsille. Keväällä järjestämme aina siivoustalkoot.

3. Mitä muuta ohjelmaa on odotettavissa tänä vuonna?
– Omakotiyhdistys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlimme tätä asiaa syksyllä.

4. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä yhdistyksessämme on 200 jäsentä. Olemme Lahden alueen suurin omakotiyhdistys. Kevätkokouksessa haluamme antaa myös uusille jäsenille yhden vaikutuskanavan lisää. Luottamusasemiin on helppo päästä.

5. Miksi jäseneksi kannattaa liittyä?
– Tällaisen organisaation tulee olla olemassa, jos ongelmia kohdistuu asuinalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Aina silloin tulee olla iskussa ja jonkun tulee olla puhemies kaupungin suuntaan.

6. Huolettaako Patomäen asukkaita tällä hetkellä mikään asia?
– Vastustimme kehätietä loppuun saakka, mutta nyt se on rakenteilla. Olisimme halunneet Renkomäen linjauksen, koska se oli halvempi. Alueen kaikki katuremontitkin valmistuivat viime kesänä, joten lintukodossamme on kaikki varsin hyvin. Ehkä muutama postilaatikko on väärässä paikassa katuremontin jäljiltä, mutta siinä ovat suurimmat huolemme.

7. Millainen asuinalue Patoseutu on?
– Tämä on rauhallinen asuinalue lähellä moottoritietä ja kaikkia Launeen marketkeskittymiä. Täällä saat asua rauhassa ilman, että naapurit tai liikenteen melu häiritsee.

8. Onko alueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos?
– Moni täällä lapsuutensa viettänyt aikuinen on palannut takaisin. Täältä on helppo liikkua Helsingin suuntaan tai muualle Päijät-Hämeeseen.

9. Missä yhdistys kokoontuu?
– Patoseudun toimintakeskus on meidän yhteinen kokouspaikka, jossa on myös mahdollisuus järjestää muutakin toimintaa.

10. Mitä haluaisit parantaa patoseutulaisten palveluissa?
– Toivottavasti bussilinjojen reittejä hieman tarkastellaan. Olisi mukavaa, jos vanhempi väki myös pääsisi esimerkiksi Citymarketiin ja Prismaan bussilla.


Tuomo Torkkel: Kiinteistöverot herättivät edellisen kerran yhteisöä

Tuomo Torkkel (kuvassa oik.) on ollut tämän vuosikymmenen Patoseudun omakotiyhdistyksen hallituksessa mukana. Torkkel muutti perheineen asuinalueelle vuonna 1980.
– Patomäen puolella on paljon eläkeläisiä, mutta Vartiolaaksossa asuu nuorempaa väestöä.

Viimeksi patoseutulaisia yhdisti kiinteistöveron nostouhkaus muutama vuosi sitten.
– Onneksi meidän verorasitus kasvoi vain hieman. Onnistuimme siis vaikuttamaan päättäjät ja peruivat veronkorotukset.

Torkkel muistaa, kuinka Patoseudulla järjestettiin aikoinaan hiihtokilpailuja ja siellä oli myös liikuntapaikkoja urheilua varten.
– Onneksi meillä on vielä tuo pururata, jossa tulee itsekin liikuttua. Hiihtokilpailut ja liikuntapaikat ovat jo historiaa valitettavasti

Yksi toive Torkkelilla on kehätien rakentajille.
– Toivottavasti latuyhteydet Liipolaan ja Renkomäkeen säilyvät rakennusvaiheen jälkeen. Niin ja uimahalli olisi myös mukava saada Launeelle jo seuraavalla vuosikymmenellä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset sekä Ratia suhtautuvat kriittisesti valtuustotukeen
Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo
Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen: Huumeongelma pitäisi reilusti myöntää, eikä vain lakaista sitä maton alle
Mirva Illi-Lampio: Perhekahvilat ovat tärkeitä vertaistuellisia kohtaamispaikkoja
ARKISTO