Lahden eteläinen ohitie on ollut kiistelyn aiheena jo 60-luvulta asti jolloin ensimmäisen kerran joku piirsi tussillaan karttaan ohitielinjauksen kulkemaan Launeen läpi. Lahti oli silloin hyvin erinäköinen kaupunki kuin nyt, liki 50 vuotta myöhemmin. Silloin Launeen linjaus sijoittui oikeasti kaupungin etelälaitamille, sillä mm. Patomäkeä tai Liipolaa ei vielä ollut olemassakaan, ainakaan sellaisina asutusalueina kuin me ne tänä päivänä tunnemme. Kun kaupunki ajan myötä kasvoi etelään päin, syntyi tarve siirtää ohitie kauemmas asuinalueilta. Miksi ohitie kulkisi keskellä kaupunkia? Keksittiin ohitielle uusi, hieman etelämpänä kulkeva vaihtoehtoinen linjaus Renkomäen kautta. Tämä Renkomäen linjaus valittiinkin valtuustossa Lahden eteläisen ohitien uudeksi linjaukseksi 90-luvun lopussa. Joitain tahoja tämä ei miellyttänyt ja niinpä useamman hieman kyseenalaisenkin äänestyksen jälkeen Launeen linjaus naulattiin Lahden ainoaksi ohitievaihtoehdoksi. Sen jälkeen juupas eipäs- keskustelu on värittänyt lahtelaista poliittista kenttää ja kahvipöytäkeskusteluja. Launeen linjauksen vastustajat eivät ole luovuttaneet, vaikka tällä hetkellä Launeen linjaus näyttääkin ainoalta vaihtoehdolta. Omalähiön kolmeosaisen haastattelun toisessa osassa keskitymme pohjavesi-kysymyksiin. Ensimmäisessä osassa viime viikolla keskusteltiin tieliikenteen määristä ja kolmososassa tietenkin pureudumme VT12-politiikkaan.

 

Valtatiet suojattu, junaradat suojaamattomia

Pohjavesien suojelu on yksi keskeisistä perusteista siirtää valtatie 12 Launeelle. Nykyisen linjan, joka kulkee kaupungin läpi katsotaan olevan suureksi vaaraksi pohjavesille.
”Pohjaveden pilaantumisriski kaupunkiseudulla pienenee, koska liikennettä siirtyy nykyiseltä harjualueelta Launeen linjaukselle muita vaihtoehtoja enemmän” sanotaan Launeen linjauksen yhdessä keskeisimmässä perusteluissa. Onko näin?
– Pohjaveden suojelu Launeen moottoritien eräänä pääperusteluna merkitsee sitä, että jokunen säiliörekka Lahden liikenteessä on kirjaimellisesti kuin pisara meressä siinä todellisuudessa, että joka päivä Pietarinrataa kulkee Vainikkalasta Lahden kautta Sköldvikiin useita superraskaita säiliövaunujunia, mutta junaradalla ei ole metriäkään pohjaveden suojausta. Vaaramomentti junaliikenteessä on noin 400-kertainen tieliikenteeseen verrattuna toteaa faktat Markku Meriluoto.

Jos ratapihalla sattuisi onnettomuus, mitä kävisi pohjavedelle?
– Koska junaradalla ei ole mitään suojauksia vahinko olisi suuri. Hyvin todennäköisesti kaikki eteläisen Lahden vedenottamot olisivat pilalla, sillä pohjavesien valumissuunta asemalta on etelä. Tiet, kuten nykyinen VT 12, on suojattu bentoniitillä, jota käytetään pohjavesialueilla estämään myrkkyjen ja öljyn imeytyminen pohjaveteen. On outoa, että junarata, jolla kulkee päivittäin tuhansia tonneja öljyä pohjavesialueella, ei ole suojattu ihmettelee limnologi Juha Keto.
– Tähän tosiseikkaan peilaten on vähintäänkin outoa, että Launeen linjausta mainostetaan pohjavedelle turvallisena ratkaisuna, kun samaan aikaan keskellä kaupunkia muhii tälläinen pohjavesipommi muistuttaa Meriluoto.
– Tämä suojauksen puuttuminen ratapihalta on aiheuttanut Launeen lähteen saastumisen. Vuonna 2001 Launeen lähde jouduttiin sulkemaan vähin äänin, kun lähteen vesi osoittautui juomakelvottomaksi torjunta-ainejäämien vuoksi. Vähin äänin siksi, että imagotappio kaupungille oli suuri, kun yksi Suomen kuuluisimmista puhtaan veden lähteistä jouduttiin sulkemaan saastumisen vuoksi. Hyvin todennäköisesti nämä radalla käytetyt torjunta-aineet ovat valuneet pohjaveteen juurikin suojaamattomalta ratapihalta muistuttaa Keto
Launeen lähdettä ollaan ottamassa pikku hiljaa takaisin käyttöön ensi keväällä. Kyseessä olisi merkittävä lisä kaupungin vesivarantoihin, sillä päivittäin lähteestä voidaan pumpata vettä n. 10 000 kuutiometriä vettä eli noin puolet koko kaupungin tarpeesta.

Launeella liian lyhyt suojaus

Viime viikolla lehdessämme esiteltiin ns. asemacity-malli, jossa tie kulkisi nykyisellä paikallaan, mutta aseman kohdalla mentäisiin maan alle noin kilometrin pituiselta matkalta. Eikö tässä vaihtoehdossa vaarannettaisi pohjavesiä?
– Mytäjäisten itäpuolella pohjavedet jäisivät selkeästi suunnitellun tunnelin alapuolelle. Tosin ns. orsivedet ( = varsinaisen pohjaveden yläpuolelle on vettä läpäisemättömän kerroksen päälle muodostunut vettä), voisivat tässä täysin toteuttamiskelpoisessa ja kustannuksiltaan merkittävästi halvemassa vaihtoehdossa aiheuttaa pieniä ylimääräisiä ongelmia toteaa Meriluoto
– Näinhän on myös Launeen linjauksen kohdalla, että orsivettä erittäin todennäköisesti tulee kaivettaessa vastaan ja se tulee aiheuttamaan odottamattomia ongelmia ja lisää hankkeen kustannuksia. Tämän tietää jokainen, joka on Launeen alueella kaivanut pihaansa hieman syvemmältä. Launeen maaperä on vanhaa merenpohjaa.
Lisäksi Launeen linjaukseen suunniteltu pohjavesia suojeleva betonikaukalo on 80 metriä pitkä, kun sen pitäisi olla vähintään 200 metriä. Nyt suojaus on laitettu juuri siihen kohtaan, missä pohjavesi kulkee tällä hetkellä, eikä oteta huomioon sitä mitä tapahtuu kun vesi padotaan kaukalolla. Tie joka suojataan betonikaukalolla levittää pohjavettä, joten 80 metriä ei millään riitä kaukalon mitaksi. Kunhan Launeen lähde saadaan taas käyttöön, päivittäinen pumppaaminen alentaa pohjavesiä, joka taas tarkoittaa sitä, että entistä enemmän vettä virtaa korvaamaan poispumpattua vettä. Sanomattakin on selvää, että myös pintavedet esim. Paskurinoja, tulevat aiheuttamaan hankkeelle ongelmia ja lisäkustannuksia ja tämän myöntävät nyt myös tien suunnittelijat tietää Keto.
– Lainsäädännössä pohjavedellä on ehdoton pilaamiskielto muistuttaa Meriluoto lopuksi.

Ensi viikolla pureudumme hankkeeseen liittyvään politiikkaan. Miksi vain Launeen linjaus kelpaa? Miksi lahtelaiset päättäjät hirttäytyvät yhteen vaihtoehtoon?

Petri Salomaa