Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä

kuva: Etelä-Lahdessa Starkin alueella on aloitettu uuden kerrostaloalueen rakennustyöt vuoden 2020 alussa.


Etelä-Lahden asukasluku kasvoi koko edellisen vuosikymmenen ajan Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan. Asukasluku kasvaa uusimpien ennusteiden mukaan yhtä vakaasti alueella kuluvan vuosikymmenen aikana.
– Eteläisen Lahden kerrostalorakentaminen keskittyy Hennalaan, mutta myös vanhoilla kerrostaloalueilla tutkitaan täydennysrakentamista, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoo.

Rivitalo- ja omakotitaloasutusta kaavoitetaan Renkomäen asuinalueelle vielä tulevinakin vuosina.
– Laakso-Nikkilän uuden alueen pohjoisosa on tämän vuoden työohjelmassa. Koko alueen asemakaavoittaminen riippuu ohitien melusuojauksen toteutuksesta. Lisäksi vanhoja, suuria omakotitalotontteja jaetaan joka vuosi joko tonttijaon tai asemakaavan muutoksella.

Asuinalueiden kaavoituksella ja tonttien jakamisella Lahden kaupunki mahdollistaa Etelä-Lahden asukasmäärän kasvattamisen.
– Asukasmäärään vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin uusien alueiden kaavoitus. Uusilla palveluilla, kuten Renkomäen monitoimitalolla, on suuri merkitys.  Kaavoitamme aika tasaisesti eri puolille Lahtea. Renkomäki on yksi merkittävimmistä kasvavista pientaloalueistamme.

Kaupunginarkkitehdin mukaan Etelä-Lahdessa on riittävästi kaavoittamattomia maa-alueita.
– Kyllä me voimme vielä tulevinakin vuosina tarjota uusia tontteja rakentajille Etelä-Lahdesta.

Väestönkasvu taittunee 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasmäärä Lahdessa on vuoden 2025 lopussa 121500 henkilöä. Seuraavan vuosikymmenen alussa vuonna 2030 ennusteiden mukaan Lahdessa asuu 122 200 henkilöä.

Lahden kaupungin oman ennusteen mukaan väestönkasvu kääntyy laskusuuntaan 2030-luvun puolivälissä ilman maan sisäistä muuttovoittoa tai maahanmuuttoa. Väestömäärä kasvoi vuosikymmenessä eli 2010-2019 Lahdessa 3874 henkilöllä. Siirtolaisuus kasvatti sitä 2974 henkilöllä.

Etelä-Lahden alueella väestömäärä kasvoi 2101 henkilöllä vuosikymmenessä ja uuden asuntotuotannon vuoksi väestömäärän ennustetaan kasvavan myös lähitulevaisuudessa.

Lahteen rakentuu trendinmukaisen rakentamisennusteen mukaan vuosina 2020-2030 noin 4 770 asuntoa, joista 3 370 on kerrostaloasuntoa, 391 rivi- tai ketjutaloasuntoa ja yli 1 000 pientaloasuntoa.

Launeen suuralueen väkiluku on kasvanut 2010-luvulla 2 101 henkilöllä, 26 699 asukkaaseen vuonna 2019. Launeella asuntojen uustuotanto kasvattaa alueen väestömäärän vuoteen 2030 mennessä yli 27000 asukkaaseen.

Petri Görman

Etelä-Lahti menetti terveysasemansa

Kuva: Muuttoauto Eteläisen lähiklinikan ovella symboloi osuvasti etelälahtelaisten pitempää matkaa terveyskeskukseen tästä viikosta eteenpäin.


Lahden eteläisen ja itäisen lähiklinikan ajanvarauksella toimivat lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottopalvelut muuttivat tällä viikolla Lahden sote-keskukseen entiseen kaupunginsairaalan kiinteistöön. Lähiklinikoiden kiirevastaanotot ovat siirtyneet kaupunginsairaalan kiinteistöön jo tammikuun alusta. Muuton aiheuttamista vastaanottojen siirroista tai aikojen peruutuksista ollaan suoraan yhteydessä asiakkaisiin.

Kaikki vastaanotot siirtyvät Harjukadulle Mastoon ja kiirevastaanotto palvelee entisen Lahden kaupunginsairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Launeen ja Ahtialan toimipisteet poistuvat käytöstä ja keskustan lähiklinikka vaihtaa paikkaa Harjukadun kiinteistön sisällä. Lahden sote-keskuksen asiakasneuvojat ohjaavat asiakkaita oikeisiin palvelupisteisiin.
Launeen hammashoitolan palvelut jatkuvat nykyisellään.

Lahden eteläinen lähiklinikka Launeella palveli viimeistä päivää keskiviikkona keskiviikkona 27. tammikuuta. Lahden sote-palvelujen keskittäminen keskustaan perustuu hyvinvointiyhtymän hallituksen palveluverkkolinjauksiin, joilla tähdätään mahdollisimman hyvään, digipalveluja hyödyntävään palvelutasoon jäsenkuntien maksukyvyn rajoissa.

Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla

Kuva: Launeella älypyörätien pinta on sula myös talvella, koska sen ajoradan pinta käsitellään lumenajon yhteydessä kaliumformiaatilla.


Kaliumformiaattia on käytetty ensimmäisen kerran Lahdessa talvikaudella 2017-2018 keskustan urakka-alueella.
– Kemiallisia liukkaudentorjunta-aineita on varmasti muitakin, mutta suolan korvaavana materiaalina kaduilla ja maanteillä kaliumformiaatti on käytetyimpiä aineita, Lahden kaupungin katupäällikkö Mika Lastikka toteaa.

Pohjaveden muodostumisalueella Launeella käytetään tätä kemikaalia.
– Taustalla on ollut vesiensuojeluviranomaisten jo pitkään esille tuoma huoli tärkeiden pohjavesiemme tilasta. Siksi olemme korvanneet suolan kaliumformiaatilla.

Lastikan mukaan keskusteluissa on nostettu esille ympäristönsuojelulaki, jossa on selkeä kirjaus pohjavesien pilaamiskiellolle.
– Tutkimukset osoittavat, että suolan käyttö todennäköisesti näkyy pohjavesiemme kasvavina kloridipitoisuuksina. Siksi päädyimme ratkaisuun, jossa suolan käytöstä luovutaan.
Vesiensuojeluviranomaisten mukaan kloridi kertyy maaperään, pohjavesiin sekä avovesistöihimme.

– Kloridilla on tutkimusten mukaan haitallisia vaikutuksia.

Kaupunki ei ole neuvotellut tästä muutoksesta Lahti Aqua Oy:n kanssa.
– Muutostavoite on asetettu vesiensuojeluviranomaisen taholta.  Materiaalin hankkijan lähtökohta on ollut kaliumformiaatin käytölle, että se on lakien ja asetusten mukainen.

– Tutkimustietoa kaliumformiaateista löytyy myös paljon ja siihen allekirjoittanut on tutustunut varmistaakseen, että materiaalin toimittajan kertomille ominaisuuksille on katetta.

Kaliumformiaatti on turvallinen tuote

Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että valtakunnallisissa vesienhoitosuunnitelmissa ja Lahden seudun pohjavesien hoitosuunnitelmassa on esitetty yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä siirtyä pohjavesialueilla suolan korvaaviin liukkaudentorjuntamenetelmiin, kuten kaliumformiaatin käyttöön.

– Kaliumformiaatti on pohjavesien kannalta turvallinen tuote. Perinteisestä suolauksesta on aiheutunut pohjaveden kloridipitoisuuksien nousu Lahdessakin monin paikoin yli ympäristönlaatunormin.

Vesiensuojelupäällikön mukaan erilaisten kemikaalien käyttöä on tarkkaan harkittava pohjavesien muodostumisalueella.
– Jakeluasemat ovat aiheuttaneet monilla pohjavesialueilla muun muassa MTBE-pitoisuuden nousua. Pesulat ja eräät muut toiminnot ovat aiheuttaneet liuotinaineiden päästöjä pohjaveteen. Kaliumformiaatin käytöstä liukkauden- tai pölyntorjuntaa ei aiheudu tutkimusten mukaan haittaa ympäristölle.

Petri Görman

Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna

kuva: Liipolan ja Kerinkallion alueelle on tulossa reittimuutoksia lähivuosina. Uusia reittejä suunnitellaan ja alueen ihmisiltä on tarkoitus kysyä mielipiteitä tähän asiaan liittyen vielä tämän vuoden aikana.


Lahdessa on satanut lunta kohtuullisen paljon vuoden kahden ensimmäisen viikon aikana. Se on asettanut haasteita myös Lahden kaupungin liikuntapalvelussa työskenteleville laduntekijöille.
– Lahden eri kaupunginosien ja Salpausselän ladut on nyt pohjattu. Tiistaina satanut lumi on tampattu latupohjiin ja heti myrskyn jälkeen päästiin taas ajamaan latuja normaalisti, liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas kertoo.

Etelä-Lahdessa on mahdollisuus hiihtää Hennalassa, Launeen perhepuistossa, Liipolan kuntopolulla, Patomäessä ja Renkomäessä.
– Eteläläisen kehätien yläpuolella oleva latuverkosto on myös käytössä.

Eteläpuolella Nikkilän kohdalla maa-alueet luovutetaan reittien osalta liikuntapalvelun käyttöön myöhemmin syksyn aikana. Kehätie on valmis, mutta maa-alueita vielä muokataan ja maisemoidaan.
– Tällä hetkellä Liipolan kuntopolulta pääsee vanhalle Loviisanradalle, mutta ulkoilureitti Renkomäkeen avautuu vasta ensi talvena. Tälle reitille on saatu käyttöön tunneli, jota hiihtäjät pääsevät jatkossa käyttämään.

Tällä hetkellä Nikkilän kohdalla huoltotienä toimiva maapohja hyödynnetään uudella tavalla etelälahtelaisten ulkoilijoiden käyttöön tulevaisuudessa.
– Ensimmäisellä puolella on reitti hiihtäjille ja toiselle puolelle rakennetaan reitti kävelijöille sekä pyöräilijöille. Tällaista yhteiskäyttöistä reittikokonaisuutta ei ole vielä missään päin Lahtea. Alustavat suunnitelmat reiteistä on tehty ja niitä tarkennetaan niin, että uudella talvikaudelle niitä päästäisiin hyödyntämään.

Viidellä latukoneella operoidaan

Lahden kaupungin liikuntapalvelulla on kaikkiaan viisi latukonetta ammattitaitoisten laduntekijöiden käytössä, joilla operoidaan koko latuverkosto.
– Yritämme palvella tasapuolisesti eri kaupunginosissa asuvia ihmisiä.

Tällä hetkellä lunta on sen verran paljon, että se asettaa aikataulullisia haasteita laduntekijöille.
-Paras talvi laduntekijälle on sellainen, kun lunta sataa pieniä määriä kerralla.

Lahden kaupungin alueella on tällä hetkellä noin 200 kilometriä ylläpidettävää latupohjaa.
– Kaluston kuljettaminen on tällä hetkellä haasteellista. Kaikkia latuja ei ole mahdollisuus saada priimakuntoon yhtä aikaa runsaiden lumisateiden vuoksi. Emme ehkä pysty täyttämään tältä osin kaikkien paikallisten hiihtoharrastajien odotusarvoja ladunkunnostusten suhteen.

Petri Görman

Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa

kuva: Metsä-Hennalan asukasyhdistys toivoo, että nopeusrajoitus olisi tulevaisuudessa pienempi asuinalueen kohdalla, jotta liikennemelu olisi vähäisempää.


Lahden eteläinen kehätie avattiin 8.12.2020 ja sen yksi osuus sivuaa Metsä-Hennalan asuinaluetta. Metsä-Hennalassa asuvat ihmiset ovat odottaneet kehätien valmistumista, mutta osa on samalla pelännyt, kuinka paljon liikennemelua sieltä kantautuu asuinalueelle.
– On hyvä asia, että kehätie valmistui vihdoinkin. Olemme kuunnelleet liikenteen ääniä kehätieltä nyt viikon ajan Metsä-Hennalassa. Osassa asuinaluetta on mitattu yli 50 desibelin liikennemelua, Metsä-Hennalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen toteaa.

Asukasyhdistyksen puheenjohtaja muistuttaa, että joihinkin yksittäisiin kohtiin asuinaluetta liikennemelu kohdistuu enemmän, mutta ei kuitenkaan koko alueelle.
– Varsinkin Lenkkikadun kehätien puoleiselle reunalle kuuluu liikenteen kohinaa yllättävän paljon.

Kaaderikadun kohdalla meluvallissa on aukko, koska sillä kohtaa on korkeajännitelinja, kaukolämpölinja ja jätevesiviemäri.
– Meille tämä selvisi tämä asia vasta kehätieurakan aikana.

Kaaderinkadulta näkee myös suoraan kehätielle.
– Olemme kyselleet, että olisiko tälle kohtaa kehätietä mahdollisuus saada jonkinlainen melueste.

Metsä-Hennalan kohdalle kehätien varteen on rakennettu maa-aineksista isot meluvallit.
– Muistelimme asukasyhdistyksen ihmisten kanssa, että kehätien suunnitteluvaiheessa olisi ollut puhetta, että asuinalueiden kohdalla nopeusrajoitukset olisivat 60 km/h. Se vähentäisi liikennemelua huomattavasti.

Seurataanko liikennemelua?

– Nyt, kun kehätie on valmis, niin kiinnostaisi tietää, että kuinka Väylävirasto mittaa liikennemelua kehätiellä? Onko heillä olemassa minkäänlaista jälkiseurantaa tieprojektille?

Liikennemäärät ovat lisääntyneet merkittävästi Vanhan Helsingintien alueella kehätien avaamisen jälkeen.
– Sen on voinut havaita silmämääräisesti muun muassa ruuhka-aikoina.

Metsä-Hennalan asukasyhdistys on ollut yhteydessä Lahden kaupungin virkamiehiin, että Ulaanikadun ja Vanhan Helsingintien risteykseen rakennettaisiin kiertoliittymä.
– Se on ollut hankala risteys jo ennen kehätietä.

Kiertoliittymä on osa Hennalan alueen katusuunnitelmaa.
– Toivomme, että Ulaanikadun risteys rakennetaan ensimmäisenä, kun rakennustyöt alkavat keväällä.

Metsä-Hennalassa ollaan tyytyväisiä Nikulan liittymään, koska sen myötä koko Hennalan alue pääsee kehittymään jo lähitulevaisuudessa.
– Ilman Nikulan liittymää kehätie ei olisi tuonut minkäänlaista hyötyä tähän osaan Lahtea.

Leppäsen mukaan Lahden eteläisen kehätien viestintä on onnistunut todella hyvin.
– Kaikki oleellinen tieto oli helposti saatavissa ja merkittävät liikenteen sujuvuuteen liittyvät asiat kerrottiin ennakkoon. Sosiaalisen median eri kanaviin tuotettiin jatkuvasti sellaista sisältöä, josta oli tavallisille lahtelaisille paljon hyötyä.

– Asukasyhdistyksenä pääsimme aina keskustelemaan ja tapaamaan kehätieurakasta vastanneiden ihmisten kanssa. Siitä iso kiitos heille.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011