Painetut kirjat ovat tärkein kirjastojen asiakkaitten lainauksen kohde. Launeen Aurakadun päässä on puitten keskellä 70-vuotias arkkitehti Irma Kolsin suunnittelema puutalo, Launeen kirjasto. Sieltä kirjoja lainataan ahkerasti, kun henkilökunta,” kirjastotädit” ovat asiakkaita varten, neuvomassa. Entisessä Lähteen alakoulussa kirjasto on toiminut runsaat kaksikymmentä vuotta. Aiemmin kirjasto toimi vuodesta 1952 alkaen Launeenkadun ja Suorakulmakadun kulmassa niin sanotussa Säästöpankin talossa. Etelä-Lahdessa on nykyisin Liipolan kirjastopiste ja Renkomäen Renki-kirjasto. Asukkaita rautatien etelänpuoleisella alueella on noin 25 000, siis enemmän kuin Heinolassa asukkaita. Me Etelä-Lahdessa asuvat voisimme julistautua vaikkapa itsenäiseksi kaupungiksi.
Tämän kuvitellun Laune-kaupungin keskuskirjastossa Aurakadun päässä käy ulko-ovi ahkerasti. Tämän vuoden aikana sieltä ovat asukkaat lainanneet jo runsaat 126 000 kirjaa. Kun tähän lisätään vielä ”Renksun” ja Liipolan kirjastojen asiakkaiden lainaukset, niin saamme vauvasta vaariin lainausluvuksi vähintään kymmenen kirjalainaa kuukaudessa asukasta kohden, siis väki on ahkeraa lukija-kansaa. Kirjastot ovat nykyisin myös monitoimipaikkoja, missä on mahdollisuus saada tietotekniikka-opastusta sekä käyttää atk-laitteita omiin tarkoituksiin
Lahden kaupungin vuosien 2018-2022 talousarviokirjassa on kirjattu Sivistystoimen tekstikohdassa vähän epämääräisesti Launeen kirjaston tulevaisuudesta. Kirjaston käyttövesiputkisto ym. kaipaa pikaista remonttia vesivaurioitten estämiseksi. Talo on suojelukaavassa, sisätiloja saa muuttaa, mutta talon ulkoista asua ei saa muuttaa. Tontille saa tehdä lisärakennuksen.
Viimeinen lause sai Launeen omakotiyhdistyksen kutsumaan tämän viikon maanantaina kirjaston olemassa olosta kiinnostuneita lukijoita keskustelemaan kirjastonsa tulevaisuudesta. Vieraaksi kirjastoon oli kutsuttu lapsuutensa Korsitiellä asunut, kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Ville Skinnari (Sdp). Kirjastotalo on hänelle tuttu niiltä vuosilta, kun alijuhakkalainen kävi alakoulua Lähteen koulussa.
Lahdessa kirjastot ovat olleet 1990-luvun alun talouskriisin jälkeisenä aikana kaupungin rahoituksesta vastaavien henkilöiden riiston alla. Kulttuurin ja sivistyksen kannattajat ovat pitäneet niin Launeen kirjaston ja kuin muitten kirjastojen puolesta mielenosoituksia aina muutaman vuoden välein. Viimeksi kolme vuotta sitten, muisti illan tilaisuudessa mukana ollut kirjailija ja kirjaston naapuri Kalle Veirto.
Ville Skinnarilla oli mukanaan talouskirjan sivut, minkä kirjastoja koskeva tekstikohta nauratti läsnä olevia lausekkeella ”henkilöresursseja kohdennetaan ja vahvistetaan uusiutuviin asiakas – ja sisältöpalveluihin”. Siis asiakkaiden pitää uusiutua! Tarkoittiko tekstin kirjoittaja, että kirjastojen asiakkaat pitää vaihtaa joihinkin fiksumpiin?
Suora lainaus Lahden talousarviokirjan 2018-2022 sivulta 58:
”Kirjasto- ja tietopalveluissa kehitetään sisältötarjontaa kokonaisuutena keskitetyllä sisältöjen ja aineistojen valinnalla sekä kelluvalla kokoelmalla, tehostetaan aineistorahojen käyttöä sekä karsitaan logistiikkatyötä ja aineistokuljetuksia. Henkilöstöresursseja kohdennetaan ja osaamista vahvistetaan uusiutuviin asiakas- ja sisältöpalveluihin. Launeen kirjasto tarvitsee uudet tai nykyiset saneeratut tilat huonokuntoisten, ahtaiden ja toimimattomien tilalle.”
Läsnäolijat keskustelivat vilkkaasti kirjaston säilyttämisen puolesta. Alueen uusista asukkaista Marita Kivinen heitti ajatuksen Kyläkirjastosta, joka olisi irti kaupungin talousarviosta. Skinnari ilahtui ideasta, mutta rahoitusta tarvitaan siihenkin. Kaupungin talousarvio nuijitaan pöytään valtuustossa ensi maanantaina 4.päivä joulukuuta.
Launeen omakotiyhdistyksen viestittäjä Helena Juutilainen on vienyt kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirralle Launeen kirjaston määrärahoja koskevan kirjelmän, mutta yhdistys on jäänyt odottamaan vastausta. Toivottavasti kaupungintalolta tulee kirjastolle positiivinen joululahjana remonttirahojen muodossa. Tilaisuudessa mukana olleiden eri ryhmien varavaltuutetut lupasivat myös viedä viestiä eteenpäin.
Marja-Liisa Niuranen