Sylvia-koti

Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi

kuva: Sylvia-kodin erityiskoulun rehtori Matti Tuovinen ja yksikön johtaja Jussi Ingervo uskovat, että pienelle kylämäiselle hoitokopaikalle riittää kysyntää myös tulevaisuudessa.


Sylvia-koti avattiin Lahteen maaliskuun puolivälissä vuonna 1970. Ensimmäiset lapset muuttivat silloin Ristolan tilalle rakennettuun hoitokotiin. Sylvia-kodissa oli tarkoitus juhlia 50 vuotispäiviä 14.3., mutta juhlat siirrettiin tuonnemmaksi koronavirus pandemian vuoksi.

Sylvia-koti on perustettu jo vuonna 1956, kun Carita Stenbeck aloitti pienessä yksikössä kehitysvammaisille lapsille suunnatun hoitotoiminnan. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä Freddy ja Kaarina Heimsch ottivat vastuu Hyvinkäällä sijainneesta hoitokodista. Pian tämän jälkeen sille etsittiin uutta sijoituspaikkaa Lahdesta.

Etelä-Lahdessa yhä edelleen toimivaan Sylvia-kotiin muuttivat ensimmäiset kehitysvammaiset lapset maaliskuun puolivälissä vuonna 1970.  Johtajapariskunta Freddy ja Kaarina Heimsch halusivat rakentaa Lahteen kodinomaisen yksikön kehitysvammaisille lapsille, jossa heillä olisi mahdollisuus elää samanlaista elämää kuin normilasten suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän suunnitelmien mukaan Sylvia-kodista olisi rakennettu 120 kehitysvammaiselle lapselle koti. He olivat opiskelleet skotlantilaisessa Camphill-yhteisössä ja halusivat perustaa samanlaisen yksikön Suomeen.

Lahti varasi heti 10 hoitopaikkaa

Lahteen perustettuun hoitokotiin sijoitettiin 1970 -luvun alussa kehitysvammaisia lapsia eri puolilta Suomea kuntien ja kuntayhtymien kanssa tehtyjen hoitosopimusten perustella. Lahden kaupunki varasi heti rakennustöiden valmistuttua Sylvia -kodista 10 hoitopaikkaa kehitysvammaisille lapsille.
– Kehitysvammaisten lasten ja nuorten ymmärtävä kohtaaminen on ollut työmme peruslähtökohta alusta lähtien. Se on ollut asiakaslähtöinen tapa tehdä tätä työtä, yksikön johtaja Jussi Ingervo Sylvia-kodista kertoo.

Yksityisiä kehitysvammapalveluita tuottavia organisaatioita oli vain muutamia 1970 -luvun alussa Suomessa.
– Ehkä olemme tällä toimialalla olleet eräänlaisia tiennäyttäjiä. Myös kestävään kehitykseen liittyvät arvot olivat työssämme läsnä jo 50 vuotta sitten.

Yksikön johtaja Ingervo muistuttaa, että Sylvia-koti ei ole koskaan ollut laitos.
– Lapset ja nuoret ovat viihtyneet täällä sen vuoksi, että he ovat saaneet asua rauhallisessa ja luonnonkauniissa ympäristössä kodinomaisesti.

Yhteisöllisyys on muuttunut

Camphill -liikkeen perusajatus oli, että aikuiset ja kehitysvammaiset lapset asuvat yhdessä. Tapa tehdä työtä Camphill -yhteisössä on myös muuttunut eri puolilla maailmaa.
– Yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan vuosien varrella. Tämä ei ole enää tiivistä yhteisöelämää. Suurin osa henkilökunnastamme on asunut Sylvia-kodin ulkopuolella jo 15 vuoden ajan. Samanlainen kehityssuunta on ollut myös muissa tällaisen hoitomuodon yksiköissä maailmalla.

Sylvia-koti on tällä hetkellä monipuolinen palveluntuottaja. Se tuottaa asumispalveluja kehitysvammaisille aikuisille ja nuorille sekä lyhyttä tilapäishoitoa kehitysvammaisten aikuisten ja nuorten. Työtoiminta ja työpajatoiminta kuuluvat myös yksikön palvelukonseptiin.
– Meillä on myös nuorisoaste ja se on jatkumo steinerpedagogiselle erityiskoululle.

Sylvia-koti yhdistykseen kuuluvat muun muassa Tapolan kyläyhteisö, Myllylähde ja Kaupunkikyläyhteisö. Sylvia-kodin erityiskoulu on erillinen Sylvia-koti yhdistyksen ylläpitämä yksikkö.
– Lastensuojeluyksikkö aloittaa täällä ensi syksynä toimintansa.

Ingervo kertoo, että Sylvia-koti on muuttunut paljon, koska siellä ei asu enää kehitysvammaisia lapsia.
– Täällä asuu enimmäkseen aikuisia ja nuoria kehitysvammaisia. Se on ollut iso muutos yksikkömme historiassa.

Puoli vuosisataa Ristolan tilalla olleen Sylvia-kodin tulevaisuus näyttää hyvältä.
– Varmasti yhteiskunta ja sieltä tulevat tarpeet muuttuvat vuosikymmenen aikana. Uskon, että yhteiskunta tuo meille uusia haasteita. Ehkä meillä on jo lähitulevaisuudessa vanhusten hoitotoimintaa tässä pienessä idyllisessä kylässä? Ehkä täällä elää onnellisia ihmisiä pienessä kylässä monine erilaisineen erityistarpeineen.

Petri Görman

Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa

Talvisodan 80-vuotismuistojuhla keräsi Hennalan upseerikerholle yli 200 innokasta kuulijaa.

Lahden kadettipiiri järjesti meille talvisodan muistoa arvostaville lahtelaisille arvokkaan juhlan Hennalan upseeerikerholla, johon sisältyi niin konsertti kuin runoilija Yrjö Jylhän komppanian sotakokemuksiin perustuvan kirjan ”Kiirastuli” runojen syntyhistorian esittelykin. Meitä oli Hennalaan saapunut pitkälti yli 200 innokasta kuulijaa ja talvisodan muistelijaa, jotka saimme nauttia tilaisuuden annista, monet kyynel silmäkulmassa.


Juhlan musiikkiosuudesta huolehtivat Kadettikunnan perustamat Kaaderilaulajat, joihin kuuluu vapaaehtoisia laulajia kenraalista vänrikkiin. Heitä johti komentaja Timo Joutsen taidokkaasti ja tyylillä. Laulut oli valittu muistojuhlaan harkiten ja monille tutuista isänmaallisista lauluista. Lahden kadettipiirin puheenjohtaja eversti Ensio Mäkipelto oli nähnyt äärettömästi vaivaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan tämän upean tapahtuman meille muistelijoille. Eversti Mäkipelto heijasti valkokankaalle Jylhän komppanian toiminnan koko talvisodan ajalta ja kertoi miten, missä tilanteissa ja mielialoissa runot olivat syntyneet kompanianpäälikkö Jylhän mielikuvituksessa ja päässä. Erityinen arvo ja ansio eversti Mäkipellon esityksessä oli se, että hän tulkitsi Jylhän runot ulkomuistista! Tämä, jos mikä osoittaa paitsi kunnioitusta talvisodan sankareille, myös aitoa paneutumista asiaan ja kunnioitusta tilaisuuteen saapunutta yleisöä kohtaan.

Mäkipellon esitys ja esitettävät laulut oli taitavasti jaettu kolmeen osioon, jotka noudattivat sodan kulkua. Ensimmäisessä osiossa kuulimme Sillanpään marssilaulun, Sinne jonnekin sekä Suomalaisen rukouksen. Laulujen välissä Mäkipelto tulkitsi runot: Kivärin piippu ja silmää kaksi, He ryntäsivät äsken ja Kirkastus. Toisessa osiossa kuuntelimme kyynelsilmin Kaaderilaulajien vahvat tulkinnat Testamentti pojalleni, Vartiossa, Oi kallis Suomenmaa sekä runot: Oli muuan Jooseppi kirvesmies, Kaivo, Kotiin ja Marraskuun päivä.
Kolmannessa osiossa muisteltiin äärettömän raskaita sotaehtoja ja maamme puolesta kaatuneita sankareita lauluilla Maanpuolustajat, Suomenmaa sekä tietysti Finlandia-hymni Koskenniemen sanoin. Loppurunot olivat Jylhän kauniita muisteloita: Hyvästi Kirvesmäki, Yö nuotiolla sekä Vain kolme sanaa.

Tilaisuuden käytännön järjestelyistä huolehti erinomaisesti evestiluutnantti Seppo Toivonen humoristiseen sävyyn, mutta tehokkaasti. Tilaisuuden lopuksi söimme uskomattoman maittavan talvisodan menun silakalla ja muilla höysteillä. Me etelälahtelaiset olemme ylpeitä Hennalan varuskunta-alueen perinteiden säilymisestä sekä niihin liittyvien muistojen vaalimisessa.

Juhani Melanen

Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää

kuva: – En jätä järjestyksenvalvojan työtä haikeana. Palautin keltaisen liivin naulaan ja ajoin rauhallisesti autolla kotiin. Se on siinä, Osmo Ruhanen sanoo.


Pelicans pelasi torstaina kauden viimeisen kotiottelun ja samalla päättyi Osmo ”Osku” Ruhasen 35 vuotta kestänyt työ järjestyksenvalvojana Lahden Isku Areenalla. Ensi vuonna Pelicansin päätyovi saa uuden luukkuvahdin.

 – Meitä on ollut iso joukko saman ikäpolven miehiä järjestyksenvalvojina jäähallilla. Ehkä meillä on koko elämän ajan säilynyt eräänlainen kipinä urheiluun.

Nykyisessä tehtävässä Pelicansin päätyovella Ruhanen on ollut vuosituhannenvaihteesta lähtien.

 – Neljän vuosikymmenen aikana jäähallit ovat muuttuneet paljon. Pelitapahtumasta on nykyään mahdollisuus saada enemmän irti, kun jäähallit ovat muuttuneet viihtyisämmiksi. Vielä 1980 -luvulla jäähallit olivat kolkkoja sekä kylmiä paikkoja varsinkin kovien talvipakkasten aikana.

Järjestyksenvalvoja Ruhanen on saanut kokea paljon erilaisia elämyksiä Pelicansin jääkiekkojoukkuetta seuratessaan.

 – Yksi ikimuistoisimmista kausista päättyi hopeamitaleihin keväällä 2012. Valmentaja Kai Suikkanen sai siitä porukasta kaiken irti ja se joukkue pelasi yhtenäisesti koko kauden.

Myös Pelicansin liigakauden 2018-19 peli-ilme oli Ruhasen mukaan loistava.

 – Koko runkosarja ajan joukkue pelasi rohkeasti ja yleisö nautti kotiotteluista. Jatkopeleissä joukkueen otteissa näkyi ylivarovaisuus ja sen vuoksi kausi päättyi liian aikaisin.

Ruhanen odotti, että Pelicans taistelee mitaleista tämän kauden päätteeksi.

 – Kyllä tämän kauden taaperrus hieman harmittaa urheilumiestä. Olisihan se ollut hienoa lopettaa tämä järjestyksenvalvojan ura siihen, että oma joukkue saa mitalin. Olen saanut elää Pelicansin kanssa sekä ilon että surun hetket. Nämä kaikki tunteet kuuluvat elämään!

Katsomot ovat rauhallisia

 – Torstain Pelicans-Saipa-ottelun jälkeen siirryn katsomon puolelle. En ole voinut vuosikymmeniin juoda yhtään olutta jääkiekkopelissä, mutta ensi kauden avausottelussa aion maistaa yhden huurteisen varmasti.

Lahden Isku Areenalla ei ole juurikaan ollut järjestyshäiriöitä ja muutenkin meininki kiekkokatsomossa on Ruhasen mielestä rauhallista.

 – Toivottavasti joku tunnistaa minut ilman järjestysmiehen liiviä jäähallilla tulevaisuudessa ja tulee tarinoimaan.

Pelicansin päätyovella voi Ruhasen mukaan aistia sen, koska kotijoukkueen tahtotila on kunnossa.

 – Kyllä sen näkee, koska joukkue haluaa voittaa.

Yksi pinttynyt tapa järjestyksenvalvoja Ruhaselle muotoutui neljän vuosikymmenen aikana jääkiekkohommissa.

 – Kun pelipäivät julkaistiin, niin ne merkittiin aina ensimmäisenä kalenteriin. Sen jälkeen suunniteltiin, että millä tavalla muu jäljellä oleva vapaa-aika vietetään.

Muutama persoona jäänyt elävästi mieleen

 – Päävalmentaja Kari Eloranta kohtasi jäähallilla aina jokaisen ihmisen aidosti. Hän on fiksu ja rehellinen suomalainen mies.

Urheilumies Ruhanen on seurannut ilolla myös Juha-Matti Aaltosen paluuta Lahteen.

 – Hän on saapunut kahdesti Lahteen uransa käännekohdassa ja onnistunut molemmilla kerroilla kääntämään sen nousuun. Ehkä Lahdessa hänelle on löydetty aina oikeanlainen rooli joukkueesta.

Jääkiekkoilijoista järjestyksenvalvojan mieleen ovat jääneet myös lahtelaiset Marko Jantunen ja Jesse Saarinen.

 – Jantunen pelasi hienosti aina koko joukkueen puolesta. Muistan myös sen hetken, kun Jesse Saarinen veti 16-vuotiaana ensimmäistä kertaa Pelicansin pelipaidan ylleen. Viime vuonna hän oli jo joukkueen vanhimpia pelaajia. Siitä huomasi itsekin, kuinka aika on kulunut nopeasti.

Petri Görman

Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944

kuva: Eversti ja Tornan tytöt -näytelmässä on 50 erilaista roolia. Näytelmä toteutetaan yhteistyössä Lahden Sotilaiskotiyhdistyksen, Lotta -museon ja Päijät-Hämeen Rauhaturvaajayhdistyksen kanssa.
– Sotilaskoti on tarkoitus vuodelta lavastaa vuoden 1944 tyyliseksi. Haluamme tarjota ihmisille elämysmatka vuoteen 1944. Siksi tarjoamme väliajalla heille kahvin korviketta ja rinkeleitä.


Eversti ja Tornan tyttäret on Ainonpuiston teatterin Lahti-trilogian toinen ensi-ilta heinäkuussa. Näytelmä esitetään Lahden sotilaskodissa sisätiloissa.
– Näytelmä kertoo syksyn 1944 tapahtumista Hennalassa. Suomalaisilla oli epätietoinen olo tulevaisuudestaan jatkosodan päättyessä.

Suomen ja Neuvostoliiton ylin poliittinen johto sopivat tiukoista rauhanehdoista heti sodan päätyttyä, vaikka Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 1947.
– Suomessa tapahtui yhden syksyn aikana paljon historiallisesti merkittäviä asioita, joista on hyvä tehdä näytelmä autenttiseen ympäristöön. Valvontakomissio saapui Suomeen. Pohjois-Suomessa alkoi Lapin sota ja Mannerheim valittiin presidentiksi.

Tästä dramaattisesta ajanjaksosta eli syksystä 1944 Ainonpuiston teatterin käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo haluaa kertoa ihmisille ensi kesänä.
– Pääosassa ovat Hennalan varuskunnan väki, upseerien perheet, lotat, Vihreät sisaret ja naapuriin Tornatorin alueelle muuttaneet karjalalaisevakot.

Uuden sukupolven näyttelijät lähtevät tutkimusmatkalle vuoteen 1944 ja yrittävät asemoida itseänsä samalla tähän aikakauteen.
– Nykyihmisen on vaikea ajatella, millaista elämä oli heti jatkosodan jälkeisessä Suomessa. Useat meistä ei edes tiedä, kuinka isoja asioita suomalaiset joutuivat kokemaan yhden kuukauden aikana syyskuussa 1944.

Aseita kätkettiin myös Hennalassa

Käsikirjoittaja Taulon mukaan Jatkosodan jälkeen organisoitua asekätkentää ei ole Lahden tapahtumien osalta käsitelty julkisuudessa kuin vähän.
– Asekätkentä oli merkittävä yhteiskunnallinen projekti sodan jälkeen ja se ulottui myös Hennalaan

Paikalliset ihmiset toteuttivat yhdessä upseerien kanssa päämajan toimeenpanokäskyn.
– Hennalassa asui valtakunnallisesti merkittäviä henkilöitä, kuten eversti Valo Nihtilä, jonka johdolla ”aseiden hajasijoitus” käynnistettiin Hennalassa ja eri maakunnissa.

Hennalassa asekätkentää johti majuri Antero Aakkula.
– Hän joutui pakenemaan sodan jälkeen Yhdysvaltoihin. Aakkula ehti tehdä siellä vielä uuden sotilasuran.

– Molemmille miehille on varattu roolit ensi kesän historiallisesta näytelmästä.

Myös karjalaisevakot ovat mukana näytelmässä

– Karjalasta paenneet evakot ovat myös mukana näytelmän tarinassa. Kahdelle Viipurin rintamasotilaskodista Tornatorin alueelle saapuneelle sotilaskotisisarelle on kirjoitettu roolit näytelmään.

Hennalan kasarmialue oli suljettu yhteisö sodan jälkeen, mutta lähialueen lapsilla ja perheillä oli paljon yhteistoimintaa.
– Tornatorin alueella toimi 1940 -luvulla aktiivinen näytelmäkerho. Eversti ja Tornan tytöt -näytelmään on kirjoitettu yksi tämän harrastuspiirin kohtaus 1940 -luvulta.

Näytelmä haluaa kertoa myös karjalaisten kohtaloista, jotka pakenivat rintamalta evakkoina Lahteen.
– Myös Hennalan, Milkin ja Tornatorin historia tulee tutuksi näytelmän kautta. Haluamme kertoa ihmisten epävarmuudesta, peloista ja ristiriidoista, joita jokainen lahtelainen koki sodan päätyttyä. Yleisesti uskotaan, että sodan päättyessä ihmisillä oli hyvät fiilikset, mutta suomalaiset elivät pitkään epäluuloisessa mielentilassa itänaapuriaan kohtaan syksyllä 1944.

”Näitä tarinoita ei löydy koulukirjoista”

Käsikirjoittaja Timo Taulo kertoo, että sukeltaminen lähihistoriaan on antanut paljon uusia kokemuksia tutkijalle ja on myös syventänyt henkilökohtaisia näkemyksiä menneistä vuosikymmenistä.
– Aikakauden henki kumpuaa aikalaismuistelmista ja tarinoista, joita seniorit ovat minulle kertoneet. Näitä tarinoita et löydä koulukirjoista.

Ainonpuiston teatteri on tuottanut paljon kaupunginosatarinoita Lahdesta vuosien varrella ja Hennala saa nyt vuoron olla keskiössä.
– Lahtelaiset tuntevat sisällissodan aikaiset tarinat jo varsin hyvin, mutta jatkosodan jälkeinen aika on monelle lahtelaiselle tuntematon aikakausi.

Petri Görman

Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä

kuva: Yhä useampi lahtelainen työtön nuori löytää työtä viimeisimpien työllisyystilastojen mukaan.


Nuorisotyöttömyysaste on laskenut Lahdessa vuoden aikana merkittävästi. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli tammikuun lopussa koko maassa 11,6 prosenttia, kun taas lahtelaisia nuoria oli työttömänä 17,1 prosenttia. Nuorisotyöttömien määrä sekä nuorisotyöttömyysaste on laskenut Lahdessa vuoden aikana eniten suurista kaupungeista, mutta nuorisotyöttömyysaste on yhä Lahdessa vertailukaupungeista toiseksi korkein.

Lahdessa oli tammikuun lopussa työttömänä 1051 alle 25 -vuotiasta nuorta. Tämä on 147 nuorisotyötöntä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorisotyöttömyysaste on alentunut eniten Lahdessa ja Kouvolassa vuoden aikana.
 – Yleinen työllisyystilanne on parantunut Lahdessa ja sen vuoksi nuoret ovat päässeet paremmin töihin, vaikka työkokemusta kenties heiltä puuttuukin, työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka Lahden kaupungilta toteaa.

Nuoria on päässyt sekä töihin että opiskelemaan aktivointitoimenpiteiden vuoksi.
 – Yhä useampaan nuoreen on kohdistettu aktivointitoimia, joita muun muassa TE-hallinto ja kaupunki yhdessä järjestävät. Nuorten asioihin on Lahdessa kiinnitetty erityistä huomiota,

Ohjaamon asiakasmäärät kasvussa

Ohjaamo Lahti on nuorten tuntema paikka ja sen asiakasmäärät kasvavat jatkuvasti.  Se antaa maksutonta ohjausta alle 30 -vuotiaille nuorille opiskeluasioihin sekä työnhakuun liittyvissä kysymyksissä.
 – Kerromme aktiivisesti nuorille, millaisia palveluja ohjaamosta on mahdollista saada. Lisäksi Lahden kaupunki, TE-hallinto ja Kela yhdessä koko työllisyysverkoston, johon kuuluvat paikallinen elinkeinoelämä, kolmas sektori ja erilaiset koulutusorga-nisaatiot, ovat kiinnittäneet erityistä huomiota alle 30-vuotiaiden työllistymiseen.

Työllisyysasian päällikön mukaan nuorisotyöttömyyden laskusuunta on mahdollinen Lahdessa myös lähitulevaisuudessa.
 – Työllisyyden kuntakokeilun myötä meidän pitää lisätä entisestään yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Samalla lisätään yritysyhteistyötä ja toivottavasti saadaan lisäresurssia henkilökohtaiseen valmennukseen.

Myös nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin, ennaltaehkäisevään työhön ja erilaisiin tukipalveluihin oppilaitoksissa on saatava lisäresursseja, jopa yläkoulun puolelle perusopetuksessa.
 – Lisätarvetta olisi erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa.

Kuikan mukaan oppilaitoksissa pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota työllistymisen alkuvaiheeseen.
 – Oppilaitoksista valmistuu nykyisellään liikaa porukkaa, joilla ei kuitenkaan ole riittävää ammatillista osaamista tai edes työkykyä.

Yrityksiltä toivotaan yhteiskuntavastuuta

Hämeen kauppakamarin mukaan Päijät-Hämeen alueella on tarjolla yli 2000 kesätyöpaikkaa tulevalle kesäkaudelle.
 – Uskon, että kaikilla lahtelaisilla yrityksillä on tahtotila tarjota kesätöitä paikallisille nuorille.

Lahden kaupunki palkkaa noin 170 nuorta kesäharjoittelijoiksi ja jakaa 600 kesätyöseteliä 15-17-vuotiaille nuorille.
 – Se lisäksi kaupunki edistää nuorten kesäyrittäjyyttä yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa. Myös erityisesti kotitalouksiin suunnattavia kesäkeikkoja pyritään lisäämään kaupungin rahoituksella.

Petri Görman


INFO

Lahden työttömyysaste oli vuoden 2020 tammikuun lopussa 13,4 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen koko maan työttömyysaste oli tammikuussa 9,6 prosenttia. Työttömiä työhakijoita oli Lahdessa tammikuussa 7 503 eli 397 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten.


AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011