kuva: – En jätä järjestyksenvalvojan työtä haikeana. Palautin keltaisen liivin naulaan ja ajoin rauhallisesti autolla kotiin. Se on siinä, Osmo Ruhanen sanoo.

Pelicans pelasi torstaina kauden viimeisen kotiottelun ja samalla päättyi Osmo ”Osku” Ruhasen 35 vuotta kestänyt työ järjestyksenvalvojana Lahden Isku Areenalla. Ensi vuonna Pelicansin päätyovi saa uuden luukkuvahdin.

 – Meitä on ollut iso joukko saman ikäpolven miehiä järjestyksenvalvojina jäähallilla. Ehkä meillä on koko elämän ajan säilynyt eräänlainen kipinä urheiluun.

Nykyisessä tehtävässä Pelicansin päätyovella Ruhanen on ollut vuosituhannenvaihteesta lähtien.

 – Neljän vuosikymmenen aikana jäähallit ovat muuttuneet paljon. Pelitapahtumasta on nykyään mahdollisuus saada enemmän irti, kun jäähallit ovat muuttuneet viihtyisämmiksi. Vielä 1980 -luvulla jäähallit olivat kolkkoja sekä kylmiä paikkoja varsinkin kovien talvipakkasten aikana.

Järjestyksenvalvoja Ruhanen on saanut kokea paljon erilaisia elämyksiä Pelicansin jääkiekkojoukkuetta seuratessaan.

 – Yksi ikimuistoisimmista kausista päättyi hopeamitaleihin keväällä 2012. Valmentaja Kai Suikkanen sai siitä porukasta kaiken irti ja se joukkue pelasi yhtenäisesti koko kauden.

Myös Pelicansin liigakauden 2018-19 peli-ilme oli Ruhasen mukaan loistava.

 – Koko runkosarja ajan joukkue pelasi rohkeasti ja yleisö nautti kotiotteluista. Jatkopeleissä joukkueen otteissa näkyi ylivarovaisuus ja sen vuoksi kausi päättyi liian aikaisin.

Ruhanen odotti, että Pelicans taistelee mitaleista tämän kauden päätteeksi.

 – Kyllä tämän kauden taaperrus hieman harmittaa urheilumiestä. Olisihan se ollut hienoa lopettaa tämä järjestyksenvalvojan ura siihen, että oma joukkue saa mitalin. Olen saanut elää Pelicansin kanssa sekä ilon että surun hetket. Nämä kaikki tunteet kuuluvat elämään!

Katsomot ovat rauhallisia

 – Torstain Pelicans-Saipa-ottelun jälkeen siirryn katsomon puolelle. En ole voinut vuosikymmeniin juoda yhtään olutta jääkiekkopelissä, mutta ensi kauden avausottelussa aion maistaa yhden huurteisen varmasti.

Lahden Isku Areenalla ei ole juurikaan ollut järjestyshäiriöitä ja muutenkin meininki kiekkokatsomossa on Ruhasen mielestä rauhallista.

 – Toivottavasti joku tunnistaa minut ilman järjestysmiehen liiviä jäähallilla tulevaisuudessa ja tulee tarinoimaan.

Pelicansin päätyovella voi Ruhasen mukaan aistia sen, koska kotijoukkueen tahtotila on kunnossa.

 – Kyllä sen näkee, koska joukkue haluaa voittaa.

Yksi pinttynyt tapa järjestyksenvalvoja Ruhaselle muotoutui neljän vuosikymmenen aikana jääkiekkohommissa.

 – Kun pelipäivät julkaistiin, niin ne merkittiin aina ensimmäisenä kalenteriin. Sen jälkeen suunniteltiin, että millä tavalla muu jäljellä oleva vapaa-aika vietetään.

Muutama persoona jäänyt elävästi mieleen

 – Päävalmentaja Kari Eloranta kohtasi jäähallilla aina jokaisen ihmisen aidosti. Hän on fiksu ja rehellinen suomalainen mies.

Urheilumies Ruhanen on seurannut ilolla myös Juha-Matti Aaltosen paluuta Lahteen.

 – Hän on saapunut kahdesti Lahteen uransa käännekohdassa ja onnistunut molemmilla kerroilla kääntämään sen nousuun. Ehkä Lahdessa hänelle on löydetty aina oikeanlainen rooli joukkueesta.

Jääkiekkoilijoista järjestyksenvalvojan mieleen ovat jääneet myös lahtelaiset Marko Jantunen ja Jesse Saarinen.

 – Jantunen pelasi hienosti aina koko joukkueen puolesta. Muistan myös sen hetken, kun Jesse Saarinen veti 16-vuotiaana ensimmäistä kertaa Pelicansin pelipaidan ylleen. Viime vuonna hän oli jo joukkueen vanhimpia pelaajia. Siitä huomasi itsekin, kuinka aika on kulunut nopeasti.

Petri Görman

kuva: Eversti ja Tornan tytöt -näytelmässä on 50 erilaista roolia. Näytelmä toteutetaan yhteistyössä Lahden Sotilaiskotiyhdistyksen, Lotta -museon ja Päijät-Hämeen Rauhaturvaajayhdistyksen kanssa.
– Sotilaskoti on tarkoitus vuodelta lavastaa vuoden 1944 tyyliseksi. Haluamme tarjota ihmisille elämysmatka vuoteen 1944. Siksi tarjoamme väliajalla heille kahvin korviketta ja rinkeleitä.

Eversti ja Tornan tyttäret on Ainonpuiston teatterin Lahti-trilogian toinen ensi-ilta heinäkuussa. Näytelmä esitetään Lahden sotilaskodissa sisätiloissa.
– Näytelmä kertoo syksyn 1944 tapahtumista Hennalassa. Suomalaisilla oli epätietoinen olo tulevaisuudestaan jatkosodan päättyessä.

Suomen ja Neuvostoliiton ylin poliittinen johto sopivat tiukoista rauhanehdoista heti sodan päätyttyä, vaikka Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 1947.
– Suomessa tapahtui yhden syksyn aikana paljon historiallisesti merkittäviä asioita, joista on hyvä tehdä näytelmä autenttiseen ympäristöön. Valvontakomissio saapui Suomeen. Pohjois-Suomessa alkoi Lapin sota ja Mannerheim valittiin presidentiksi.

Tästä dramaattisesta ajanjaksosta eli syksystä 1944 Ainonpuiston teatterin käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo haluaa kertoa ihmisille ensi kesänä.
– Pääosassa ovat Hennalan varuskunnan väki, upseerien perheet, lotat, Vihreät sisaret ja naapuriin Tornatorin alueelle muuttaneet karjalalaisevakot.

Uuden sukupolven näyttelijät lähtevät tutkimusmatkalle vuoteen 1944 ja yrittävät asemoida itseänsä samalla tähän aikakauteen.
– Nykyihmisen on vaikea ajatella, millaista elämä oli heti jatkosodan jälkeisessä Suomessa. Useat meistä ei edes tiedä, kuinka isoja asioita suomalaiset joutuivat kokemaan yhden kuukauden aikana syyskuussa 1944.

Aseita kätkettiin myös Hennalassa

Käsikirjoittaja Taulon mukaan Jatkosodan jälkeen organisoitua asekätkentää ei ole Lahden tapahtumien osalta käsitelty julkisuudessa kuin vähän.
– Asekätkentä oli merkittävä yhteiskunnallinen projekti sodan jälkeen ja se ulottui myös Hennalaan

Paikalliset ihmiset toteuttivat yhdessä upseerien kanssa päämajan toimeenpanokäskyn.
– Hennalassa asui valtakunnallisesti merkittäviä henkilöitä, kuten eversti Valo Nihtilä, jonka johdolla ”aseiden hajasijoitus” käynnistettiin Hennalassa ja eri maakunnissa.

Hennalassa asekätkentää johti majuri Antero Aakkula.
– Hän joutui pakenemaan sodan jälkeen Yhdysvaltoihin. Aakkula ehti tehdä siellä vielä uuden sotilasuran.

– Molemmille miehille on varattu roolit ensi kesän historiallisesta näytelmästä.

Myös karjalaisevakot ovat mukana näytelmässä

– Karjalasta paenneet evakot ovat myös mukana näytelmän tarinassa. Kahdelle Viipurin rintamasotilaskodista Tornatorin alueelle saapuneelle sotilaskotisisarelle on kirjoitettu roolit näytelmään.

Hennalan kasarmialue oli suljettu yhteisö sodan jälkeen, mutta lähialueen lapsilla ja perheillä oli paljon yhteistoimintaa.
– Tornatorin alueella toimi 1940 -luvulla aktiivinen näytelmäkerho. Eversti ja Tornan tytöt -näytelmään on kirjoitettu yksi tämän harrastuspiirin kohtaus 1940 -luvulta.

Näytelmä haluaa kertoa myös karjalaisten kohtaloista, jotka pakenivat rintamalta evakkoina Lahteen.
– Myös Hennalan, Milkin ja Tornatorin historia tulee tutuksi näytelmän kautta. Haluamme kertoa ihmisten epävarmuudesta, peloista ja ristiriidoista, joita jokainen lahtelainen koki sodan päätyttyä. Yleisesti uskotaan, että sodan päättyessä ihmisillä oli hyvät fiilikset, mutta suomalaiset elivät pitkään epäluuloisessa mielentilassa itänaapuriaan kohtaan syksyllä 1944.

”Näitä tarinoita ei löydy koulukirjoista”

Käsikirjoittaja Timo Taulo kertoo, että sukeltaminen lähihistoriaan on antanut paljon uusia kokemuksia tutkijalle ja on myös syventänyt henkilökohtaisia näkemyksiä menneistä vuosikymmenistä.
– Aikakauden henki kumpuaa aikalaismuistelmista ja tarinoista, joita seniorit ovat minulle kertoneet. Näitä tarinoita et löydä koulukirjoista.

Ainonpuiston teatteri on tuottanut paljon kaupunginosatarinoita Lahdesta vuosien varrella ja Hennala saa nyt vuoron olla keskiössä.
– Lahtelaiset tuntevat sisällissodan aikaiset tarinat jo varsin hyvin, mutta jatkosodan jälkeinen aika on monelle lahtelaiselle tuntematon aikakausi.

Petri Görman

kuva: Yhä useampi lahtelainen työtön nuori löytää työtä viimeisimpien työllisyystilastojen mukaan.

Nuorisotyöttömyysaste on laskenut Lahdessa vuoden aikana merkittävästi. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli tammikuun lopussa koko maassa 11,6 prosenttia, kun taas lahtelaisia nuoria oli työttömänä 17,1 prosenttia. Nuorisotyöttömien määrä sekä nuorisotyöttömyysaste on laskenut Lahdessa vuoden aikana eniten suurista kaupungeista, mutta nuorisotyöttömyysaste on yhä Lahdessa vertailukaupungeista toiseksi korkein.

Lahdessa oli tammikuun lopussa työttömänä 1051 alle 25 -vuotiasta nuorta. Tämä on 147 nuorisotyötöntä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorisotyöttömyysaste on alentunut eniten Lahdessa ja Kouvolassa vuoden aikana.
 – Yleinen työllisyystilanne on parantunut Lahdessa ja sen vuoksi nuoret ovat päässeet paremmin töihin, vaikka työkokemusta kenties heiltä puuttuukin, työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka Lahden kaupungilta toteaa.

Nuoria on päässyt sekä töihin että opiskelemaan aktivointitoimenpiteiden vuoksi.
 – Yhä useampaan nuoreen on kohdistettu aktivointitoimia, joita muun muassa TE-hallinto ja kaupunki yhdessä järjestävät. Nuorten asioihin on Lahdessa kiinnitetty erityistä huomiota,

Ohjaamon asiakasmäärät kasvussa

Ohjaamo Lahti on nuorten tuntema paikka ja sen asiakasmäärät kasvavat jatkuvasti.  Se antaa maksutonta ohjausta alle 30 -vuotiaille nuorille opiskeluasioihin sekä työnhakuun liittyvissä kysymyksissä.
 – Kerromme aktiivisesti nuorille, millaisia palveluja ohjaamosta on mahdollista saada. Lisäksi Lahden kaupunki, TE-hallinto ja Kela yhdessä koko työllisyysverkoston, johon kuuluvat paikallinen elinkeinoelämä, kolmas sektori ja erilaiset koulutusorga-nisaatiot, ovat kiinnittäneet erityistä huomiota alle 30-vuotiaiden työllistymiseen.

Työllisyysasian päällikön mukaan nuorisotyöttömyyden laskusuunta on mahdollinen Lahdessa myös lähitulevaisuudessa.
 – Työllisyyden kuntakokeilun myötä meidän pitää lisätä entisestään yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Samalla lisätään yritysyhteistyötä ja toivottavasti saadaan lisäresurssia henkilökohtaiseen valmennukseen.

Myös nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin, ennaltaehkäisevään työhön ja erilaisiin tukipalveluihin oppilaitoksissa on saatava lisäresursseja, jopa yläkoulun puolelle perusopetuksessa.
 – Lisätarvetta olisi erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa.

Kuikan mukaan oppilaitoksissa pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota työllistymisen alkuvaiheeseen.
 – Oppilaitoksista valmistuu nykyisellään liikaa porukkaa, joilla ei kuitenkaan ole riittävää ammatillista osaamista tai edes työkykyä.

Yrityksiltä toivotaan yhteiskuntavastuuta

Hämeen kauppakamarin mukaan Päijät-Hämeen alueella on tarjolla yli 2000 kesätyöpaikkaa tulevalle kesäkaudelle.
 – Uskon, että kaikilla lahtelaisilla yrityksillä on tahtotila tarjota kesätöitä paikallisille nuorille.

Lahden kaupunki palkkaa noin 170 nuorta kesäharjoittelijoiksi ja jakaa 600 kesätyöseteliä 15-17-vuotiaille nuorille.
 – Se lisäksi kaupunki edistää nuorten kesäyrittäjyyttä yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa. Myös erityisesti kotitalouksiin suunnattavia kesäkeikkoja pyritään lisäämään kaupungin rahoituksella.

Petri Görman

INFO

Lahden työttömyysaste oli vuoden 2020 tammikuun lopussa 13,4 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen koko maan työttömyysaste oli tammikuussa 9,6 prosenttia. Työttömiä työhakijoita oli Lahdessa tammikuussa 7 503 eli 397 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten.