Vasemmistoliiton Anna Kaisa Kupiainen oli mukana strategiatyöryhmässä ja uusi strategia on hänen mielestään tyydyttävä kompromissi.
– Siellä on hyviäkin asioita. Sinne on nostettu rohkeasti päihdeongelmiin puuttuminen ja työllisyyden hoito, mutta monia asioita olisi voitu kirjata toisinkin.

Uuden kaupunginvaltuutetun mukaan suurimmalla osalla ryhmistä ei ollut aitoa halua neuvotella ja työryhmän tuotosta pidettiin niin lopullisena, että siihen ei haluttu kajota.
– Pidän tätä asiaa jotenkin kummallisena lähtökohtana. Neuvotteluissa olisi voitu hioa vielä sanamuotoja ja hakea kompromisseja, jotta tulos olisi miellyttänyt koko valtuustoa.

Kupiainen piti ääntä strategiatyöryhmässä kulttuurin, ympäristön ja saavutettavuuden puolesta työryhmässä.
– Jos kaikki muut ovat kanssani erimieltä, niin niitä asioita on vaikea sinne lisätä. Mielestäni kulttuuri, taide, ympäristö ja saavutettavuus ovat uudessa strategiassa liian pienessä roolissa.

Strategia on talousarvion ohella tärkein kaupunginvaltuuston toimintakautta ohjaava työkalu.
-Lahden strategiassa on mitattavia tavoitteita, jotka ohjaavat toimintaamme.

Selkeä kokonaisuus

Keskustan Jari Rissasen mukaan strategia on selkeä ja hyvin tiivistetty kokonaisuus sisältäen kuitenkin Lahdelle tärkeät jutut.
– Poliittinen ilmapiiri on ollut kärjistynyt viime vuodet, niin se näkyi myös tässä prosessissa tällä tavalla.

Rissanen olisi halunnut mainittavan erikseen hyvinvointialueen tärkeimpänä yhteistyökumppanina.
– Varsinkin Kestävästi hyvinvoiva -teeman tavoitteet nojaavat vahvaan yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ja samoin nykyinen maailmanaika huomioiden kriisivalmiutemme.

Rissanen uskoo, että strategia saadaan jalkautettua toimialoille.
– Muuten siitä ei ole hyötyä, joten toimintasuunnitelma on tarpeellinen. Yleensä jalkauttaminen tapahtuu talousarvionkäsittelyn yhteydessä ja siihen liittyvässä yksiköiden käyttösuunnitelmassa.

Elinvoiman kehittäminen tärkeää

– Strategia on todella hyvä tiivistys yhteisestä
tahtotilasta. Sopivasti vanhaa, mutta myös rohkeasti uudenlaista
näkökulmaa, Kokoomuksen Sari Niinistö sanoo.

Niinistö on tyytyväinen, että kaupungin elinvoiman kehittäminen on
vahvasti esillä strategiassa ympäristökaupungin näkökulmia unohtamatta.
– Ihmettelen, että kaupunkistrategia on herättänyt eriäviä mielipiteitä, koska strategiaan oli mahdollisuus vaikuttaa pitkin matkaa ja yhteistä työskentelyä tehtiin työryhmissä.

Kokenut kaupunginvaltuutettu epäilee, että jotkut halusivat tehdä sanamuodoilla valtuustossa politiikkaa.
– On muistettava, että strategia ei voi sisältää kaikille kaikkea. Se on aina tiivistys olennaisesta. Kaikki puolueet ja valtuutetut joutuivat varmasti joustamaan, kun tekstiä muokattiin.

Niinistö on kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen.
– Matkan varrella toin esille sitä, että kaupungin strategiassa on tärkeää tuoda esille sitä, ettei kaupunki yksin pysty kaikkeen, vaan tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia muun muassa yrityksien ja kolmannen sektorin toimijoiden ja hyvinvointialueen kanssa.
– Korostin myös työskentelyn aikana, että ikäihmisiä ei pidä unohtaa.

Eriävät mielipiteet ovat osa politiikkaa

– Pidän uutta strategiaa kokonaisuudessaan ihan hyvänä. Yksityisten investointien ja työpaikkojen luonti saa enemmän painoarvoa, koulutukseen panostetaan ja ikäihmisten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota, perussuomalaisten Tuomas Sorsa toteaa.

Tämän lisäksi soten siirtyminen aluetasolle on Sorsan mielestä huomioitu riittävällä tasolla.
– On sääli, että kaikki ryhmät eivät voineet strategiaan sitoutua. Poliittiseen päätöksentekoon kuuluu eri mielipiteet, mutta kokonaisuuden kannalta kipukohdat olivat mielestäni kuitenkin suhteellisen pieniä.

Ensimmäisen kauden valtuutettu Sorsa olisi tuonut realismia ilmastoasioihin.
– Hiilineutraalisuus 2025 vaatii esimerkiksi liikenteen määrään vaikuttamista ja tämä ei tee Lahden kilpailukyvylle ja saavutettavuudelle hyvää.

– Strategian pohjalta tulee luoda toimenpideohjelma tai -suunnitelma, mutta kyllä marssijärjestyksen pitää olla se, että strategia luodaan ensin.

Strategia viestii vahvasti oikeista asioista

Sosialidemokraattien Marju Markkasen mukaan Lahden uusi kaupunkistrategia on selkeä ja tähtää oikeisiin asioihin.
– Lahdessa tulee panostaa eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointiin ja luoda hyvät olosuhteet yrityksille menestyä.

Markkanen toteaa, että strategia viestii vahvasti Lahdesta kestävänä, kiinnostavana ja uudistusvalmiina kaupunkina, joka palvelee asukkaitaan ja innostaa heitä osallistumaan kaupungin kehittämiseen.
– Nyt on pidettävä huolta, että nämä tavoitteet saadaan käytännön tasolle ja voimme vuonna 2030 todeta Lahden olevan strategiansa mittainen kaupunki.

Strategiatyö otettiin Markkasen mielestä selvästi vakavasti jokaisessa puolueessa, koska strategia nähdään erittäin merkittäväksi toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjaavaksi asiakirjaksi.
– Työ on tehty huolellisesti ja on pitkän ja perusteellisen yhteistyön hedelmä. Upeasti strategiatyö osallisti ison joukon kaupunkilaisia. Odotan, että toiminnan vaikuttavuutta mitataan ja tulosten perusteella kehitetään toimintaa entisestään. Eli odotan strategian ”herättämistä eloon”.

Strategia on Markkasen mukaan pohja, jolle tulee rakentaa selkeä toimintasuunnitelma.
– Tämä työ tehdään nyt yhteistyössä kaupungin eri palveluyksiköissä. Esimerkiksi sivistyspalveluissa tulee suunnitella miten tuemme lapsiperheitä, vahvistamme lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tarjoamme terveelliset ja turvalliset oppimisen ja kasvun ympäristöt. Jokaisen kaupungin työntekijän tulee tuntea strategia ja olla selvillä miten se ohjaa päivittäistä työntekoa.

Petri Görman

kuva: Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen muistuttaa, että kirkon opetus avioliitosta on ollut ja on edelleen yhden miehen ja yhden naisen avioliitto. Tämän mukaan piispana toimin ja opetan.

– Kokonaisuutena arvioin, että kirkko on selvinnyt koronapandemiasta varsin hyvin. Seurakuntien toiminta jouduttiin sopeuttamaan hyvin nopeasti uuteen tilanteeseen kaksi vuotta sitten, ensi maanantaina Launeen seurakunnan miestenillassa vieraileva Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen toteaa.

Piispan mukaan ihmisten kohtaamiseen perustuvalle yhteisölle oli haasteellista etsiä keinoja siihen, miten kohtaaminen voi tapahtua ilman fyysistä läsnäoloa.
– Erityisesti pahimpien kokoontumisrajoitusten aikaan kirkollisten toimitusten, kuten kasteiden, vihkimisten ja hautajaisten, järjestäminen oli vaikeaa. Sen sijaan jumalanpalvelusten suoratoisto on osoittautunut onnistuneeksi käytännöksi ja varmaan jossakin muodossa jää pysyväksi.

Kirkon perussanoma ei ole muuttunut piispan mielestä koronan myötä.
– Kirkko on toivon yhteisö. Kirkon tehtävä on edelleen julistaa sanomaa jokaista ihmistä rakastavasta Jumalasta, joka erityisellä tavalla näyttää rakkautensa ihmisille Pojassaan Jeesuksessa. Jumalan rakkauden synnyttämä usko lähettää jokaisen kristityn toimimaan lähimmäisen hyväksi lähiseudulla ja koko maailmassa.

Kirkot ottivat myös digiloikan

Korona-ajan myötä moni käytännön asia on muuttunut myös suomalaisissa kirkoissa.
– Kirkossakin korona-aika on aiheuttanut suuren digiloikan. Toiminta piti nopeasti siirtää verkkoon ja fyysiset tapaamiset muuttuivat etätapaamisiksi. Tämä on haastanut jokaista työntekijää, mutta myös jokaista seurakuntaa.

Seurakunnissa on jouduttu opettelemaan uusia tapoja tehdä työtä ja kohdata ihmisiä sekä uusia tapoja johtaa työtä.
– Diakoniassa, kasvatuksessa ja muissa työaloissa syntyi uusia innovaatioita. Viranomaisyhteistyö on koronapandemian aikana vahvistunut. Se on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja kirkolla on siinä luonteva oma paikkansa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2021 lopussa oli 3 689 998 henkilöä. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukuun suhteutettuna kirkon jäsenten osuus väestöstä on noin 66,5 prosenttia.
– Kirkkoon kuuluu siis edelleen kaksi kolmesta suomalaisesta. Vaikka kirkon jäsenmäärä on jatkanut laskuaan, kirkkoon kuuluu valtakunnallisesti katsottuna edelleen enemmistö suomalaista. Suomen ev.-lut. kirkko on jäsenmäärältään maamme suurin yhteisö.

Piispa muistuttaa, että seurakunnissa järjestetään monipuolista toimintaa.
– Uskon, että jokainen voisi löytää jo nykyisestä tarjonnasta itselleen sopivaa toimintaa. Samalla on muistettava, että seurakunta on olemukseltaan yhteisö, ei uskonnollisia palveluja tuottava organisaatio. Jokaista seurakuntalaista tarvitaan ja jokainen voi osaltaan olla myös järjestämässä toimintaa yhdessä toisten seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa.

Peruskysymykset ovat aina samoja

– Kirkko ei ole vain toimintaorganisaatio. Moni haluaa olla kirkon jäsen, vaikka ei sen toimintaan osallistuisikaan. Tätä on syytä arvostaa.

Ihmisen peruskysymykset ovat piispan mukaan ajasta aikaan samat.
– Hengelliset tarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaan ne ovat muuttaneet muotoaan.

Sen vuoksi seurakunnissa on nyt kysyttävä, miten vastataan hengelliseen kaipuuseen tämän ajan kielellä ja tavoilla, uskon sisällöstä tinkimättä.
– Jeesusta ei pidä laittaa alennusmyyntiin, vaikka seurakunnan elämä löytäisi uusia tapoja uskon ilmaisemiselle.

Piispainkokous teki tämän viikon maanantaina päätöksen 100 000 euron avustuksen myöntämisestä Luterilaiselle maailmanliitolle ukrainalaisten ja Ukrainan pienen luterilaisen kirkon tukemiseen, jotta se voi auttaa ihmisiä sodan keskellä.
– Suurten kriisien keskellä tarvitaan apua kriisialueelle. Ammattilaisten tekemä kriisityö on organisoitua ja heillä on valmiit kontaktit ja kanavat auttaa ihmisiä.

Tämän vuoksi paras tapa auttaa ukrainalaisia on osallistua eri järjestöjen toteuttamiin avustusprojekteihin ukrainalaisten hyväksi.
– Kirkon ulkomaanapu sekä kirkon eri lähetysjärjestöjen keräykset ovat tähän hyvä mahdollisuus.

Seurakunnissa on kerätty kolehteja ukrainalaisten auttamiseksi, ja seurakunnat ovat tehneet avustuspäätöksiä Ukrainan hyväksi.
– Seurakunnissa on myös monenlaisia tempauksia, konsertteja ja tapahtumia, joihin oallistumalla voi auttaa. Tärkeää on myös maahamme tulevien ukrainalaisten pakolaisten auttaminen. Seurakunnissa on tähän varauduttu ja Mikkelin hiippakunnan alueelle on jo saapunutkin sotaa paenneita ukrainalaisia. Unohtaa ei pidä myöskään esirukousta ukrainalaisten ja rauhan puolesta.

Paluu normaaliin

– Juuri tällä hetkellä haasteena on koronan jäljiltä toiminnan normalisointi. Seurakunnissa on eletty pitkään poikkeustilanteessa ja nyt alkaa olla aika järjestää toiminta uuden normaalin mukaan.

Poikkeusaika on aina mahdollisuus uuteen.
– Toinen ajankohtainen kysymys on Ukrainan tilanne ja sen heijastuminen seurakuntiin. Maahanmuuttoon myös seurakuntien tulee varautua ja tätä varautumista on jo tehty.

Kirkon haasteena on jo pidemmän aikaa ollut taloudellisten resurssien pieneneminen.
– Tämän kanssa joudumme elämään kirkossa ja etsimään uusia ratkaisuja. Erityisen haastavaa tämä on pienissä seurakunnissa, joissa väki vähenee.

Kaikkina aikoina kirkon haasteena on ollut se, miten kirkon perussanoma sanoitetaan tässä ajassa ja tämän ajan ihmisten keskellä.
– Kirkon tulee pysyä uskollisena tehtävälleen ja ydinsanomalleen ja samaan aikaan elää tässä ajassa ja tämän ajan ihmisten ja heidän kysymystensä keskellä. Tätä haastetta seurakunnissa eletään joka päivä eri tilanteissa ja ihmisten kohtaamisissa.

Kirkko on edelleen ihmisen turvapaikka

– Kirkko on perinteisesti mielletty paitsi fyysisenä turvapaikkana myös henkisenä ja hengellisenä turvana. Sitä kristillinen kirkko on yhä edelleen.

Piispa muistuttaa, että erityisesti kriisiaikoina ja poikkeustilanteissa ihmiset kaipaavat turvaa.
– Meidän ei tarvitse olla yksin oman turvallisuutemme luojia.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan kirkon tehtävä on toimia väestön henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin vahvistajana sekä henkisen huollon ylläpitäjänä, siis turvapaikkana.
– Konkreettisesti tämä merkitsee muun muassa kirkon tarjoamaa sielunhoitoa ja keskusteluapua, joka on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Koronapandemian aikana piispa on korostanut kirkon tehtävää toivon näköalojen luojana.
– Tätä tarvitaan myös nyt, kun Euroopassa syttynyt sota luo epävarmuutta ja turvattomuutta. Monet ihmiset ovat huolissaan ja peloissaan. Kirkon sanoma on toivon ja luottamuksen sanoma.

Seurakunta on pohjimmiltaan jumalanpalvelusyhteisö.
– Messussa Jumala palvelee ihmistä ja lähettää hänet arkeen elämään uskoa todeksi lähimmäistä rakastamalla.

Seurakunta kohtaa ihmisiä monesti eri kirkollisissa toimituksissa.
– Nämä ovat oleellisia ja tärkeitä elämän taitekohtia. Yhtä lailla tärkeää on se, että lapset ja nuoret pääsevät osalliseksi kristillisestä kasvatuksesta, jota seurakunnissa harjoitetaan. Samoin diakonian kautta seurakunnissa pidetään erityisellä tavalla huolta heistä, jotka ovat hädän alla tai pudonneet yhteiskunnan turvaverkoista pois. Jokaisella kristityllä on myös lähetystehtävä.

Petri Görman

kuva: Kaarikadun risteys Rahikankadulle (6.3.22) oli pitkään kuoppainen ja täynnä polanteita.  -Mikäli kohta on pitkäaikaisesti huonossa kunnossa, niin se ei ole epätasaisuutensa perusteella urakan laatuvaatimustenmukaisessa kunnossa.

Runsasluminen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidosta vastaaville. Lunta on satanut paljon ja sen vuoksi monet tiealueet ovat normaalia kapeammat.

Lahden kaupungin kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäalho kertoo, että 14.3.22 mennessä ePalaute -kanavan kautta on tullut 3051 palautetta katujen kunnossapitoon liittyen.
– Palautetta tule valitettavasti useita kanavia pitkin. Vain ePalaute -kanavan kautta tulevia palautemääriä pystytään seuraamaan

Kunnossapitopäällikön mukaan usein toistuvien ja pitkäkestoisten lumisateiden vuoksi urakoitsijat ovat joutuneet koville talven aikana.
– Käytännössä kaikki kunnossapitoon ohjautuvat ePalautteet ohjautuvat kunnossapitourakoihin. Asukaspalautteiden lisäksi tilaajan aluevastaavat ovat tehneet maastossa omia havaintoja, jotka nekin ohjautuvat suoraan urakoiden pääurakoitsijoille.

Väylien kapaneminen ja siitä aiheutuneet seurannaisvaikutukset ovat aiheuttaneet haastetta. Myös polanteiden sulaminen ja yhtäaikainen runsas lumisade aiheutti etenkin asuinkaduilla ongelmia kunnossapidon toteutuksessa sekä sitä myöten ongelmia asukkaiden liikkumisessa.

Kunnossapitopäällikkö Leppäalho muistuttaa, että mahdolliset autoihin liittyvät tien kunnossapidosta johtuvat vauriot käsitellään yksilöllisesti.
– Kaupungin tulee järjestää rakentamilleen ja kaupungin kunnossapitovastuulla oleville kulkuväylille talvikunnossapito. Vahingonkorvausten käsittelyssä tulkitaan Kunnossa- ja puhtaanapitolakia sekä Tieliikennelakia.

Seuraavaksi talveksi lisää resurssia

– Aurauskapasiteetti on ollut samanlainen kuin viime talvena ja silloin pärjäsimme hyvin. Nyt lumen määrä on ollut suuri. Sitä ei ole ehditty ajamaan siihen tahtiin pois kuin uutta lunta satoi tilalle, katutyönjohtaja Harri Nieminen Destia Oy:ltä kertoo.  Destian vastuulla olevaan keskustan urakka-alueeseen kuuluvat myös Etelä-Lahden alueelta Anttilanmäki ja Asemantausta.
– Keskustan alueelta on viety lunta pois yli 5000 kuormaa tammikuun alusta lähtien.

Nieminen tunnustaa, että lumitilanne on ollut kunnossapidon näkökulmasta katsoen mahdoton muutaman kerran talven aikana.
– Kun kadut kapenevat ja parkkipaikat hukkuvat lumeen, niin silloin saamme paljon palautetta.

Katutyönjohtajan mukaan urakoitsijoita löytää vielä kohtuullisesti Lahden alueelta, mutta on vaikea löytää paikallistuntemuksen omaavia ja kokeneita koneenkuljettajia.
– Hyvistä työntekijöistä pyrkii jokainen urakoitsija pitämään kiinni. Työolosuhteista on pidettävä huolta, että työntekijät jaksavat, koska vaihtomiehiä ei ole.

Lumen määrän suhteen tämä talvi on ollut haastava.
– Urakoitsija on lisännyt hieman kapasiteettia ja tilannetta helpottamaan on hankittu myös lumilinko. Iso ongelma kaupunkialueella on se, että autojen siirtokehotus vie muutaman päivän tehokasta työaikaa pois.

– Tästä talvesta on opittu, että tulevaisuudessa on oltava enemmän vararesurssia ja työnsuunnittelua on myös tarkennettava.

Petri Görman

Milla Bruneau, Miina Harmaala, Katikeesia Hertsi, Sirkku Hilden, Päivi Hirvelä, Hanna-Kaisa Kyyrönen, Sanna Mäkinen ja Riitta-Rakel Alatalo keskustelivat muun muassa siitä, millaisista lähtökohdista he ovat ponnistaneet omiin yhteiskunnallisiin asemiinsa työelämässä. Tilaisuuden juonsivat Piia Outinen ja Piia Tyyskä.

Nytkis tekee maailmanlaajuisesti uraauurtavaa työtä, koska sen verkosto kokoaa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiiviset naiset yhteen yli puoluerajojen. Kansainvälistä naistenpäivää juhlistettiin yhdistyksen organisoimalla keskustelutilaisuudella Kauppakeskus Trion palvelutorilla Lahdessa.

Keskustelutilaisuuteen osallistuivat muun muassa Milla Bruneau, Miina Harmaala, Katikeesia Hertsi, Sirkku Hilden, Päivi Hirvelä, Hanna-Kaisa Kyyrönen, Sanna Mäkinen ja Riitta-Rakel Alatalo. Naiset pohtivat keskustelussa työn ja hyvinvoinnin teemoja. Jokainen keskusteluun osallistunut nainen kertoi varsin avoimesti ja omakohtaisesti, miten he ovat voineet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja miksi he ovat menestyneet työelämässä.

– Naisten välinen yhteistyö on ehdottomasti avain tasa-arvoisempaa yhteiskuntaan. Tässä ajassa tarvitsemme myös solidaarisuutta muualla maailmassa asuvia naisia ja tyttöjä kohtaan, järjestökoordinaattori Laura Keskinen totesi avajaispuheessaan.

Kansainvälisen naistenpäivän tarkoituksena on juhlia naisia ja myös muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen on vielä matkaa maailmassa.
– Naiset ovat aina olleet tasa-arvokamppailun keskiössä. Sen edistäminen vaatii sinnikkyyttä ja joukkovoimaa.

Nytkis haluaa muistuttaa naistenpäivänä vuonna 2022, miten naiset yli puoluerajojen ovat kokoontuneet yhteen edistämään tasa-arvoa, koska vain siten voi tapahtua edistystä.

Hallitus edistänyt naisten asemaa

– Tällä hallituskaudella naisten välisellä yhteistyöllä on otettu monia tärkeitä askeleita eteenpäin.

Perhevapaauudistus toteutuu vielä tämän vuoden aikana, joka ottaa huomioon erilaiset perheet ja elämäntilanteet. Sen lisäksi kaksi viikkoa sitten uutisoitiin, että seksuaalirikoslain uudistus etenee uuden suostumusperusteisen lainsäädännön myötä.
– Myös seksuaaliväkivaltaa kokeneiden naisten asema ja itsemääräämisoikeus paranee.

Historiallisesti ajatellen naiset ovat kokoontuneet aina edistämään marginaalisessa asemassa olevien lasten, perheiden ja vanhusten oikeuksia.
– Esimerkiksi päivähoitouudistus muutti naisten mahdollisuuksia osallistua tasa-arvoisemmin työelämään. Lapset saivat tämän uudistuksen myötä oikeuden laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan kodin ulkopuolella.

Naiset ja äidit ovat olleet myös mukana historiallisissa rauhanliikkeissä.
– Naisten puoluerajat ylittävät yhteistyö on maailmaa muuttava voima Se takaa yhteiskuntaan myös tulevaisuudessa enemmän osallisuutta ja vahvempaa demokratiaa. Naisten välinen yhteistyö luo pohjaa ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien toeutumiselle.

– Se ylläpitää yhteiskuntaa jossa kaikki ovat osallisina

Petri Görman

Launeen terveysaseman A-osa on tällä hetkellä tyhjä ja siellä ei ole mitään toimintaa, mutta Lahden kaupungin tilakeskus neuvottelee tämän osan vuokraamisesta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. B-osassa toimii suun terveydenhuollon yksikkö. Kotihoito muuttaa samaan rakennukseen vielä tämän kevään aikana neuvolalta vapautuneisiin tiloihin.
– A-osa on ollut tyhjä jo vuoden verran, kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari kertoo.

Kiinteistöpäällikön mukaan osa rakennuksesta kaipaa jo korjaustoimenpiteitä.
– Launeen terveysasemana tunnetun talon A-rakennusta pidetään yllä normaalein ylläpidollisin toimin. Mahdollisista korjauksista ei ole tehty päätöksiä, koska rakennuksella ei ole tällä hetkellä tiedossa tulevaa käyttöä.

Korjaustoimenpiteitä on tehtävä

– A -rakennus on valmistunut vuonna 1988. Rakennus on toteutettu ajalle tyypillisillä rakenneratkaisuilla ja -materiaaleilla.

Rakennukseen on tehty korjaustoimenpiteitä vuosina 2001 ja 2011.
– Osa rakennusosista kaipaavat jo korjaustoimenpiteitä. Talotekniset järjestelmät alkavat olla teknisen käyttöiän loppupuolella.

Rakennukset eivät ole tällä hetkellä myynnissä eikä suunnitteilla ole rakennusten purkamista.
– Yksittäisen rakennuksen myynti ei ole mahdollista, koska tällä hetkellä ne sijaitsevat samalla tontilla.

Rakennukset ovat niin sanotulla Y-tontilla.
– Tämä tontti on kaavoitettu julkisten palveluiden tuottamiseen ja julkishallintoa varten.

Petri Görman