Kuva: Nummisuutareiden pääroolissa Eskona loistaa Tuomas Korkia-Aho (kuva: Tuomo Mattila)

Nummisuutarit on ylivoimaisesti Suomen eniten esitetty komedia. Itse olen nähnyt sen yli 10 kertaa, ja kas kummaa aina siitä löytyy jotain uutta ja virkistävää. Lahden esitys oli tämän syksyn ehdoton piristysruiske arjen harmauteen: suoranainen ruskapläjäys!
Ohjaaja Samuli Reunasen tarkastelukulma Nummisuutareissa on nyt yksilössä ja hänen yrityksessään nousta aikuisuuteen. Kiven komedia muuttuu oudon julmaksi naamioleikiksi ja saa traagisia, rajuja jopa julmiakin piirteitä tässä”Lahen” nykyversiossa. On mielenkiintoista havaita, kuinka Kiven verevä teksti toimii upeasti myös nykyaikaan siirretyssä tarinassa. Aika muuttuu, muuttuuko ihminen? Siinä omaan aikaamme siirretyn Nummisuutarit tarinan tärkeimmät haasteet.

Esitys on vaikuttava ja eräänlainen meluisa retriitti, niin Eskon mielenmaisemaan, kuin tarkka kuvaus yhteisön odotuksista ja paineista, ihmisen ahneudesta, mutta myös lopun anteeksiannosta. Reunanen painaa kaasua koko ajan harkiten juuri oikeissa paikoissa ja antaa suvantovaiheissa meille aikaa miettiä Nummisuutarin Eskoa nykyajassa. Kysymys kuuluukin:Paljonko meillä on näitä eksentrisiä Eskoja ja mahdollisia ”pudokkaita” nytkin keskuudessamme? Löytävätkö he elämänkumppanin ja tarkoituksen elämälleen vai päätyvätkö he yhteiskuntaamme eläteiksi tai vaikkapa huumeiden väärinkäyttäjiksi?

Ohjaaja Reunanen on saanut Lahdesta näytelmäänsä huippujengin, jonka varaan hän on kyennyt rakentamaan huiman tarinansa kaikilla musteilla. Esitys on aika ajoin vimmainen rutistus ja samalla päähenkilö Eskon eli loistavan Tuomas Korkia-Ahon verbaaliakrobatianäytös elämän trapetsilla. Korkia-Aho tekee Eskostaan vahvasti tuntevan ja sielukkaan naivin Pelle Pelottoman, joka haluaa naimalupansa puumerkin ahteriinsa, mihinkäs muuallekaan? Korkia-Aho saa Eskostaan esiin kaikki tunnerekisterin eri vivahteet. Monista Eskoista poiketen Korkia-Ahon Esko on vikkelä kärppä eikä hidas jurrikka.Hän riisuu Eskonsa alastomaksi ihmisten pilkan kohteeksi, joka lopulta hyväksyy kohtalonsa: naimisiin en koskaan mene. No woman, no cry!

Lahen Nummisuutarit on lavastanut ja puvustanut taas kerran ”Hollywood lavastajamme” Minna Välimäki, joka saa Juhani- näyttämön elämään tummilla ja mielikuvituksellisilla keksinöillään. On näpsäkkä suutarin mökki, ”hawaijilainen” häähuone, synkän metsän autiutta ja valoa. Laaja näyttämö on taas kokonaisvaltaisessa käytössä ja siinä temmellettiinkin sellaisella upealla osaamistasolla, joka ei jättänyt nyt Lahdessa ketään katsojaa kylmäksi.

Myös Välimäen puvustus toimii kaikilla tasoilla. Niissä on retroa viehkeyttä ja yksilöllistä pikanttia ilmettä. Esityksen musiikin oli säveltänyt Altti Uhlenius taiten ja harkiten . Hänen sävellyksensä toivat tähän ”tummaan” Kiven uuteen versioon mukavan lisäfiiliksen. Ilman Ari Nummisen koreografiaa, Harri Peltosen valosuunnittelua ja Tatu Virtamon äänisuunnittelua Lahen esitys ei olisi toiminut sillä teholla kuin se nyt toimii, vahvana ihmiskuvana ja ikkunana ihmismielen outoihin syövereihin.

Kaikki lahtelaisnäyttelijät ovat taas koko sielullaan täysillä mukana Nummisuutareissa. He ovat ammattinäyttelijöitä ja myös näyttävät sen toteen. Mikko Jurkka on oiva nahjusmainen Topias, Laura Huhtamaa mainio ahne riivinrauta Martta, Liisa Vuori kunnon vastuunpakoilija ja juonikas Mikko Vilkastus, Tomi Enbuska on sisäistänyt juopporoolinsa täysin, Nenna Tyni loistaa Jaanana ja Kreetana ja  Tapani Kalliomäki vetää niin ikään tyylillä Karrin ja Nikon roolit.

Tästä näytelmästä voi olla montaa mieltä, niin kuin pitääkin. Minusta se oli ehdoton tämän syksyn MUST! Nyt kannattaa kiiruhtaa omaan teatteriimme nauttimaan upeasta lahtelaisesta teatteritaiteesta!

Juhani Melanen

kuva: Muusikko Lipa Liukkonen toivoo, että myös aloittelevat bändi pääsisivät helpommin radiosoittoon Suomessa.

Jos me muutetaan yhteen -biisi on Lipa Liukkosen ja Laitakadun kulkijat -yhtyeen uusin single. Se julkaistiin kolme viikkoa sitten. Single on saanut jo radiosoittoa paikallisesti ja myös Ylen Radio Suomi on myös soittanut sitä. Soolouraa määrätietoisesti rakentava muusikko on ollut tyytyväinen uuden biisin saamaan vastaanottoon.
– Pitkäsoitto on tulossa ensi vuonna. Sitä ennen julkaisemme kahdeksan singleä ja kuvaamme jokaisesta biisistä videon.

Bändin ensimmäinen single julkaistiin keväällä 2022 ja sen jälkeen kuusi biisiä on nähnyt päivänvalon.
– Olemme julkaisseet joka kerta uuden fyysisen singlen, jotta nimi jää mieleen. Ennen pitkäsoittoa on tulossa ulos vielä kaksi uutta biisiä.

Etelälahtelainen muusikko Liukkonen säveltää aina demot mies ja kitara periaatteella ja sen jälkeen hän soittaa ne tuottajalle.
– Nyt on tehty perustyö kunnolla ja osoitettu, että tämä äijä on tosissaan. Toivottavasti saamme tehdä uuden pitkäsoiton jonkin levy-yhtiön kanssa.

Kokemuksella on merkitystä

– Kokemus merkkaa paljon musiikkibisneksessä ja olen varma siitä, mitä haluan tehdä nyt.

Uuden tuottajan mukaan Liukkosen tyylilaji on suomalainen kantripop höystettynä amerikkalaisella twistillä.
– Minulla on säilynyt palo musiikkiin jo yli 30 vuotta ja en usko, että se katoaa koskaan mihinkään. Muusikko on aina muusikko.
Musiikin tehtävän on kannustaa jengiä silloin eteenpäin, kun menee huonosti. Musiikissani on ollut aina läsnä positiivinen perusvire ja kannustava asenne. Henkilökohtaisesti slaavilaismeininki iskee taas eniten musiikissa tähän mieheen.

Liukkonen säveltää ensimmäiseksi melodian ja vasta sen jälkeen mies miettii sanoitusta.
– Mulla on aina kynä, paperia ja sanelukone pöydällä luovaa hetkeä varten. Aikaisemmin nousin ylös sängystä tallentamaan idean, mutta enää en niin tee.

Muusikko tallentaa usein ideansa arjessa kännykkäänsä.
– Silloin, kun saan omaa aikaa puran nämä ideat ja sävellän. Tämä prosessi vaatii sen, että saan olla aivan rauhassa.

Keikoille tekee mieli

– Laitakadun kulkijat -yhtye perustettiin vuosi sitten. Olemme soittaneet reilut 10 keikkaa Päijät-Hämeen alueella. Ensimmäisellä rundilla haettiin rutiinia ja tsekattiin, mitkä biisit toimivat keikoilla.

Lipa aikoo keikkailla lähitulevaisuudessa sen verran kuin on kysyntää.
– Nyt meillä on sellainen tilanne, että jokaiselle keikalle mennään. Emme ole siinä asemassa, että voisimme valikoida keikkapaikkoja. Nöyryyttä pitää olla aina matkassa mukana.

Liukkonen suuntasi ensimmäisen kerran soolouralle kolmekymppisenä jo vuonna 2007.
– Silloin aika ei ollut vielä miehelle suosiollinen.

Ensimmäisen omakustannejulkaisun tiimoilta kutsua tuli välittömästi muun muassa Universal Musicin johtajan juttusille.
– Diili ei kuitenkaan lähtenyt silloin käyntiin. En ilmeisesti ollut heille vielä sittenkään valmis. Uskon lujasti siihen, että nyt saan toisen mahdollisuuden.

Uusi tuottaja on saanut myös Liukkoseen uutta virtaa.
– Hän sanoi minulle, että en ole mikään iskelmäveijari vaan selkeästi amerikkalaishenkinen kantrihemmo. Siihen suuntaan on tarkoitus nyt myös musiikkia viedä.

Lipa Liukkonen ja Laitakadun kulkijat julkaisevat Lahti-aiheisen biisin Youtube-kanavallaan, kun heidän kotikaupunkinsa täyttää 118 vuotta marraskuun alussa.

Petri Görman

kuva: Etelä-Lahden koulujen rehtorit eivät kaipaa kännykkäparkkeja kouluihin.

Pro Lahti -ryhmän kaupunginvaltuutetut Kalle Aaltonen ja Ville Hälinen tekivät valtuustoaloitteen, että Lahden kaikissa kouluissa aloitetaan kokeilu, jossa oppilaat jättäisivät puhelimensa kännykkäparkkiin. Lahden kaupungin sivistyslautakunta käsitteli asiaa 10.10.
Päätöksessä todetaan, että koulun järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää mobiililaitteidentuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä. Opetuksenjärjestäjä voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomissa tilassa opetuksen aikana.

Päätösperusteluissa on kirjattu lisäksi, että jos oppilas huomautuksista huolimatta tuottaa häiriötä opetustilanteessa, niin perusopetuslaki sallii viimeisenä keinona työntekijän ottaa puhelimen haltuun. Puhelimen haltuun otto saa kohdistua vain häiriötä aiheuttaneeseen oppilaaseen.
Sivistyslautakunnan jäsenet eivät kannattaneet, että puhelimet kerätään pois oppituntien ajaksi lahtelaisissa peruskouluissa. Sen sijaan parempana toimintatapana koettiin yhteinen sopimus puhelinten käytöstä koulun arjessa. Yhteistä sopimusta tulisi noudattaa kaikkien kouluarjessa.

Toimenpidesuunnitelmaan kirjattiin, että lapsia ja nuoria ohjataan koulussa systemaattisesti lainmukaiseen ja turvalliseen älylaitteiden käyttöön. Jo voimassa oleviin kännykkäparkkikokeiluihin sivistyslautakunta näytti vihreää valoa yhteistyössä vanhempien kanssa.

Häiritsevää käyttöä ei sallita

Lähteen koulun rehtori Esko Taipale kertoo, että hänen johtamassaan koulussa on ollut ongelmia oppilaiden kännyköiden käytössä oppituntien aikana, mutta pääosin tämä asia on hallinnassa.
– Otamme herkällä kynnyksellä kännykän opettajan haltuun, mikäli käyttö on häiritsevää.

Rehtorin mukaan lähtökohta on, että oppitunneilla kännykkä on taskussa tai muuten poissa näkyvistä.
– Häiritsevän käytön vuoksi kännykkä annetaan opettajille. Kokeiden aikana kännykän on oltava repussa.

Lähteen koulussa mobiililaitteita käytetään myös opetuksen yhteydessä jonkin verran.
– Henkilökuntaa on ohjattu puuttumaan mobiililaitteiden häiritsevään käyttöön.

Kännykkäparkit ovat olleet käytössä Lähteen koululla, mutta rehtorin mielestä niiden käyttö ei ole ollut ongelmatonta.
– Itse en kaipaa niitä, mutta jotkut opettajat voivat olla asiasta eri mieltä. Lainsäädäntö ei mahdollista tätä tällä hetkellä.

Parhaimmillaan kännykkäparkki rauhoittaa opetustilanteita, mutta Taipale kertoo, että heidän koulunsa kokemusten mukaan oppilaat toivat säilöön yleensä sellaisen puhelimen, joka ei ollut enää käytössä.
– Aikaa meni myös vahtimiseen ja joskus jopa vääntämiseen, että kaikki laitteet saatiin kännykkäparkkiin. Siellä olevat kännykät myös saattoivat pitää ääntä ja häiritä näin oppilaiden keskittymistä.

Alakoulun puolella ei ole ongelmia

Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle kertoo, että oppitunneilla ei ollut juurikaan häiriöitä kännyköistä, mutta välitunneilla on jo kuudesluokkalaisten kanssa ollut pientä ongelmaa ja se on selkeästi lisääntynyt.
– Pienemmillä oppilailla on niin paljon puuhaa leikkimisen, jalkapallon ja sählyn pelaamisen kanssa, että eivät ehdi kännyköillä touhuamaan.

Järjestyssääntöihin on kirjattu Länsiharjun koulussa, että kännykkä pidetään äänettömällä repussa koko koulupäivän ajan.
– Jos kuitenkin tietää, että on tärkeä yhteydenotto tulossa, niin meillä on pihalla rajattu alue, jossa voi puhua.  Opetuskäytössä puhelimia käytetään opettajan ohjeiden mukaisesti.  Esimerkiksi suunnistuksessa ja tiedon hankinnassa sen käyttö on sallittu.

Rehtori Helle ei näe syytä ottaa kännykkäparkkeja käyttöön johtamassaan koulussa.
– Meillä on yhteiset säännöt olemassa. Niitä noudattavat sekä aikuiset että lapset.

Omalähiö antoi mahdollisuuden vastaukseen myös Renkomäen koululle, mutta sieltä ei vastattu toimituksen esittämiin kysymyksiin.

Petri Görman

Kuva: Pokko Lemminkäinen (AD Arkkitehdit) ovat lähdössä mukaan Kisapuiston uuteen kilpailutukseen

Lahden valtuusto on taas kerran paljon vartijana ja suuren päätöksen edessä päättäessään Kisapuiston saneerauksesta. Asiaa on valmisteltu parikymmentä vuotta. Siitä on tullut kummajainen, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää ja vaikenemisen muuri muistuttaa Pohjois-Korean sananvapautta. Kukaan päättäjistä ei tiedä, paljonko Lahti on ehtinyt jo laittaa rahaa Kisapuiston erilaisiin suunnitelmiin. Huhujen mukaan aina 400 000 eurosta jopa kahteen miljoonaan euroon.

Nyt on taas kerran asiasta uusintakierros marraskuussa ja avoin kilpailutus edessä. Mitkä ovat kriteerit? Halutaanko tarjous, joka täyttää UEFA 3 -tason vai siipirikkoinen stadion, joka on jotain sinne päin ja UEFA 3 -taso jää näin ikuisesti toteutumatta ja oikeat kansainväliset pelit voi Kisapuistossa unohtaa lopullisesti? Kysymys on siis elinkaariajattelusta 50-100 vuoden aikajänteellä.

Luulisi Lahden kaupungin osaavan tällä kertaa noudattaa avoimutta ja läpinäkyvyyttä kilpailuttamisessa. Viime kerta oli jo farssi ja kuka oli vastuussa tästä suljetusta kilpailutuksesta? Halutaanko joku toimija jättää suunnittelu- ja rakentamistarjousten ulkopuolelle? Tämä kuva saattaa muodostua, jos asioita tarkastelee sellaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka ovat selvillä, mitä UEFA 3 -tasolta nyt vaaditaan Kisapuiston katsomorakenteiden ja turvallisuuden näkökohdat huomioiden.

Mielestäni A.D. Arkkitehdit Oy:n suunnitelma ansaitsee huomiota, koska se on meille veronmaksajille paras ja tulevaisuudessa toimivin normit täyttävä kokonaisvaltainen Kisapuisto- suunnitelma, jossa pesäpalloilijoita ja jääurheilua ei ole unohdettu.

Haastattelin arkkitehti Pokko Lemminkäistä ja tein hänelle kysymyksiä heidän suunnitelmastaan, joka on jäänyt katveeseen erilaisin – ehkä jopa – tekosyin. Näin hän vastasi kysymyksiimme:

Mikä sai toimistonne kiinnostumaan Kisapuiston saneerauksesta ja uudisrakentamisesta?
– Urheiluvaikuttajat ottivat meihin yhteyttä: Pekka Mäki-Reinikka, Juha Viljamaa, Harri Kampman ja Matti Eve. He tilasivat meiltä ”Meidän Kisapuisto” -suunnitelman. Keskiössä oli jalkapallostadion, jonka jokaisella neljällä sivulla on katsomot, siis myös päädyissä. Suunnitelma esiteltiin ensin kaupunginjohdolle ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Lautakuntien yhteisseminaarissa se oli 22.2.2021.

Millaisia normeja UEFA 3 -taso vaatii Kisapuistoon?
– Perusuunnitteluohjeet löytyvät UEFA:lta englanniksi verkosta. UEFA 3 -taso edellyttää mm. 4500 istumapaikkaa. Kaiken pohjana on Green Book -ohjeistus. Tarvittaessa katsomot on siten saatava tyhjiksi 8 minuutissa. Maaotteluissa etenkin tämä kokonaisturvallisuus korostuu. Riittävät mediatilat ja televisiointi-olosuhteet ovat perusvaatimuksia. VIP-tilaa tarvitaan 250 henkilölle.
Myös kaikki oheispalvelut on oltava helposti saavutettavissa jokaisella neljällä katsomon sivustalla. Kotimaisissa otteluissa taas palveleva asiakaskokemus on tärkeää. Turvallisuuden kannalta eri joukkueiden ”ultrakannattajat” on sijoitettava vastakkaisiin päätyihin.

Vaatiiko suunnitelmanne mahdollista kaavamuutosta?
– Ei, koska Kisapuiston lainvoimaisen asemakaavan (pinta-ala 10 hehtaaria) rajat eivät ylity.

Kykenettekö tekemään stadionin lupaamallanne alle 12.5 miljoonan euron budjetilla? Perustelkaa hivenen esitystänne. Suunnitelmannehan on ns. kokonaisratkaisu, jossa on mukana Kisapuiston alueen huomioiminen?
– Kokonaiskonseptimme on ylivoimainen, koska se keskittyi kustannustehokkaasti jäsennöimään kaikki em. vaatimukset. Suunnitelmallemme (UEFA 3) on mahdollista saada UEFA:lta jopa 0.5 miljoonaa euroa kehittämistukea. Rakentamiskustannukset lahtelaisille veronmaksajille voivat jäädä allekin erillisellä palvelutilojen kiinteistöosakeyhtiöllä, jossa päätoimijat ovat itse osakkaita, eivät vain ”torppareina” vuokralaisia.

Paljonko UEFA 3- tason suunnitelmaan on saatavissa ulkopuolista rahaa?
– Jopa siis 0.5 miljoonaa euroa UEFA:lta! Paikallisilta elinkeinotoimijoilta lisärahoitusta esim. erillisiin nimikkoaitioihinsa, joita on 5 kappaletta ja jokaiseen mahtuu noin 15 henkilöä. Ne toimivat ”virka-aikaan” urheiluseurojen toimistoina. Stadionin nimestä voi saada noin 30 000 euroa vuodessa. Kaupalliset oikeudet ovat myös kauppatavarana.

Miten rahoittaisitte uuden suunnitelmanne palvelutilan?
– Erillinen palvelutila kiinnostanee Lahden keskeisiä elinkeinotoimijoita lähtien esim. ravitsemustoiminnoista. Mielenkiintoista olisi, jos palvelutilan yhteyteen voisi sijoittaa pari tilaussaunaa ulkopaljuineen. Palvelutilan kassavirroille on ratkaisevinta, että ne ovat päivittäin käytössä, muuntuvat joustavasti otteluihin (FC Lahti pelaa noin 15 ottelua vuodessa) ja yhden kerran vuodessa venyvät helmareille tai pikkuhuuhkajille. Ravintolan ulkoterasseineen on palveltava siis päivittäin ja ympäri vuoden, mikä tuo rahaa.

Keskusteluissamme on selvästi näkynyt, että luotatte lahtelaisvaltuutettujen kompetenssiin päättää asia avoimesti ja demokraattisesti. Pitäisikö kaikille valtuutetuille esitellä mukana olevat kilpailusuunnitelmat ennen lopullista valintaa?
– Lahdessa on toimiva, avoimen läpinäkyvä edustuksellinen demokratia. Se tekee aikanaan asiassa päätöksen äänestäen varmaan parin äänen enemmistöllä suuntaan tai toiseen. On perinteemme. Raha ja kauaskantoisuus lienee ratkaisevaa? Lahti on joka tapauksessa aina Suomen jalkapallokaupunki: Reipas, Kuusysi, aivan ainutlaatuinen kortteliliiga sekä yhteinen ylpeytemme kaupungin ”nimikko- ja lippulaiva” FC Lahti. Kaikki voittavat ja me voitamme.

Olette tehneet suunnittelussanne perinpohjaista työtä. Näyttää siltä, että osallistutte varmasti uuteen suunnittelukilpailuun jonkin rakennusyrityksen kanssa?
– Totta kai ja varmasti. Tutkimme tietysti tarkoin Lahden asettamat kilpailukriteerit ja ohjeet. Mutta tässä on leikisti sanoen kyse siitä, ostaako Lahti Ladan vai Mersun samalla rahalla!

Juhani Melanen

Lahden kaupunki:
Kisapuiston pääkatsomon hankesuunnitelmasta päätetään loppuvuoden aikana

Lahden kaupunki ja FC Lahti jatkavat neuvotteluja seuran käyttöön tulevien Kisapuiston tilojen vuokrasopimuksesta. Päivitetty hankesuunnitelma etenee päätöksentekoon loppuvuoden aikana.

Kisapuistohankkeen tilaohjelma ja sisältö ovat muuttuneet alkuperäiseen verrattuna, minkä takia hankesuunnitelma edellyttää päivittämistä.
– Hankesuunnitelman päivityksessä pyritään löytämään Kisapuiston kaikkia käyttäjiä ja toimintoja palveleva ratkaisu, jossa toiveet ja käytettävissä oleva euromäärä kohtaavat, kertoo toimitilajohtaja Jouni Arola Lahden Tilakeskuksesta.

Ratkaisun tavoitteena on täyttää päätykatsomoiden rakentamisen jälkeen Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n 3 -kategorian edellytykset, joita ovat esimerkiksi kentän koko, tilaa vähintään 4500 katsojalle, erilliset VIP-katsomo- ja ravintolatilat. Liikuntapalveluista liikuntajohtaja Aleksi Nyström huomauttaa, että kansainvälisen tason jalkapallo-otteluja saadaan Suomeen harvoin ja niihin soveltuvia stadioneja Suomessa on jo monia.
– Veikkausliiga ei toistaiseksi tämäntyyppisiä tilatarpeita edellytä, mutta valmistaudumme myös olosuhdevaatimusten kiristymiseen.

Arolan mukaan Kisapuistohankkeen toteutusaikataulu tarkentuu hankesuunnitelman päätösten yhteydessä.

FC Lahden vuokrausesitystä seuran käyttöön tulevista pääkatsomotiloista kaupunki ei pidä riittävänä vuokratason eikä vuokrasopimuksen keston osalta, Arola toteaa.
– Vuokrasopimuksen lähtökohtana on kustannusperusteinen vuokraus, joka ei sisällä kaupungin subventiota, rahallista tukea. Kaupunki ei voi vuokrata tiloja alle kustannustason eikä tukea taloudellisesti yksityistä liiketoimintaa, esimerkiksi vain osakeyhtiön käyttöön tulevia VIP- tai ravintolatiloja.

Pääkatsomohankkeen kokonaiskustannusten tulee mahtua nykyisen talousarvion investointiohjelman raamiin. Talousarvoesityksessä 2024 hankkeeseen on varattu 13,3 milj. € vuosille 2024–2026. Hankkeelle varattu summa on pienentynyt, koska talousarvion talonrakennusinvestoinnit on sidottu indeksiin ja indeksi on laskenut. Liikuntapaikkarakentamiseen haetaan uudelleen rahoitusta myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Etenemisestä on keskusteltu konserni- ja tilajaoston sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan lokakuun kokouksissa.

Tulevaisuudessa pääkatsomon sosiaalitilat palvelevat kaikkien Kisapuiston käyttäjiä
Kisapuiston tekojäärata saadaan käyttöön marras-joulukuussa. Tänä talvikautena luistelijoiden käytössä on vanha pukukoppitila hiukan kunnostettuna. Jäänhoitokoneelle on tulossa oma tila.

Pääkatsomorakennuksen alakertaan rakennettavat sosiaalitilat ovat tulevaisuudessa niin jalkapalloilijoiden kuin myös luistelijoiden ja pesäpalloilijoiden käytettävissä.

Lähde:Lahden kaupunki

Kisapuistosta on tullut Lahdelle sellainen päänvaiva, joka ei pitänyt olla edes mahdollista. Tähän vuosia jumittuneeseen tilanteeseen ja sen syihin ei liene syytä enää palata. Riittää, kun todetaan, että Lahdessa tätä asiaa ei ole viety millään tasolla ammattimaisesti eteenpäin. Valitettavasti Kisapuistohanketta ei Lahdessa osannut kukaan johtaa ja hiiret häärivät pöydillä, kun kissa oli kateissa!

Kaupungin tilakeskus on nyt saadun tiedon mukaan vihdoin viimeistelemässä pääkatsomon uutta hankesuunnitelmaansa. Jonkinlaisia ratkaisuja on odotettavissa viimein marraskuussa.
Kevään tarjouskilpailu raukesi, kun kaksi ennakkoon rakentajiksi valittua yritystä eivät pysyneet budjettiraameissaan. Kantona kaskessa on ollut myös FC Lahden osuus kustannuksista pitkäaikaisena vuokralaisena Kisapuistossa. Nyt kuitenkin FC Lahti on jättänyt kaupungille oman ehdotuksensa vuokrasopimuksesta sen keskeisten ehtojen osalta.

Kysymyksiä silti jää: Jäävätkö uudet päätykatsomot toteutumatta, toteutuuko UEFA 3 -taso ja se tärkein, löytävätkö lahtelaiset jalkapallofanit enää takaisin Kisapuiston entiseen jalkapallopyhättöön?

Paras mies vastaamaan näihin ajankohtaisiin Kisapuistoasioihin ja FC Lahden huoliin ja murheisiin on varmasti FC Lahden hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen, jonka panos seuran toiminnassa ja sen tulevaisuudessa on tuiki tärkeää

Lahden tilakeskus väittää, että olette vetkutelleet Kisapuiston vuokrasopimuksen kanssa jopa tahallisesti. Miten kommentoit tätä? Voitko valottaa hiukan nyt jättämäänne vuokrasopimusta ja sen taustoja?

– Emme ole vitkutelleet. Neuvottelimme pitkään mallista, jolla olisimme tuoneet investointiin yksityistä rahaa taustallamme olevilta tahoilta. Tämä malli hylättiin keväällä, eikä syytä tähän meille sen enempää kommentoitu. Nyt olemme neuvotelleet vuokramallista, johon olemme esittäneet oman laskelmamme. Kaupunki haluaa pitkää vuokrasopimusta, me haluamme tietysti koko jalkapalloperheelle olosuhteet, joilla kestävää menestystä pystytään rakentamaan, kilpailukykyisesti.

FC Lahti on räpistellyt jo pari vuotta putoamisuhan alaisena. Me innokkaat fanit olemme sydän kurussa saaneet pelätä tippumista seuraavalle sarjatasolle. Mitä seurajohto aikoo tehdä asialle? Kaikki tietävät, että valmentajan osuus on ratkaiseva, mutta miten itse muuttaisit joukkueen asennetta ja yleistä jalkapalloilmapiiriä Lahdessa?

– Kyllä joukkueen rakentaminen ja sen oikean asenteen varmistaminen on valmennustiimin tehtävä. Seurajohto pyrkii luomaan olosuhteet, missä menestys mahdollistetaan, käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
– Minusta ilmapiiri on jalkapalloperheessä tänään hyvä, eteenpäin katsova ja yhteistyöhaluinen. Tästä konkreettinen esimerkki on tällä kaudella aloittaneen FC Lahden naisjoukkueen lisäksi suuri kehityshanke, joka on kesällä saatu liikkeelle. Tähän on sitoutuneet ”kaikki”: FC Reipas, Lahden Reipas, Kuusysi, FC Lahti ry ja FC Lahti Oy. Työ on hyvässä vauhdissa, perästä kuuluu!
– Haluan myös erityisesti kiittää positiivisesta kehityksestä ja kannustuksesta FCLK:ta (FC Lahden Kannattajat). Aloitimme yhteistyömme määrätietoisen kehittämisen toissa kauden suhteittemme aallonpohjan jälkeen. Olemme mielestäni päässeet hyvin eteenpäin. Tavoitteemme on kuitenkin ihan sama ja yhteinen: lahtelaisen jalkapallon menestys.

Mainitse kolme keinoa, joilla FC Lahti saadaan taas nousukiitoon?

– Lahtelaisseurojen parempi ja tiiviimpi yhteistyö, pelaajapolun kehittäminen edelleen sekä peli- ja harjoitteluolosuhteiden parantaminen.
– Kisapuisto siis kuntoon ja uusia jalkapallonurmikenttiä eri puolelle kaupunkia. Talviolosuhteetkin parempaan kuntoon. On hyvä huomata, että kaikki yllämainittu on jo työn alla. Kisapuisto on luonnollisesti äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle.

Onko FC Lahdella liikaa yhden vuoden vuokramiehiä? FC Lahdelle juniorityö on tärkeää, mutta löytyykö sieltä enää vahvistuksia edustusjoukkueeseen?

– Meillähän on ollut tällä kaudella enemmän omia nuoria, lupaavia pelaajia joukkueessamme kuin moneen vuoteen. Tämä työ jatkuu ja ensi kaudella he ovat taas kokeneempia. Lisäksi Veikkausliigan paras pelaaja Bubakar Djalo jatkaa meillä ensi kaudella.

Millä agendalla Lahteen saadaan lisää katsojia? Sama 1500 hengen porukka ei riitä edes kattamaan kuluja?

– Menestys tuo menestystä. Pallo on meillä. Ei tekosyitä.

Juhani Melanen

Kunhan Kisapuiston jalkapallostadionin rakentaminen saadaan lähitulevaisuudessa käyntiin, pitäisi lopputuloksen näyttää pääkatsomon osalta tältä.

Kuva: Niko Kyynäräinen on Lahden uusi kaupunginjohtaja

Lahden kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa 2.10. oli suuren urheilujuhlan tuntua ja jännitys hiipi jopa lehtereille asti. Kaikki ehdokkaat olivat päteviä, vaikka ns. valtakunnallisesti suuria nimiä ei karkeloon mukaan lähtenytkään.
Yksi varsin merkittävä seikka vaalissa oli se, että puolueet antoivat nyt edustajilleen vapaat kädet äänestää, mikä on Lahdessa näin tärkeässä vaalissa verrattain harvinaista. Tosiasia on, että suljetussa lippuäänestyksessä myös välistäveto ja ehdokkaan vaihtaminen on mahdollista. Ratkaisevaan toiseen äänestykseen ylsivät Niko Kyynäräinen ja Rinna Ikola-Norrbacka, lopputuloksena oli Kyynäräisen niukka voitto äänin 31-28.

Kysyimme neljältä tunnetulta valtuutetulta, mitä meiltä he ovat uudesta kaupunginjohtajastamme ja millä kriteereillä he omat valintansa tekivät.

1. Millaisia ominaisuuksia mielestäsi Lahden uudelta kaupunginjohtajalta tässä virassa vaaditaan?
2. Täyttääkö Niko Kyynäräinen mielestäsi ne kriteerit, joita häneltä viran hoidossa vaaditaan?
3. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, jotka Lahdessa täytyisi ensimmäisenä hoitaa?

Merja Vahter, Kokoomus

1.
– Taitoa hyvään yhteistyöhön sekä poliitikkojen että kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön kanssa, ennen kaikkea palvelualuejohtajien kanssa. Kaupunginjohtajalle on eduksi hyvä verkosto monipuolisesti, onko kyse sitten maakunnallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti.
– Tiedolla johtamisen taito on myös tärkeä. Lahteen sitoutuminen on olennaisen tärkeää. Kaupungissa asuminen on eduksi, vaikka sitä ei ole lupa edellyttääkään, kuten haun eri vaiheissa meille valtuutetuille korostettiinkin.
– Kuntatalouden rajallisuus on tärkeä ymmärtää ja osata ulottaa tämä ymmärrys myös organisaatiossa alaspäin aivan kaikille tasoille, koskien myös erilaisia päättäjätasoja.
Vaikka talouspuolella onkin Lahdessa osaavaa väkeä, on kaupunginjohtaja se, joka vastaa budjettiesityksistä päättäjien käsittelyyn.
– Sujuva esiintymistaito ja kaikenlaisten ihmisten kohtaamistaito ovat luonnollisesti sellaisia taitoja, joilla kaupunginjohtaja edistää Lahden tunnettuutta ja houkuttelevuutta niin yrittämiseen, työpaikkojen luomiseen, asumiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Niillä kaikilla on vaikutus siihen miten ja millaisia palveluita kaupunki kykenee tarjoamaan.

2.
– Näin uskon ja tähän tulokseen tuntui suurin osa valtuutetuista äänestystuloksesta päätellen uskovan.
– Haastattelujen jälkeen moni valtuutettu kiitteli mm. hänen englannin kielen sujuvaa taitoaan, jolle on käyttöä maailmalla Lahtea edustaessaan. Se on tietysti vain yksi osa-alue, mutta joissakin tilanteissa hyvinkin tärkeä.
– Valtuutettujen suurin ongelma olikin tässä virkavaalissa se, että meillä oli kolme hyvää ehdokasta, joista kaikki olivat valmiita laittamaan itsensä likoon palvellakseen Lahtea. Valtuutettujen kanssa keskustellessa ilmeni, että ehdokkaita ei suinkaan luokiteltu sukupuolen mukaan, vaan painotukset kohdistuivat muihin seikkoihin kuin siihen, oliko kyseessä nainen vai mies.
Demokratia on nyt puhunut ja ei muuta kuin hyvällä asenteella yhdessä eteenpäin.

3.
– Kyllähän tuo kuntatalous on se, mikä on tärkein. Vain hyvän verotulovirran turvin pystymme tarjoamaan kaupunkilaisille palvelut. Lahti on tottunut tuottamaan meille lakisääteisten palvelujen lisäksi paljon muutakin hyvää mm. lukiot, liikuntapaikkoja, kulttuurilaitoksia teattereineen ja kaupunginorkestereineen, ym.
– Rahaa on helppo saada menemään, tärkeää onkin siksi saada sitä tulemaan. Siinä on kaupunginjohtajan taidoilla suuri merkitys, yhdessä poliitikkojen kanssa.
– Sivistyspalvelut, kuten varhaiskasvatus ja peruskoulu yksinä esimerkkeinä on hoidettava kunnolla. Niiden mielekästä tuottamistapaa on tarkasteltava jatkuvasti, koska niissä meillä tuntuu eniten nousevat kulut vuodesta toiseen monestakin syystä. Yhtenä niistä uusien kiinteistöjen rakentaminen, joka samalla merkitsee niistä maksettavien kulujen kasvamista. Siksi onkin
tärkeää jatkuvasti arvioida mitkä kaikki palvelut, kiinteistöt mukaan lukien, kaupungin on mielekästä itse kustantaa ja missä voimme hyödyntää
yhteistyökumppaneita.
– Kaupungin on tärkeää tehdä yhteistyötä ja tukea sellaisia järjestöjä, joiden toiminta edistää ihmisten hyvinvointia. Pienikin panos on monelletoimijalle tärkeä. Tällä säästetään usein muita kuluja ja lisätään asukastyytyväisyyttä.

1.
– Kaupunginjohtajan tehtävä on yksi vaativimmista. Hänen pitää olla sekä ihmisläheinen että tuntea asiat, kunnallishallinto ja ymmärtää yksityistä sektoria. Kaupunginjohtajalta vaaditaan energisyyttä ja kykyä toimia keulakuvana. Vahvat kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat myös olennaisia. Tänä päivänä myös hyvä englannin kielen taito on käytännössä välttämättömyys tehtävässä onnistumisessa.

2.
– Niko Kyynäräinen täyttää juuri nämä edellä mainitut kriteerit.

3.
– Lahdessa tehtiin Pekka Timosen kaudella monta läpimurtoa, joita tulee nyt jatkaa ja tukea. Ensimmäisenä mieleen tulee LUT-yliopiston merkitys Lahdelle. Kaupungista tulee tehdä yhä enemmän LUT:n koti, niin että LUT on osa Lahtea ja toisinpäin. Sillä tiellä on edistytty hyvin.
– Toiseksi tarvitsemme lisää vetovoimaa, asukkaita ja yrityksiä. Sitä kautta saamme enemmän verotuloja ja panostuksia peruspalveluihin. Siksi esimerkiksi Fazerin tehdasinvestointi on niin tärkeä.
– Kolmanneksi nostan isot infrahankkeet. Lentorata olisi suora yhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle:
45 minuutin matka maan suurimmalle lentokentälle olisi jotain sellaista, mistä muut alueet ja kaupungit voivat vain haaveilla.

Juha Viljamaa, Perussuomalaiset

1.
– Vahvaa elinkeinopolitiikkaa, talousosaamista, keskittymistä työllisyyden hoitoon ja Lahden kaupungin strategian tukemista omilla toimillaan.

2.
– Kyynäräinen on vahva osaaja ja uskon hänen olevan hyvä valinta Lahden kaupunginjohtajaksi.

3.
– Kaupungin talouden sopeuttamissuunnitelma ja työllisyystoimet.

Marju Markkanen, SDP

1.
– Kaupunginjohtajan tulee olla ammattijohtaja, joka keskittyy isoon kuvaan ja johtaa ”esikuntaansa” kohti yhteistä visiota noudattaen kaupungin strategiaa. Kaupunginjohtajalla tulee olla ymmärrystä ja osaamista kuntajohtamisesta, kunnan taloudesta, elinkeinopolitiikasta, sivistys- ja koulutuspolitiikasta sekä kansainvälistymisestä.
– Kaupunginjohtajan tulisi olla persoonana helposti lähestyttävä, luottamusta herättävä ja hänen tulisi pystyä viestimään asiansa kuulijoille ymmärrettävällä tavalla. Kaupunginjohtajalla tulisi olla dynaaminen ja eteenpäin pyrkivä energia, joka vakuuttaa yhteistyökumppanit puolelleen. Kaupunginjohtajan sekä kotimaiset että kansainväliset verkostot ovat tärkeitä kunnan elinvoiman ja kiinnostavuuden kasvattamisen kannalta.

2.
– Uskon Niko Kyynäräisen onnistuvan Lahden kaupunginjohtajana. Hänellä on vahvaa osaamista, työkokemusta ja halua oppia lisää. Kyynäräinen tuntuu rohkealta, tervejärkiseltä ja osaavalta johtajalta, jonka uskon tulevan toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Kyynäräisen kiinnostus suuntautua tulevaisuudessa kansainvälisiin tehtäviin tietää Lahdelle hyvää. Hän todennäköisesti vahvistaa sekä omiaan että Lahden kv-suhteita tulevina työvuosinaan.

3.
– Kaupunginjohtaja tulee keskittyä kaupungin talouden hoitoon niin, että saamme taloutta tasapainotettua ilman, että aiheutamme huonosti pohdituilla ja valmistelluilla tavoilla enemmän taloudellista ja inhimillistä haittaa korjatessamme myöhemmin säästöjemme vahinkoja. Tästä esimerkkinä sivistyspalveluiden säästöt, jotka liian rajuina aiheuttaa oppilaissa huonovointisuutta, koulupudokkuutta ja syrjäytymistä sekä uuvuttaa henkilöstön.
– Kaupungissa tulee panostaa työllisyyttä ja elinvoimaa lisääviin toimenpiteisiin. Meidän on saatava Lahteen positiivista muuttoliikettä ja työtä sitä tekeville. -Myös kaupungin mainetta laadukkaana opiskelukaupunkina on vahvistettava. Kaupungin hyvässä tuulessa olevaa yritystontti-infran rakentamista on jatkettava ja kaupungin on näyttäydyttävä osaavana ja houkuttelevana tapahtumien järjestäjänä. Lahdesta on saatava vahva viesti maailmalle: tänne kannattaa tulla asumaan, yrittämään, opiskelemaan ja tekemään työtä.

Juhani Melanen

kuva: Venetsian alueella rakennetaan usean yrityksen valokuituverkkoa tällä hetkellä.

– Etelälahtelaiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita valokuidusta. Rakennamme verkkoa siellä niin kauan, kun kysyntää on, Valokuitunen oy:n toimitusjohtaja Heikki Kaunisto kertoo.

Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa kiinteiden toimipisteiden välillä.
– Sen vuoksi se on kotitalouksille paras markkinoilla oleva tiedonsiirtoratkaisu. Se on myös kaikista ympäristöystävällisin ratkaisu, kun katsotaan koko elinkaaren mittaista jaksoa.
K
otitalouksien tiedonsiirtomäärät ovat kasvaneet ja siksi perinteinen mobiiliratkaisu ei enää riitä.
– Suuret tietomäärät vaativat verkolta enemmän. Sen tulee olla luotettava ja nopea. Valokuidussa tiedonsiirto tapahtuu yhtä nopeasti molempiin suuntiin. Etätöissä pitää olla mahdollisuus myös lähettää videokuvaa.

Valokuitunen Oy vaatii kuluttaja-asiakkaalta ainoastaan sen, että he tilaavat fyysisen kuituliittymän.
– Kaikki muut ratkaisut ovat asiakkaan omissa käsissä. Meillä ei ole pakko tilata määräaikaisia palveluja. Ihmiset ovat havahtuneet siihen, että valokuitu on tulevaisuuden ratkaisu.

Avoin verkko on kuluttajaystävällisempi

Valokuitunen Oy tarjoaa asiakkailleen avointa verkkoympäristöä. Se tarkoittaa sitä, että heillä on mahdollisuus valita palveluntarjoajansa.
– Avattu palvelutarjoajakerros tarkoittaa sitä, että verkko-operaattori laskuttaa oman osuutensa ja palveluntarjoaja omansa. Se mahdollista valinnanvapauden kuluttajalle.

Asiakas voi päättää maksaako kerralla liittymämaksun vai valitseeko mieluummin kuukausimaksullisen verkkovuokramallin.
– Kertamaksu on tällä hetkellä 1090 euroa ja sen lisäksi kuluttaja maksaa laajakaistapalvelusta erikseen. Verkkovuokramallissa avausmaksu on 0 euroa ja kuukausiveloitus on 8,90 euroa. laajakaistapalveluissa halvin kampanjahinta löytyy tällä hetkellä 100 megaisesta yhteydestä, jonka saa halvimmillaan 24,70 euron kuukausihintaan.

Toimitusjohtaja kertoo, että heidän mallissaan asiakas ei ole vain yhden toimijan varassa.
– Tällä tavalla laajakaistapalveluhinnat säilyvät kilpailukykyisinä, koska palveluntarjoajat kilpailevat aidosti asiakkaista. Heillä on koko ajan voimassa olevia kampanjoita asiakkaille.

Kuluttajien kannattaa toimitusjohtajan mukaan miettiä, millaisen yhteyden he aidosti tarvitsevat.
–  Suurimmalle osalle kuluttajista riittää 100 megan liittymä. Olisi hyvä, että jokainen pääsisi testaamaan, millainen liittymä on hänelle paras.

Omistuspohjaltaan Valokuitunen Oy kotimainen verkko-operaattori.
–  Joillekin kuluttajille se on arvo, jonka vuoksi ostopäätös tehdään.

Projektit ovat edenneet rivakasti

– Laajennamme parhaillaan valokuituverkkoamme Etelä-Lahdessa Patomäen, Venetsian ja Ali-Juhakkalan alueilla, ja näillä alueilla asiakkaamme voivat odottaa saavansa valokuituyhteyden käyttöönsä vielä tämän vuoden aikana, markkinointiviestintäpäällikkö Crista Känsälä Global Connect Oy:stä kertoo.

Valokuitu on nopeudeltaan vakaa ja lähes viiveetön, mikä mahdollistaa saumattoman työskentelyn ja opiskelun kotona sekä pätkimättömän suoratoistopalveluiden ja sosiaalisen median käytön kodin jokaiselle käyttäjälle.
– Tällä hetkellä käynnissä olevat projektimme ovat edellä suunnittelemaamme aikataulua, ja laajennamme alueitamme jatkuvasti mahdollistaaksemme etelälahtelaisille asukkaille nopeat ja vakaat nettiyhteydet kotiin valokuituverkkomme avulla.

GlobalConnect omistaa itse verkkonsa, jossa se operoi
– Asiakkaat sitoutuvat valokuidun asennuksen yhteydessä 24 kuukauden määräaikaiseen laajakaistasopimukseen. Sopimuskauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevalla hinnalla yhden kuukauden irtisanomisajalla. Sopimuskauden päätyttyä asiakas voi halutessaan jättää kuituyhteytensä tyhjäksi, mikäli sopivaa internet-liittymää ei löydy.

Etelä-Lahdessa on odotettu valokuituliittymiä jo pitkään.
– Olemme erittäin iloisia siitä vastaanotosta, jonka olemme saaneet Etelä-Lahden asukkaissa valokuituverkkomme laajentumisesta. Olemme tyytyväisiä voidessamme vastata asukkaiden kasvavaan kysyntään ja tuodessamme vakaan ja tulevaisuuden tarpeet täyttävät nettiyhteydet monien etelälahtelaisten koteihin.

Petri Görman