Lahtelaisilta ovat karanneet suuret tehtaat työpaikkoineen 1990-luvun lamasta lähtien viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ja työpaikkojen katoaminen muualle maailmaan jatkuu edelleen. Lahtelaiset työttömät, aktiiviset ihmiset, päättivät perustaa 1993 kaupunkiin Päijät Seudun Työttömät ry:n työttömien edunvalvonnan parantamiseksi. Sen jalanjälkiä seuraa nykyinen pitkäaikaistyöttömille työpaikkoja hakeva Työapu Lahty ry Apilakadulla, Liipolan kupeessa.
– Lahty ry palvelee nykyisin Lahden ja Nastolan pitkäaikaistyöttömiä etsimällä heille sopivia työpaikkoja yrityksistä, yhdistyksistä ja säätiöistä, kertoo Tartu toimeen projektin vastaava Jarkko Nissinen. Hän oli jo nuorena Työapu Lahtyn edeltäjän ensimmäinen puheenjohtaja. Viime vuonna yhdistys työllisti Työ- ja elinkeinotoimiston välittämien 50 prosentin palkkatuen avulla yli 120 pitkäaikaistyötöntä pääasiassa puolen vuoden työharjoittelujaksoihin.
Nissinen toteaakin, että yllättävän paljon yrityksistä on löytynyt piilevää työvoimatarvetta, kun niihin on otettu yhteyttä, ja tarjottu TE-toimiston työllistämistuella palkattavaa työntekijää. Heistä enemmistö on ollut naisia.
Yhdistyksen työhönvalmentajat selvittävät työntekijän entisessä työssä saavutetut vahvuudet ja toiveet tulevasta työstä sekä motivoitumisen uuteen työpaikkaan. Myös työntekoon liittyvät mahdolliset ongelmat kartoitetaan.
Työnhakijat ovat 23-65 vuotiaita kaupunkilaisia. Jarkko Nissinen on iloinen yhdistyksen työvoimatarjonnasta, mistä löytyy niin palvelu- ja toimistotyöhön kuin rakennus- sekä teollisuustyöhön osaavia, ammattitaitoisia henkilöitä.
Yritykset ja yhdistykset ovat ottaneet myös Lahdessa asuvia maahanmuuttajia työharjoitteluun.
– Mikroyritysten omistajien pitäisi jaksaa kuunnella ja miettiä ennakkoluulottomasti Meiltä voi löytyä ratkaisu, jos yritys haluaa tarpeensa selvittää, painottaa Tartu toimeen-projektista vastaava Jarkko Nissinen.
Kaupungissa on liian paljon ammattitaitoisia työttömiä. Yhdistyksen kautta saattaa hyvinkin löytyä työtehtäviin sopiva henkilö. Työnantajalle työntekijän työllistäminen maksaa hallintokuluina 40 euroa kuukaudessa. Ehtona on, että työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut. Osa-aikaista työntekijää ei voida myöskään korvata työharjoitteluun tulevalla työntekijällä. Palkkatuella palkattavan työntekijän on pitänyt olla kahden vuoden ajan työttömänä. Lisäksi hänellä pitää olla oikeus palkkatukeen. Työviikko on 30 tuntia.
Projektilla on omissa töissään viisi vakituista työntekijää. Apilakadulla on toimistotilojen lisäksi alakerrassa, iso, tavaroita lahjoituksena vastaanottava kierrätysmyymälä Holkki, mistä löytyy niin käyttötavaraa kuin kirjoja ja huonekaluja. Holkista vastaa Matti Siitonen. Kierrätyskeskus suorittaa muuttoja ja kuolinpesien tyhjennyksiä. Ammattitaitoista työvoimaa riittää myös kunnostus ja pihatöihin.
Norokadulla, lähellä Kymijärven voimala-aluetta on yhdistyksen useita vuosia toiminut Autopaja, jonne parhaillaan haetaan hitsaustaitoista auton asentajaa palkkatuella. Siellä korjataan autoja.
Yhdistys hoitaa työhön liittyvät juridiset tehtävät kuten palkanmaksun ja sosiaalikulut sekä vastaa työharjoittelun ajan muista työnantajan velvoitteista. Suuri osa Työapu Lahtyn kautta työharjoittelupaikan saaneista henkilöistä on voinut jatkaa puolen vuoden jälkeen työtään työnantajan palkkaamana.
Marja-Liisa Niuranen