kuva: Uusi Kaarikadun päiväkoti on mitoitettu 140 lapselle, mutta heitä voi olla samanaikaisesti paikalla vain 80.

Kaarikadun päiväkodin rakentamista siirrettiin vuodella eteenpäin, mutta suunnitelmien mukaan sen rakentaminen aloitetaan ensi kevään aikana. Kaupunki lykkäsi tätä investointia vuodella. Etelälahtelaiset lapset saavat uuden päiväkodin, jos rakennussuunnitelmat toteutuvat ennakkosuunnitelmien mukaan.

Sisäilmaongelmista kärsinyt Kaarikadun päiväkoti purettiin tämän vuoden alussa. Lapsiryhmät muuttivat pois jo puretusta rakennuksesta vuosina 2019 ja 2020.
– Lahden kaupunki investoi uuteen päiväkotiin 7 miljoonaa euroa, rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä kertoo.

Lahden Tilakeskuksen rakennuttajapäällikön mukaan aikataulu uudisrakennukselle on voimassa ja se on taloussuunnitelman mukainen.
– Mitään viivästymiä ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa.

Vanhan päiväkodin istutukset säilyvät

Tontilla olevat puut ja pensaat on säilytetty, koska uusi päiväkoti rakennetaan samalle tontille, jossa jo purettu Kaarikadun päiväkoti oli. Leikkivälineet uusitaan kokonaan vastaamaan nykyisiä turvallisuusvaatimuksia.
– Materiaalihankinnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että uusi julkinen rakennus kestää paremmin aikaa kuin edellinen.

Uusi päiväkoti on puurakenteinen, koska kaupunki haluaa, että se on koko elinkaarensa ajan terveellinen ja turvallinen toiminta ympäristö.
– Päiväkoti rakennetaan Lahden kaupungin päiväkotikonseptia noudattaen.

Uudessa Kaarikadun päiväkodissa on tilat kahdeksalle hoitoryhmälle. Rakennuksessa on erilliset tilat niille lapsille, jotka tarvitsevat ilta- tai yöhoitoa. Myös viikonloppuna päiväkodissa hoidossa oleville lapsille on erilliset tilat.

Petri Görman

Panelistit kuvassa vasemmalta oikealle: Salla Palmi-Felin, Anna Kaisa Kupiainen, Juha-Pekka Forsman, Jari Rissanen, Sanna Virta, Niko Liukkonen

Launeen asukas- ja omakotiyhdistys järjesti keskiviikkona 15.11.2023 keskusteluillan koskien Launeen aluetta ja sen tulevaisuutta. Launeen kirjaston lukusaliin saapunut yleisö kuuli ensin entisen terveysaseman talossa toimivien Päiväkeskus Tuulensuojan ja Terveysneuvonta Jelpin esittelyt sekä kirjaston kuulumiset. Varsinaisessa keskustelupaneelissa oli kutsuttuna Launeella ja eteläisessä Lahdessa asuvia valtuutettuja. Paneelin veti toimittaja Petri Görman ja vilkas keskustelu sekä yleisökysymykset keskittyivät etenkin tyhjillään oleviin Salinkallion kouluun ja Launeen päiväkotiin. Niiden ympäristö koetaan turvattomaksi ja osallistujien yhteinen mielipide oli, että rakennusten kohtalosta kaivattaisiin kaupungilta selkeät suunnitelmat.

Muita aiheita olivat kehitystoiveet ja mahdolliset tulevat muutokset sekä ilkivalta kouluilla ja asuinalueilla. Lahden valmistumassa olevan talousarvion jakaessa vain niukkuutta pyrittiin keskustelussa katsomaan myös valoisia puolia Launeen ja Etelä-Lahden ollessa edelleen voimakkaasti kasvava ja kehittyvä alue runsaine kaupallisine palveluineen, hyvine kulkuyhteyksineen ja uusine monitoimitaloineen. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, omakotiyhdistys pyrkii järjestämään vastaavia jatkossakin!

Teksti ja kuva
Suvi Lehtinen

kuva: Launeen kirjasto siirtyy vuoden 2025 aikana todennäköisesti Hennalan alueelle.

Launeen kirjasto on tullut käyttöikänsä päähän ja osa sen tiloista on käyttökiellossa rakennuksesta löytyneiden epäpuhtauksien vuoksi. Myös kirjaston henkilökunta on herkistynyt huoneilman epäpuhtauksille. Sen vuoksi Lahden kaupunki suunnittelee Launeen kirjaston toimitilojen siirtoa Hennalan alueelle, joka kasvaa merkittävällä tavalla lähitulevaisuudessa.
– Tämä rakennus edellyttäisi hyvin mittavia korjaustoimenpiteitä. Tällä hetkellä moni kirjaston työntekijä ei enää pysty työskentelemään siellä oirehtimisen vuoksi, kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin kertoo.

Kirjastopalvelujohtajan mukaan lähikirjastojen kustannukset ovat keskenään hyvin samantyyppisiä.
– Suurin kulu on vuokra, jonka jälkeen tulevat henkilöstökulut. Uusissa tiloissa vuokra on kalliimpi, eli nyt korjaamattomana Launeen kirjaston vuokra on edullinen suhteessa moniin muihin.

Launeen kirjaston vuosikulut ovat noin 200 000 euroa.
– Aineistot hankitaan Lahden kirjastoihin keskitetysti, joten ne eivät ole mukana laskuissa. Kirjasto kokonaisuudessaan on noin 3 prosenttia kaupungin budjetista, ja niihin tehdään yli miljoona asiakaskäyntiä vuosittain. Kirjastotilat ovat kuntalaisille hyvin merkityksellisiä.

Todennäköisesti Hennalan alueelle sijoittuvan kirjaston vaihtoehtoja selvitellään parhaillaan liikenteen ja kaavoituksen osalta.
– Kirjasto on itse toivonut sijaintia kävelymatkan päässä Länsiharjun koulusta. Uusi sijainti myös tasapainottaisi kirjastoverkkoa, sillä tällä hetkellä Laune, Liipola ja Renkomäki ovat samalla suunnalla, kun taas muun muassa Hennala ja Ala-Okeroinen ovat kirjastoauton varassa, samoin kuin iso Länsiharjun koulu.

Kirjastopalvelujohtaja muistuttaa, että myös asutus on lisääntynyt paljon Hennalan alueella.
– Kirjaston osalta siirto on pysyvä. Se ei palaa enää entisiin tiloihin Launeelle. Ratkaisut uuden kirjaston sijainnista tehdään lähiaikoina, koska tarkoitus olisi saada uudet tilat käyttöön jo vuoden 2025 aikana.

Peruskorjaus on iso

Lahden Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilän mukaan Launeen kirjasto on täydellisen peruskorjauksen tarpeessa.
– Sen vuoksi kirjastolle etsitään uutta paikkaa.
Pirttilä kertoo, että parhaillaan etsitään uusia vaihtoehtoja Etelä-Lahden alueelta uudelle kirjastolle.
– Nykyisiin tiloihin ei ole tarkoitus palata takaisin.

Petri Görman

Lahden valtuuston on määrä päättää ensi vuoden talousarvioista 27. marraskuuta. Lahden budjetista on tulossa 55 miljoonan verran alijäämäinen. Osittain tätä ennätyksellisen suurta alijäämää selittävät valtakunnallisen sote-uudistuksen vaikutukset, kaupunkikonsernista saatavien tulojen väheneminen, yleinen kustannustason nousu, koronan aiheuttamat avustukset sekä työttömyydestä aiheutuvat lisämenot. Budjetin tekeminen ei Lahden kokoisessa kaupungissa ole aina kovinkaan helppoa ja aina jää ilmaan myös joitain tärkeitä kysymyksiä. Saimme budjetin valmistelusta vastanneen vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkisen kiinni vastaamaan lehtemme kysymyksiimme.

Onko Lahden korjausvelkaan varattu tulevaisuudessa riittävästi rahaa?
– Lahden kaupunki on vuosien 2017–2022 aikana uudistanut ja peruskorjannut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä olevat tilat. Kaupungin korjausvelka on mittavilla investoinneilla alentunut ja on määrältään suurten kaupunkien vertailussa yksi pienimmistä. Investointien myötä omaisuuden kulumista kuvaavat poistot ovat nousseet mutta kaupungin vuosittaiset investointimenot ylittävät poistojen määrän. Korjausvelka ei ole kasvussa.

Lahden kaupungin tehtävät ovat supistuneet huomattavasti. Nastolan virkojen suoja-aika on kulunut umpeen. Onko Lahden kaupungin virkamiesorganisaatio liian suuri?
– Lahden kaupunki ja Nastolan kunta muodostivat kuntaliitoksen kautta Uuden Lahden vuoden 2016 alusta. Vuoden 2017 alusta kaupungin sosiaali- ja perusterveydenhuollon henkilöstö ja toiminnot siirrettiin osaksi maakunnan laajuista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää. Muutoksiin varauduttiin vuosien 2015-2017 aikana mm. siten, että Lahden kaupunkiin ja Nastolan kuntaan uusien henkilöiden palkkaamiseen edellytettiin kaupungin/kunnanjohtajan erillinen lupa. Avoimiksi tulleita toimia ei käytännössä täytetty ulkopuolisin rekrytoinnein kuin poikkeustapauksissa. Järjestely ei koskenut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökuntaa. Toimenpiteillä varmistettiin se, että tapahtuneiden muutosten jälkeen kaupungin henkilöstö on mitoitettu nykyisten tehtävien mukaiseksi.

Mitä Lahden kaupungin konserniyhtiöitä voisi lopettaa kannattamattomina? Onko tähän asetettu työryhmää miettimään, miten asiat pitäisi hoitaa?
– Kaupunginhallituksen alaisena toimii konserni- ja tilajaosto, jonka tehtävänä on mm. arvioida kaupunkikonsernin toimintaa ja rakenteen tarkoituksenmukaisuutta. Konsernin rakenteeseen on vuosittain tehty useita muutoksia ja näin tullee tapahtumaan myös jatkossakin.

Tarvitaanko Lahdessa kahta organisaatiota samaa asiaa hoitamaan eli Spatium ja Lahden tilakeskus? Spatiuminhan piti olla vain väliaikainen ratkaisu? Onko Lahdessa liikaa tyhjiä tiloja?
– Spatium Oy on Lahden kaupungin 100% omistama tytäryhtiö, jonka tehtävänä on vuokrata ja kehittää kaupallisia kiinteistöjä ja vahvistaa toiminnallaan kaupungin elinvoimaa. Tilakeskus hallinnoi ja ylläpitää kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä olevia päiväkoti-, koulu- ja hallintokiinteistöjä. Kaupunki pyrkii aktiivisesti luopumaan omassa toiminnassaan tarpeettomiksi jääneistä tyhjistä tiloista, mutta tämä ei aina ole kovin helppoa esim. suojelumääräysten takia. Tiloja on myös tyhjillään.

Lahdella on erittäin kattava palvelurakenne, mitä tästä voisi karsia kuntalaisten suuresti kärsimättä?
– Lahti on halunnut olla kasvava ja elinvoimainen kaupunki. Tämä edellyttää, että palvelutarjonnalta laajuutta ja laatua. Palveluista voidaan karsia, mutta eri palveluiden käyttäjäryhmät pitävät usein aika tiukastikin kiinni tarpeellisiksi ja hyviksi kokemistaan palveluista. Lautakuntien, kaupunginhallituksen ja viimekädessä kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää palvelutarjooman sisällöstä. Tämä ei ole helppo tehtävä.

Sivistyslautakunnan budjetti on paisunut joka vuosi reilusti. Miten tämä perustellaan lahtelaisille?
– Kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöissä oli 2010-luvulla runsaasti sisäilmaongelmia. Valtuusto halusi muutoksen tilanteeseen ja 2017-2022 kaupungin koulu- ja päiväkotiverkko on peruskorjattu ja osin uusittu. Uusitut ja peruskorjatut tilat ovat aiheuttaneet tilakustannuksiin tuntuvan nousun, koska vuokrat ovat nousseet. Muilta osin sivistyslautakunnan budjetti muutokset noudattavat maan hallituksen palvelutasoon tekemien muutosten, palveluiden käyttäjämäärien kasvun ja yleisen hintatason muutosten mukaista kustannuskehitystä.

Milloin Kisapuiston kohtalo ratkeaa?
– Kisapuiston osalta kaupunki tekee ratkaisunsa vuoden 2023 aikana.

Miten vanhenevaan Lahteen saadaan houkuteltua nuoria ja koulutettuja muuttajia?
-Kaupungin on huolehdittava, että kaupungin palveluiden käyttäjien palvelukokemus on hyvä, jatkettava tiivistä yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä vahvistettava yritysten ja muiden elinkeinotoimijoiden toimintaedellytyksiä Lahdessa. Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi.

Juhani Melanen

Kuva: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen historiatyöryhmän jäsen Riitta Niskanen kertoo, että projekti oli mielenkiintoinen, mutta se vei paljon aikaan.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys perustettiin vuonna 1952. Yhdistyksen 70-vuotisjuhlien yhteydessä päätettiin, että kaikki olemassa oleva tieto kaupunginosasta julkaistaan. Uusien sekä vanhojen nikkiläläisten tarinoita kerätään kirjaa varten. Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan Lähteen koululla tiistaina 28.11.

– Nikkilä on syntynyt Lahden keskustan kautta, koska torilla oli kantatalo, jonka nimi oli Nikkilä, historiikkityöryhmän jäsen Riitta Niskanen kertoo.

Niskasen mukaan August Fellman on rakentanut Nikkilän sivukartanon Simolanmutkaan.
– Alueen maat on palstoitettu 1900-luvun alkupuolella ja sen jälkeen niitä on jaettu pienempiin osiin.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukalla oli käsittämättömän laaja tietomäärä alueen asioista.
– Nyt oli oikea hetki koota asia kansien väliin. Tämä oli mielenkiintoinen projekti, mutta se vei myös paljon aikaa.

Pommituskohde sota-aikana

Simolanmutkassa ja Ämmälässä maanviljelys oli vilkasta jo 1700-luvulla.
– Maaperä oli hedelmällistä ja se sopi maanviljelykseen hyvin.

Radiomastojen vuoksi sähköntarve kasvoi kaupungissa paljon 1920-luvulla ja sen vuoksi Nikkilään perustettiin muuntoasema.
– Nikkilän alueen pelloille pudotettiin pommeja toisen maailmansodan aikana, koska siellä oleva muuntoasema haluttiin tuhota.
Nikkilän kohdalla on useita sähköverkkojen risteyskohtia myös tällä hetkellä.

Katujen rakennustyöt ja kaavoitustoimenpiteet aloitettiin Nikkilässä 1940-luvulla.
– Löysimme tästä asiasta lehtileikkeen Etelä-Suomen Sanomista ja se löytyy myös kirjasta.

Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennettiin Sokeritopankatu, Metsätie ja Orvokkikatu.
– Se muodostaa yhä pääkatuverkoston alueella. Sitä on pikkuhiljaa laajennettu eteenpäin. Rakennustyyleistä voi havaita Nikkilän eri kasvuvaiheet.

Uusi kukoistuskausi alkoi 1980-luvulla

Nikkilään rakennettiin paljon uusia omakotitaloja 1980-luvulla.
– Se oli silloin yksi suosituimpia kaupunginosia Lahdessa.

Niskasen mukaan varsinkin lapsiperheet halusivat rakentaa alueelle, koska siellä oli uusi Launeen koulu.
– Yhteisöllisyys oli tarinoiden mukaan iso asia nikkiläläisten keskuudessa sen toisen kasvuvaiheen aikana. Lapsille järjestettiin muun muassa hiihtokilpailuja joka vuosi.

Luonnonläheinen Nikkilän kaupunginosa on houkutellut myös sen jälkeen uusia asukkaita. Kaupunginosa on ollut haluttu kohde taas viimeisen vuosikymmenen ajan.
– Lahtelaiset kaipaavat omakotitontteja hyvällä sijainnilla läheltä luontoa. Keskustaan ei ole myöskään pitkä matka täältä.

Tonttitarjonnan haasteena on se, että uudet tontit sijaitsevat moottoritien lähellä.
– Lähteen koulun liikuntamahdollisuudet sekä leikkikentät ovat houkutelleet alueen ihmisiä liikuntaharrastusten pariin entistä enemmän. Myös latuverkostojen uudistustyö on ollut meille iso asia.

Petri Görman

Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi-kirja julkaistaan tiistaina 28.11. Lähteen monitoimitalolla. Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys toivoo, että kirja maksetaan kuitenkin etukäteen ja se noudetaan julkaisutilaisuudesta.

Hawaiji Ironman- kilpailu on se ainoa oikea triathlonin Teräsmies-kisa, mistä kaikki varsinaisesti alkoi vuonna 1978 erään tunnetun amerikkalaisen olutmerkin sponsoroimana tapahtumana. Viralliseksi olympialajiksi se tuli vasta 2000 Sydneyssä Australiassa, mutta Havaijin hohto ei ole himmennyt ja sitä pidetään yhä kakkien vaativimpana Ironmnan kisana maailmassa. Sinne kokoontuu joka vuosi maailman triathloneliitti ottamaan mittaa toisistaan. Tänä vuonna vaimoni tytär Johanna läpäisi tiukan esikarsinnan ja pääsi mukaan tähän taruhohtoiseen kilpailuun. Suomalaiset ovat pärjänneet Havaijilla erinomaisesti. Kakki muistavat varmasti Pauli Kiurun ansiot tässä kisassa. Hän osallistui Havaijin kisaan yhdeksän kertaa ja oli kolmas Ironman World Cupissa vuonna 1990 ja toinen vuonna 1991. Hän on lajin suomalainen legenda. Naiset pääsivät mukaan Havaijille jo vuonna 1995. Parhaiten suomalaisista naisista on pärjännyt Kaisa Sali. Konan (kylä) helvetissä kilpaillaan verenmaku suussa hulluutta vastaan. Havaijin hornankattila koostuu 3,8 kilometrin uinnista, 180 kilometrin pyöräilystä ja täysmaratonista eli 42,195 km juoksusta. Kysyimme Jonnalta, mitä tämä kaikki vaatii ja miksi lajiksi valikoitui juuri triathlon. Näin aina aurinkoinen Liipolan likkamme vastasi:

Mistä tämä kaikki triathlon -innostus alkoi?
– Ystävän houkuttelemana ensin juoksulenkeille. Sen jälkeen alkoi maratontreenaaminen, koska toki piti juosta maraton kaiken sen lenkkeilyn jälkeen. Maratonien rinnalla kulki koko ajan myös maastopyöräily ja maantiepyöräily aviomiehen houkuttelemana. Sitten ’siskopuoli’ Miia Heliön innoittamana osallistuttiin ensimmäiseen triathlon-kisaan Joroisille joukkueviestinä. Rekryttiin uimariksi kokenut pro-uimari Mari Kasvio, Miia pyöräili ja minä juoksin. Oli niin siistiä ja kivaa! Näitä joukkueviestejä tehtiin erilaisilla kokoonpanoilla vielä pari kesää. Sitten mä sanoin, että kyllä mun tarttee kokeilla koko triathlon myös ominvoimin ja ilmoittauduin Lahden ensimmäiseen puolimatkan Ironmaniin kesäkuussa 2018. Se meni hienosti läpi, joten olin samantien koukussa. Ja loppua ei vielä näy.

Mitä kaikkia ominaisuuksia täyspitkän kisan läpivieminen vaatii?
– Harjoittelua ja paljon harjoittelua. Kestävyysominaisuudet vain paranevat mitä kauemmin niitä treenaa säännöllisesti ja nousujohteisesti kisakauden aikana. En voi korostaa harjoittelun merkitystä. Nopeusominaisuudet näillä ikäkilometreillä eivät ole enää niin terävät, mutta kestävyydessä riittää!

Mitä tarkoitetaan Konan helvetillä ja millaiset olosuhteet Havaijilla oli tänä vuonna vastassa?
– Kona on siitä erilainen Ironman, että siellä ei saa uinnissa käyttää märkäpukua lainkaan. Meriveden lämpötila on noin +26 eli vastaa noin suomalaisten uimahallien vedenlämpötilaa. Veden suolapitoisuus on suuri. Sen tunsi hengityksessä ja kurkussa kirvelevänä poltteena koko kisapäivän. Pyöräilyreitti on raskas, yhteensä noin 1800 nousumetriä 180km matkalla eli aika mäkinen reitti. Koko ajan noustaan tai lasketaan. Ja ajetaan Queens Highwayta, joka on pelkkää mustaa ja leveetä asfalttia loputtomiin. Sinne päin 90km ja samat takaisin. Vaihtelevuutta ei maisemissa juurikaan ole, mustaa laavakenttää toisella puolella ja meri toisella puolella. Ja aurinko porottaa täydeltä terältä. Kisapäivänä oli lämpötila +33. Ja ilmankosteus noin 80%. Tarvitaan kovaa päätä, ettei anna periksi kuumuudelle eikä sille, että et juurikaan saa mitään virikkeitä. Katse vain edessäpäin ja joko ohittelet edellä ajavia tai joku ohittaa sinua. Kukaan ei puhu mitään. Tämän noin kuuden tunnin pyöräilyn jälkeen pääset vihdoin satulasta vaihtamaan lenkkarit jalkaan. Kuumuus ei ole hellittänyt yhtään mihinkään. Lähdet taivaltamaan maratonia! Sitä samaa saaguran highwayta taas sinne päin ja samat takaisinpäin. Ja taas on mäkiä ja kuumaa ja kosteeta ja virikkeetöntä. Vain sinä ja ajatukset, jotka on yritettävä pitää maaliviivan ylityksessä. Ei saa antaa periksi. Ehkä tuo periksiantamattomuus on se, joka erittelee jyvät akanoista juurikin Konalla.

Missä sarjassa itse kilpailit ja mikä oli aikasi? Kuka oli sarjanne paras maailmassa ja millä ajalla?
– Minä kisasin sarjassa naiset 50-54v. Meitä oli yhteensä 297 naista ja olin 39.s. Voittajan aika sarjassani oli 10:19, hän oli sveitsiläinen nainen. Alle 11 tunnin alittajia oli 8. Kymmenennen naisen aika oli 11:02. Ja siitä sitten tasaisena virtana naisia aina viimeiseen, joka juuri ja juuri alitti 17h määräajan ajalla 16:58.

Montako triathlon kisaa (täysmatkaa) olet jo ehtinyt kisata?
– Konan täysmatka oli triathlon-urani 4.s.

Juoksijalehti kertoi, että triathlonissa kilpailija voi saavuttaa ”flow-tilan”, mitä tämä tarkoittaa ja oletko kokenut sen?
– Flow-tilan voi saavuttaa myös ihan vain vaikka harjoitusjuoksulenkillä. Olen pari kertaa kokenut sen. Uinnissa en ole tavoittanut sitä tilaa koskaan enkä oikein pyöräilyssäkään. Pyöräilyssä pitää olla niin tarkkana koko ajan muun liikenteen vuoksi (harjoitellessa) että siinä on vaikeampi rentoutua. Ja uinti on aina ollut minulle sen verran haastavaa, etten saavuta siinä ns. onnentunteita. Mutta juokseminen metsässä tai missä tahansa voi tuoda tämän tunteen ja se on kyllä mahtava tunne! Ei sitä voi oikein selittää muuten kuin että olo on onnellinen.

Kerro harjoitusmääristä ja ohjelmista, jotka itse olet tehnyt ennen Havaijin kisaa?
– Olen noudattanut seurani TriathlonSuomen valmennusohjelmia alusta saakka. Sieltä saa hyvät ohjeet ja ohjelmat jokaiseen mahdolliseen triathlon-matkaan suhteutettuna omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen eli miten kiireinen olet päivätöissä ja perheen kanssa. Harjoitusohjelmat liikkuvat noin 5h:sta aina 15h:iin.

Mitä ohjeita haluaisit antaa niille, jotka haluavat lajin pariin?
– Ehdottomasti suosittelen lähtemään lajin pariin mukaan! Lahdessa toimii erittäin hieno triathlon-seura, X-tri Lahti. Sinne vain rohkeasti sekaan ja treenien pariin! Siitä sitten voi lähteä tekemään pienempiä kisoja ensin, kisamatkoja on sprinteistä täydenmatkan kisoihin. Sprinttimatkat ovat: uinti 500m, pyörä 20km ja juoksu 5km. Sen jälkeen tulee perusmatka: 1500m, 40km ja 10km.

Milloin kilpailet seuraavan kerran täysmatkan?
– Ensi vuonna olisi tarkoitus osallistua kahteen täydenmatkan kilpailuun. Itävalta ja Kööpenhamina.

Miten perheesi on suhtautunut harrastukseesi?
– Erittäin hyvin! Mun mies toimii mun huoltajana ja mekaanikkona (pyörä) ja muutenkin suurimpana kannustajana. Hän on monesti ollut kisamatkoilla mukana varmistamassa että kalusto on viimeisen päälle kunnossa ja että kaikki pelaa.

Juhani Melanen

kuva: Launeella, Patomäen ja Patoniityn välisellä alueella on tehty paljon ilkivaltaa syksyn aikana.

Eri puolilla Etelä-Lahtea on rikottu postilaatikoita ja tehty muulla tavalla ilkivaltaa omakotitalojen pihalla. Erityisesti Patomäen kentän läheisyydessä ja Talvikintiellä on hajotettu tai siirretty postilaatikoita säännöllisin väliajoin.
– Meidän postilaatikkorykelmä on ollut usein ilkivallantekojen kohteena syyskuun alusta lähtien. Onneksi olemme saaneet olla jo viikon rauhassa, Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman kertoo.

Postilaatikoita on löytynyt tulevan Patomäen jalkapallokentän laidalta ja ojasta.
– En ymmärrä, miksi ilkivalta kohdistuu jatkuvasti samoihin kotitalouksiin.

Forsman on seurannut tilannetta tarkasti yhdessä naapureidensa kanssa.
– Syyskuussa ilkivaltaa tapahtui klo 21 jälkeen illalla ja yleensä se ajoittui viikonloppuihin. Myöhemmin syys- ja lokakuun aikana sitä on tehty myös viikolla.

Postilaatikoissa saattaa olla kutsuja sairaalatutkimuksiin ja tärkeitä laskuja.
– Miksi tällainen kiusanteko kohdistuu aivan tavallisten ihmisten omaisuuteen. Yhden naapurin postilaatikko oli jopa tallottu rikki.

Rohkeasti keskustelemaan asiasta

– Jollain on pakko olla käsittelemättömiä vihantunteita, koska ei kukaan riko toisen omaisuutta säännöllisin väliajoin.

Forsman haluaa edes hieman ymmärtää, että jos muutama nuori on tämän ilkivallan takana.
– Tärkeintä olisi nyt kuitenkin saada ilkivalta loppumaan.

Viimeisin tempaus tapahtui Forsmanin kotipihalla.
– Lähellä taloamme oli kaadettu puunrunko ja se raahattiin kotipihallemme yön aikana. Siinä menee minulla ymmärryksen raja, jos ilkivaltaa tullaan tekemään yksityisten ihmisten kotipihoille.

Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenet ovat keskustelleet syksyllä muun muassa siitä, miksi juuri Patoniityn ja Patomäen alueelle kohdistuu nyt näin paljon ilkivaltaa.
– Osa on tehnyt jo poliisille rikosilmoituksen asiasta. Tiedän myös, että valvontaa on lisätty alueella jonkin verran.

Petri Görman