Omalähiö on haastatellut päijät-hämäläisiltä vaikuttajia tulevasta PHHYKY:n toiminnasta ja roolista koskien Suomen historian laajinta sosiaalista uudistusta, jossa on kaiken kaikkiaan jaossa 21 sote-alueelle 20 miljardia riihikuvaa rahaa. Kaikki muuttuu ja kunnille ei jää karkeasti kuin koulutoimi, kaavoitus ja tienhoito. Hyvinvointialueiden valtuustot jakavat jatkossa valtiolta saatavat sote-rahat omille alueilleen. Saimme tähän viimeiseen lehteemme ennen vaaleja vastaamaan kysymyksiimme kansanedustaja, urologian erikoislääkäri ja professori Martti Taljan. Kysyimme hänen näkemystään siitä, miten uuden PHHYKY:n pitäisi jatkossa toimia.
1. Miten Päijät- Hämeen hyvinvointialueen pitäisi järjestää tukipalvelunsa?
– Tukipalveluita ovat talous-, kiinteistö-, siivous-, vaatehuolto-, ruokahuolto- ja tietotekniikan palvelut. Nyt osa on järjestetty omana ja osa yhteistyössä. Järjestämistavassa on huomioitava kyky järjestää palvelu, sen laatu ja hinta. Toimintojen kehittämiseen lainsäädäntö antaa suuntaviivat. Tukipalveluratkaisujen on myös tuettava maakunnan elinvoimaisuutta. Mahdollisimman suuren osan tuotantohenkilöstöstä toivon asuvan maakunnassa, tällöin verotulot jäävät alueen kunnille.
2. Mitkä palvelut PHHYKY:n kannattasi tuottaa itse ja mitkä palvelut ostaa?
– Kansallisesti laki määrää erikoissairaanhoidon harvinaisten sairauksien porrastuksen yleisyyden ja tarvittavan hoitoteknologian mukaan. Laaja-alaisen päivystyksen ylläpitäminen on alueen etu. Perusterveydenhuollon järjestämisessä etenkin lääkäreiden heikko saatavuus on johtanut laajaan henkilöstövuokrauksen käyttöön maakunnassa. Harjun terveys on toiminnallisesti hyvä ja taloudellinen ratkaisu, jolla on varmistettu henkilöstön ja palveluiden lainmukainen saatavuus. Sosiaalitoimessa ikääntyneiden, vammaisten, päihdehuollon ja lastensuojelun palveluja ostetaan laajasti yksityiseltä taholta. Monituottajamallia tarvitaan jatkossakin. Kotona asumista tulee tukea inhimillisenä asumismuotona.
3. Miten Päijät-Hämeessä aiotaan selvitä tietoverkkojen yhdistämisestä? Kanta-Hämeessä
näitä on 500 erilaista. Montako Päijät-Hämeessä?
– Päijät-Hämeessä on yhdistetty vaiheittain kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalveluja yhden tuottajan alle jo vuodesta 2007 alkaen. Tämän seurauksena maakunnassa on käytössä yksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kertomusjärjestelmä.
Tietojärjestelmien kehittämisen tavoite on niiden yhteentoimivuuden parantaminen. Tarvitaan kansallinen toiminta-alusta, johon nykyiset asiakaskertomus- ja niitä tukevat tietojärjestelmät yhdistetään. Kyseessä olisi OmaKanta- arkiston laajennus mahdollistaen myös tuotantotiedon kerääminen hallinnollisiin tarkoituksiin.
4. Kuinka monta erilaista toimialaa Päijät-sotessa on?
– Toiminnat on ryhmitelty toimialoiksi sisäisen yhteistyön helpottamiseksi: terveys- ja sairaanhoitopalvelut, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus, perhe- ja sosiaalipalvelut, yhtymäpalvelut, ympäristöterveyskeskus sekä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos. Yli toimialojen menevästä yhteistyöstä on hyvänä esimerkkinä päivystyksen, ensihoidon, pelastuksen ja kotiin vietävien palveluiden ympärivuorokautinen yhteistyö.
5. Pitääkö perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito erottaa toisistaan?
– Ei missään nimessä, koska molemmat hyödyttävät toinen toisiaan potilaan tutkimuksen ja hoidon eri vaiheissa. Sosiaalitoimi liittyy varsin tiiviisti terveydenhuoltoon varsinkin ikääntyneiden ongelmia ratkottaessa. Koko palvelujärjestelmässä työn vaikuttavuutta ja palvelupolkuja tulee kehittää hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan tietojärjestelmiä järjestämisessä ja yhteydenpidossa. Lääkärinä arvostan potilaan kasvokkain tapaamista tutkimuksen alkuvaiheessa.
6. Mitä Päijät-Hämeessä hyvinvointialueen strategiaan ns.- linjapaperiin pitäisi ehdottomasti sisällyttää?
– Toiminnan järjestämisen keskeisenä tavoitteena on turvata kaikille päijäthämäläisille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut asuinpaikasta riippumatta. Onnistuminen vaatii toiminnan valmistelussa toimijoilta ennakkoluulotonta ja tiivistä yhteistyötä. Yksityiskohtainen strategia pohjautuu toiminta-analyysiin. Puutealueille kuten lasten ja perheiden palveluihin, mielenterveys- ja päihdetyöhön, ikääntyneiden ja vammaisten kotiin vietäviin palveluihin tulee osoittaa rahoitusta. Toinen keskeinen strategian tavoite on verkostomaisen työskentelyn varmistaminen hyvinvointialueen ja kunnille jäävien palveluiden välillä– erityisesti oppilashuollon ja työllistymisen tukeminen.
7. Paljonko Päijät-Hämeen hyvinvointialue tulee saamaan valtion apua (arvio)? Pitäisikö Sote- alueella olla verotusoikeus?
– Rahoituksen siirtyminen valtiolle lisää Päijät-Hämeen saamaa rahoitusta 200 euroa/asukas seitsemän vuoden aikana asukkaiden keskimääräistä korkeammasta palvelutarpeesta johtuen. Todellinen tarpeeseen perustuva lisärahoitustarve olisi yli 50 prosenttia tätäkin korkeampi. Ikävintä on, että lisärahoitus painottuu siirtymäkauden loppuvuosiin. Maakunnan verotusoikeus heikentäisi tarveperusteen merkitystä rahoituksessa ja en kannata sen käyttöönottoa tästä syystä.
8. Miten vanhukset, omaishoitajat, lapset, mielenterveysongelmaiset ja muut erityisryhmät tulee huomioida PHHYKY:n uudessa strategiassa?
– Ensisijaisesti lisärahoituksen saamiseksi mainittuihin palveluihin tarvitaan palveluiden kehittämistä ja uudelleen kohdentamista. Lisääntyvää terveyttä saadaan aikaan siirtämällä toiminnan painopistettä ennakoiviin ja ehkäiseviin palveluihin. Kansalaisten omahoidon osaamisella ja terveiden elintapojen vaalimisella saadaan tutkitusti lisää terveyttä ja vähennetään palvelutarvetta myös myöhäisessä sairauden vaiheessa. Tietotekniikan tai puhelimen tukemana asiointi voi tapahtua kotoa käsin omia mittaustuloksia hyödyntäen. Uusia palveluita yhteen sovittavia toimintamalleja otetaan käyttöön. Julkisen toimijan tulee tehdä yhteistyötä kuntien, yksityisten toimijoiden, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.
9. PHHYKY:ssä hoitohenkilökunta on ollut kovilla. Miten hoitohenkilökunnan hyvinvointi, jaksaminen ja saatavuus tulisi jatkossa hoitaa?
– Kiitos työssä jaksamisesta tänä korona-aikana kuuluu jokaiselle työntekijälle. Jaksamista on vaikeuttanut vielä samanaikainen muutosohjelman toteutus ja henkilöstön vähentäminen.
Henkilöstön aito kuuleminen omassa työssään ja sen kehittämisessä ovat paremman työssä jaksamisen lähtökohtia. Esihenkilöiden tulee tukea henkilöstöään muutoksessa. Täydennys- ja jatkokoulutus sekä työssä etenemisen mahdollisuus tukevat työpaikan houkuttelevuutta ja henkilöstön pysyvyyttä. Ilman osaavaa henkilöstöä ei ole palveluja.
10. Pitäisikö PHHYKY:n Suomen kallein käyntimaksu 41,80€ poistaa eläkeläisiltä ja köyhiltä?
– Potilaiden käyntimaksut perustuvat asiakasmaksulakiin, joka määrittelee maksimihinnan erityyppisille käyntimaksuille. Asiakasmaksut ovat merkitsevä tulonlähde palveluiden järjestämiseksi. Hoitajavastaanotot, alaikäisten polikliininen hoito ja perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ovat maksuttomia 1.7.2021 alkaen. Lainsäädäntö mahdollistaa muidenkin asiakasmaksujen alentamisen. Kannatan, että selvitetään miten oikeudenmukaisesti kansalaisen maksukyky tulisi ottaa huomioon asiakasmaksujen määräytymisessä.
Juhani Melanen