Tiesitkö, rakas lukija, missä Lahdessa oli Pikku-Viipuri?  Jos et, niin se selviää syksyllä painosta tulleesta Lahden Historiakalenteri N: 6:n – 2013 viimeiseltä sivulta. Työryhmä Seppo Toivonen, Unto Rönkkönen ja Pentti Ruohoniemi ovat jälleen tehneet erinomaista työtä kaupunkimme lähihistorian parissa. Häränsilmästä Pikku-Viipuriin kalenteri kertoo Lahden kehityksen vuosista kauppatorin länsipuolella. Suurin osa kalenterin kuvituksesta ja tekstistä on 1920-luvulta ja sen jälkeisiltä vuosilta.

Lähivuosina Lahteen muuttaneet eivät ehkä tiedä, missä on jääkauden jäännöksenä Häränsilmä-niminen lampi. Ravintolaelämää 1970-80 luvulla harrastaneet kansalaiset tietävät, että Hotelli-ravintola Seurahuoneen yökerho oli samanniminen, mutta missä tämä suppalampi on, selviää allakan kartasta.

Lahden hiihtoseura on viettänyt tänä vuonna 90-vuotisjuhlaansa. Se perustettiin 1922 ja saman vuoden joulukuussa valmistui ensimmäinen hyppyrimäki. Kuva siitä löytyy kalenterin sivuilta. Seuraavan vuoden helmikuussa olivat ensimmäiset Salpausselän kisat.

Katsellessani kalenterissa olevia kuvia Hakatorneista, Lahden ammatillisen oppilaitoksen rakennuksista, ja Urheilutalosta, en voi olla ihailematta sitä valoisuutta, minkä 1950-60 luvun asemakaavoittajat ja arkkitehdit rakentajineen ovat saaneet alueelle aikaan. Esimerkiksi Hakatornien ympäristössä ei ole sitä ahdistavaa tunkkaisuutta, miten grynderit ja asemakaavoittajat ovat rakentaneet uuden Ankkurin kaupunginosan sekä sama lienee luvassa Ranta-Kartanon aluerakentamisen osalta lähitulevaisuudessa.

Tätä entisen suunnittelun avaraa linjaa voimme ihailla sekä kuvista että käytännössä, kun katselemme Aleksanterinkadulta, Paasikiven aukiolta itäiselle Fellmannin puiston laitaan rakennettuja suuria rakennuksia. Asemakaavan suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Laisaari ja ympäristössä olevat rakennukset ovat esimerkiksi arkkitehtien Unto Ojosen, Jalmari Lankisen, Kaarlo Könösen sekä Kaija ja Heikki Sirenin käsialaa.

Edesmennyt kaupunginjohtaja Olavi Kajala oli taiteen ystävä. Hänen kaudeltaan ovat alueen monet veistokset. Lahtelaisten kutsuma Pikku-Viipurin muodostivat viime sodan jälkeen Viipurista muuttaneet useat oppilaitokset. Niistä kehittyivät Lahden ammatilliset oppilaitokset Fellmannin kentän laidalle. Tänne muuttivat myös Diakonialaitos ja Viipurin musiikkiopisto tarvitsi tilat. Molemmat saivat omat talonsa Sibeliuskadun varteen; Lahden konserttitalo ja D-säätiön rakennukset sekä Hollolankadun puolelle rakentui Vakuutusyhtiö Suojan talo Suojalinna ja Starckjohannin talo alatorin laitaan ja harjun kupeeseen Pyhän Kolminaisuuden kirkko.

Toivoisin, että Lahden kaupungin tiedotuspäällikön toimistolle suotaisiin niin paljon määrärahoja, että uusille kaupunkiin muuttaneille perheille voitaisiin luovuttaa tervetuliaislahjaksi viimeisimmät Historiakalenterit. Uudet kaupunkilaiset saisivat tiivistetyssä muodossa tietoa kaupungista, mihin ovat muuttaneet.

Marja-Liisa Niuranen