Nikulan eritasoliittymä oli iloinen yllätys

Kuva: Timo Leppänen ja Mikko Uusikoski viihtyvät hyvin Metsä-Hennalassa


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Metsä-Hennalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen on asunut asuinalueella jo yli vuosikymmenen. Hänen mielestä Metsä-Hennala on lapsiperheille varsinainen lintukoto, josta on lyhyt matka kaikkialle. Jokainen saa kuitenkin asua Metsä-Hennalassa rauhassa keskellä metsää ja luontoa. Puheenjohtajaa ja muita asuinalueen ihmisiä harmittaa se, että kehätie tulee kulkemaan ensi vuosikymmenen alussa todella lähellä asuinaluetta.

1. Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Yhdistys on toiminut 14 vuoden ajan. Toiminta ei ole oleellisesti muuttunut, mutta olemme kyllä ottaneet mm Somen käyttöön asioiden tiedottamisessa. Metsä-Hennala Lahti ryhmä on julkinen ja siihen voi liittyä kuka vaan.

2. Millaista omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Tällä hetkellä ja menneidenkin vuosien toiminnan yksi päähuomioista on ollut alueen lähelle tulevan Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja sen haittavaikutukset. Haittoja on pyritty vuosien aikana torjumaan muun muassa poistamalla lehtipuita ulaaninkadun varresta ja istuttamalla tilalle tuhansia kuusentaimia estämään melua sekä saasteita. Hommia tehtiin omakotiyhdistyksen toimesta talkoilla ja hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Tästä ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut mitään hyötyä, sillä suunnitelmat muuttuivat ja puut kaadettiin pois tienrakentamisen aikaisen maanläjitysalueen vuoksi.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä noin 70 jäsenmaksun maksanutta. Määrä on pysynyt kohtalaisen tasaisena vuodesta toiseen.

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Järjestämme alueen viihtyisyyteen liittyviä tapahtumia, kuten esimerkiksi siivoustalkoot keväisin. Haravointi- ja muut puutarhajätteet kerätään siirtolaoville, joilla ne kuljetetaan asuinalueelta pois. Järjestämme myös retkiä asukasyhdistyksen jäsenille. Viime kesänä teimme retken Repoveden kansallispuistoon. Uusia ideoitakin mietitään kokouksissa ja ehdotuksia on kyselty kaikilta asukkailta.

5. Huolettaako omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kehätie ja sen liikenteen aiheuttama melu asuinalueelle puhuttaa ihmisiä. Onneksi kuitenkin saamme Nikulan eritasoliittymän kehätielle, koska se helpottaa asukkaidemme autolla liikkumista. Asuinalueen vieressä olevan Halkomäen kuntopolun kohtalo uuden asuntoalueen rakentamisen yhteydessä myös mietityttää. Hennalan alueen rakentaminen ei nyt varsinaisesti huoleta, mutta toki mietityttää. Linja-auto vuorot ovat olleet onnettomat edellisen reittiuudistuksen jälkeen, eikä palvele juurikaan koululaisten koulumatkaliikennettä varsinkaan iltapäivisin.

6. Millainen asuinalue Teillä on?
– Metsä-Hennala on nimensä mukaisesti metsien keskellä ja siten erittäin miellyttävä asuinalueen kuitenkin lähellä kaikkia kaupungin palveluita. Tämä on lintukoto. Lapsiperheelle unelmapaikka.

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos?
– Vanhalla puolella jossakin määrin kyllä, mutta uudemmalla alueella ei isommin. Uusia perheitä kyllä vuosittain muuttaa alueelle.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Patoseudun toimintakeskuksella olemme pitäneet vuosikokousta, hallitus on kokoontunut yleensä jonkun jäsenen kotona tai ihan ulkosalla. Apulandiassakin olemme kerran olleet koolla.

9. Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?
– Bussivuorot iltapäivisin tulee nyt ensimmäisenä mieleen.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Tiistaina 10.4.2018 Patoseudun toimintakeskuksessa.


Metsä-Hennala on Etelä-Lahden helmi

Asukasaktiivi Mikko Uusikoski on asunut vuodesta 2000 lähtien Metsä-Hennalasta.
– Tämä on metsän keskellä oleva asuinalue, jossa ei ole esimerkiksi läpiajoliikennettä. Sen vuoksi ihmiset viihtyvät Metsä-Hennalassa, koska täällä on turvallista ja rauhallista.

Metsä-Hennala jakautuu kahteen osaan. Vanhalla puolella ensimmäiset talot on rakennettu jo 1940 -luvulla ja uuden puolen rakentaminen alkoi 1990 -luvulla.
– Kehätietä ei ole kukaan meistä odottanut tai toivonut asuinalueen välittömään läheisyyteen, koska ihmiset ovat valinneet asuinalueen nimenomaisesti rauhallisuuden perusteella.
Uusikoski on kuitenkin iloinen siitä, että asuinalueen ihmiset pääsevät tulevaisuudessa Nikulan eritasoliittymän kautta kehätielle.

Huonot bussiyhteydet kismittävät
Metsä-Hennalaan ajetaan yksi bussivuoro tunnissa, kun taas Liipolaan menee neljä vuoroa.
Uusikoski odottaa, että Hennalan varuskunta-alueen rakentamisen myötä bussiyhteydet Metsä-Hennalaan paranevat nykyisestä.
– Linja-autoliikenne takkuilee täällä, vaikka vuosien varrella olemme tehneet useita ehdotuksia siihen liittyen.

Asukasyhdistyksessä Uusikoski on ollut mukana sen perustamisesta eli vuodesta 2004 lähtien.
– Lapsille olen tehnyt joka vuosi liukumäen Metsä-Hennalaan. Se on ollut se mun juttu.

Asukasaktiivin mukaan lapsiperheiden määrä alueella on hieman vähentynyt viime vuosina.
– Asuinalue kaipaa ehdottomasti lisää lapsiperheitä. Toki lasten koulut ovat hankalan matkan päässä ja perheessä pitää olla kaksi autoa.

Uusi Hennalan asuntoalue ei häiritse Uusikoskea.
– Ehkä saamme sen myötä paremmat bussiyhteydet. Ja toivon, että kuntolatu säilyy myös tulevaisuudessa.
Olen asunut 25 vuotta Nikkilässä ja viisi vuotta Tuomenojalla. Metsä-Hennalasta lähden pois vain jalat edellä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
ARKISTO