– Kaikki Hennalassa asuvat turvapaikanhakijat eivät ole uskonnolliselta taustaltaan muslimeja vaan osa on kristittyjä ja joitakin on täällä aikuisrippikoulun jälkeen myös kastettu, Launeen seurakunnan kappalainen Riitta Särkiö kertoo.

Parhaillaan seurakuntayhtymä on järjestämässä arabiankielistä rippikoulua. Keväällä järjestettyyn farsinkieliseen rippikouluun osallistui kahdeksan turvapaikanhakijaa.
– Pappina olen havainnut sen, että sunnuntaisin jumalanpalvelukseen osallistuu usein muutama turvapaikanhakija.

Kansanlähetys järjestää niin sanottuja Alfa-kursseja kristinuskon perusteista kiinnostuneille maahanmuuttajille Launeen seurakunnan tiloissa. Parhaillaan on menossa farsinkielinen Alfa-kurssi.
– Näille kursseille voi kuka tahansa maahanmuuttaja osallistua vapaaehtoisesti.

Osa turvapaikanhakijoista puhuu jo suomen kieltä. Launeen seurakunta on suunnitellut heille loppuvuoden kirkollisista tapahtumista kertovan julisteen ja kutsuu heitä mukaan tilaisuuksiin.
– Haluamme informoida heitä toiminnastamme. Kirkon tehtävä on aina auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja kannustaa heitä eteenpäin.

Mukana kotoutumisprosessissa

– Olemme siis olleet ensi hetkistä alkaen mukana turvapaikanhakijoiden kotoutumisprosessissa.

Launeen seurakunnan työntekijät saivat vuosi sitten kutsun Suomen Punaiselta Ristiltä osallistua Hennalan vastaanottokeskuksen perustamisjärjestelyihin. Ensimmäisten viikkojen ajan työntekijät osallistuivat muun muassa varastossa tehtyihin lajittelutöihin sekä ruoanjakeluun turvapaikanhakijoille.
– SPR:n periaatteisiin kuuluu se, että kukaan tai mikään ryhmä ei mene julistamaan aatettansa vastaanottokeskuksiin. Vastaanottokeskus on uskontovapaavyöhyke. Me olimme siellä kuitenkin kirkon liivit päällä.

Särkiö muistuttaa, että Hennalassa todistettiin silloin vain teoilla, että me olemme kristittyjä.
– Vaikka olimmekin eri uskontokuntaa, niin tärkeintä oli kertoa heille, että haluamme auttaa ja toivottaa heidät tervetulleiksi.

Yhteiskunnassa tapahtunut yllättäviä muutoksia

– Myös kirkon toimintaa on kritisoitu turvapaikanhakijoiden kotoutustoiminnassa erityisesti sosiaalisessa mediassa. Arvostelua ovat joutuneet kokemaan myös jotkut SPR:n vapaaehtoistyöntekijät, Särkiö toteaa.

Tämä kertoo Särkiön mukaan siitä, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut sangen nopeasti vihamieliseksi tänne tulevia ulkomaalaisia turvapaikanhakijoita kohtaan.
– Osa sanoo, että kirkko ei saisi auttaa vääräuskoisia ja sijoittaa voimavarojaan tällaiseen työhön.
Seurakunta ei ole juurikaan rahallisesti tukenut turvapaikanhakijoita vaan se on osallistunut työhön muulla tavoin.
– Keväällä teimme yhdessä ravintolapäivän. Kokkasimme yhden kokkipariskunnan ja muiden afgaanien kanssa kanssa heikäläistä ruokaa ja sen menekki oli loistavaa. Myimme 60 – 70 annosta päivän aikana. Tuoton ohjasimme SPR:n kautta Syyriaan ja toisen puolen Hennalan vastaanottokeskuksen toiminnan tukemiseen

Petri Görman