Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944

kuva: Eversti ja Tornan tytöt -näytelmässä on 50 erilaista roolia. Näytelmä toteutetaan yhteistyössä Lahden Sotilaiskotiyhdistyksen, Lotta -museon ja Päijät-Hämeen Rauhaturvaajayhdistyksen kanssa.
– Sotilaskoti on tarkoitus vuodelta lavastaa vuoden 1944 tyyliseksi. Haluamme tarjota ihmisille elämysmatka vuoteen 1944. Siksi tarjoamme väliajalla heille kahvin korviketta ja rinkeleitä.


Eversti ja Tornan tyttäret on Ainonpuiston teatterin Lahti-trilogian toinen ensi-ilta heinäkuussa. Näytelmä esitetään Lahden sotilaskodissa sisätiloissa.
– Näytelmä kertoo syksyn 1944 tapahtumista Hennalassa. Suomalaisilla oli epätietoinen olo tulevaisuudestaan jatkosodan päättyessä.

Suomen ja Neuvostoliiton ylin poliittinen johto sopivat tiukoista rauhanehdoista heti sodan päätyttyä, vaikka Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 1947.
– Suomessa tapahtui yhden syksyn aikana paljon historiallisesti merkittäviä asioita, joista on hyvä tehdä näytelmä autenttiseen ympäristöön. Valvontakomissio saapui Suomeen. Pohjois-Suomessa alkoi Lapin sota ja Mannerheim valittiin presidentiksi.

Tästä dramaattisesta ajanjaksosta eli syksystä 1944 Ainonpuiston teatterin käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo haluaa kertoa ihmisille ensi kesänä.
– Pääosassa ovat Hennalan varuskunnan väki, upseerien perheet, lotat, Vihreät sisaret ja naapuriin Tornatorin alueelle muuttaneet karjalalaisevakot.

Uuden sukupolven näyttelijät lähtevät tutkimusmatkalle vuoteen 1944 ja yrittävät asemoida itseänsä samalla tähän aikakauteen.
– Nykyihmisen on vaikea ajatella, millaista elämä oli heti jatkosodan jälkeisessä Suomessa. Useat meistä ei edes tiedä, kuinka isoja asioita suomalaiset joutuivat kokemaan yhden kuukauden aikana syyskuussa 1944.

Aseita kätkettiin myös Hennalassa

Käsikirjoittaja Taulon mukaan Jatkosodan jälkeen organisoitua asekätkentää ei ole Lahden tapahtumien osalta käsitelty julkisuudessa kuin vähän.
– Asekätkentä oli merkittävä yhteiskunnallinen projekti sodan jälkeen ja se ulottui myös Hennalaan

Paikalliset ihmiset toteuttivat yhdessä upseerien kanssa päämajan toimeenpanokäskyn.
– Hennalassa asui valtakunnallisesti merkittäviä henkilöitä, kuten eversti Valo Nihtilä, jonka johdolla ”aseiden hajasijoitus” käynnistettiin Hennalassa ja eri maakunnissa.

Hennalassa asekätkentää johti majuri Antero Aakkula.
– Hän joutui pakenemaan sodan jälkeen Yhdysvaltoihin. Aakkula ehti tehdä siellä vielä uuden sotilasuran.

– Molemmille miehille on varattu roolit ensi kesän historiallisesta näytelmästä.

Myös karjalaisevakot ovat mukana näytelmässä

– Karjalasta paenneet evakot ovat myös mukana näytelmän tarinassa. Kahdelle Viipurin rintamasotilaskodista Tornatorin alueelle saapuneelle sotilaskotisisarelle on kirjoitettu roolit näytelmään.

Hennalan kasarmialue oli suljettu yhteisö sodan jälkeen, mutta lähialueen lapsilla ja perheillä oli paljon yhteistoimintaa.
– Tornatorin alueella toimi 1940 -luvulla aktiivinen näytelmäkerho. Eversti ja Tornan tytöt -näytelmään on kirjoitettu yksi tämän harrastuspiirin kohtaus 1940 -luvulta.

Näytelmä haluaa kertoa myös karjalaisten kohtaloista, jotka pakenivat rintamalta evakkoina Lahteen.
– Myös Hennalan, Milkin ja Tornatorin historia tulee tutuksi näytelmän kautta. Haluamme kertoa ihmisten epävarmuudesta, peloista ja ristiriidoista, joita jokainen lahtelainen koki sodan päätyttyä. Yleisesti uskotaan, että sodan päättyessä ihmisillä oli hyvät fiilikset, mutta suomalaiset elivät pitkään epäluuloisessa mielentilassa itänaapuriaan kohtaan syksyllä 1944.

”Näitä tarinoita ei löydy koulukirjoista”

Käsikirjoittaja Timo Taulo kertoo, että sukeltaminen lähihistoriaan on antanut paljon uusia kokemuksia tutkijalle ja on myös syventänyt henkilökohtaisia näkemyksiä menneistä vuosikymmenistä.
– Aikakauden henki kumpuaa aikalaismuistelmista ja tarinoista, joita seniorit ovat minulle kertoneet. Näitä tarinoita et löydä koulukirjoista.

Ainonpuiston teatteri on tuottanut paljon kaupunginosatarinoita Lahdesta vuosien varrella ja Hennala saa nyt vuoron olla keskiössä.
– Lahtelaiset tuntevat sisällissodan aikaiset tarinat jo varsin hyvin, mutta jatkosodan jälkeinen aika on monelle lahtelaiselle tuntematon aikakausi.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
Lahden tapahtumapalvelut uusiksi – KOKO Lahti muuttuu Eventum Lahti Oy:ksi
Eero Seesvaara: Lahti Energian tuloksenkantokyky ei ole uhattuna lähitulevaisuudessakaan
Stubb vei äänet Liipolassa – Kaksinkamppailu oli muutoin tasaista Etelä-Lahdessa
Jorma Ratia: Perussyy Lahti Energian myynnin tarkastelulle on Lahden talouden tasapainottaminen
Kansanedustaja Mika Kari: Lahti Energian myyntiin tulisi hakea myös valtuuston näkemys
Launeelaiset tekivät juoksuhautakynttilöitä rintamalle Ukrainaan
Erityisavustaja Tuomas Sorsa: Raiteet tulevat tutuiksi sekä työmatkalla että työtehtävissä
ARKISTO