Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944

kuva: Eversti ja Tornan tytöt -näytelmässä on 50 erilaista roolia. Näytelmä toteutetaan yhteistyössä Lahden Sotilaiskotiyhdistyksen, Lotta -museon ja Päijät-Hämeen Rauhaturvaajayhdistyksen kanssa.
– Sotilaskoti on tarkoitus vuodelta lavastaa vuoden 1944 tyyliseksi. Haluamme tarjota ihmisille elämysmatka vuoteen 1944. Siksi tarjoamme väliajalla heille kahvin korviketta ja rinkeleitä.


Eversti ja Tornan tyttäret on Ainonpuiston teatterin Lahti-trilogian toinen ensi-ilta heinäkuussa. Näytelmä esitetään Lahden sotilaskodissa sisätiloissa.
– Näytelmä kertoo syksyn 1944 tapahtumista Hennalassa. Suomalaisilla oli epätietoinen olo tulevaisuudestaan jatkosodan päättyessä.

Suomen ja Neuvostoliiton ylin poliittinen johto sopivat tiukoista rauhanehdoista heti sodan päätyttyä, vaikka Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 1947.
– Suomessa tapahtui yhden syksyn aikana paljon historiallisesti merkittäviä asioita, joista on hyvä tehdä näytelmä autenttiseen ympäristöön. Valvontakomissio saapui Suomeen. Pohjois-Suomessa alkoi Lapin sota ja Mannerheim valittiin presidentiksi.

Tästä dramaattisesta ajanjaksosta eli syksystä 1944 Ainonpuiston teatterin käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo haluaa kertoa ihmisille ensi kesänä.
– Pääosassa ovat Hennalan varuskunnan väki, upseerien perheet, lotat, Vihreät sisaret ja naapuriin Tornatorin alueelle muuttaneet karjalalaisevakot.

Uuden sukupolven näyttelijät lähtevät tutkimusmatkalle vuoteen 1944 ja yrittävät asemoida itseänsä samalla tähän aikakauteen.
– Nykyihmisen on vaikea ajatella, millaista elämä oli heti jatkosodan jälkeisessä Suomessa. Useat meistä ei edes tiedä, kuinka isoja asioita suomalaiset joutuivat kokemaan yhden kuukauden aikana syyskuussa 1944.

Aseita kätkettiin myös Hennalassa

Käsikirjoittaja Taulon mukaan Jatkosodan jälkeen organisoitua asekätkentää ei ole Lahden tapahtumien osalta käsitelty julkisuudessa kuin vähän.
– Asekätkentä oli merkittävä yhteiskunnallinen projekti sodan jälkeen ja se ulottui myös Hennalaan

Paikalliset ihmiset toteuttivat yhdessä upseerien kanssa päämajan toimeenpanokäskyn.
– Hennalassa asui valtakunnallisesti merkittäviä henkilöitä, kuten eversti Valo Nihtilä, jonka johdolla ”aseiden hajasijoitus” käynnistettiin Hennalassa ja eri maakunnissa.

Hennalassa asekätkentää johti majuri Antero Aakkula.
– Hän joutui pakenemaan sodan jälkeen Yhdysvaltoihin. Aakkula ehti tehdä siellä vielä uuden sotilasuran.

– Molemmille miehille on varattu roolit ensi kesän historiallisesta näytelmästä.

Myös karjalaisevakot ovat mukana näytelmässä

– Karjalasta paenneet evakot ovat myös mukana näytelmän tarinassa. Kahdelle Viipurin rintamasotilaskodista Tornatorin alueelle saapuneelle sotilaskotisisarelle on kirjoitettu roolit näytelmään.

Hennalan kasarmialue oli suljettu yhteisö sodan jälkeen, mutta lähialueen lapsilla ja perheillä oli paljon yhteistoimintaa.
– Tornatorin alueella toimi 1940 -luvulla aktiivinen näytelmäkerho. Eversti ja Tornan tytöt -näytelmään on kirjoitettu yksi tämän harrastuspiirin kohtaus 1940 -luvulta.

Näytelmä haluaa kertoa myös karjalaisten kohtaloista, jotka pakenivat rintamalta evakkoina Lahteen.
– Myös Hennalan, Milkin ja Tornatorin historia tulee tutuksi näytelmän kautta. Haluamme kertoa ihmisten epävarmuudesta, peloista ja ristiriidoista, joita jokainen lahtelainen koki sodan päätyttyä. Yleisesti uskotaan, että sodan päättyessä ihmisillä oli hyvät fiilikset, mutta suomalaiset elivät pitkään epäluuloisessa mielentilassa itänaapuriaan kohtaan syksyllä 1944.

”Näitä tarinoita ei löydy koulukirjoista”

Käsikirjoittaja Timo Taulo kertoo, että sukeltaminen lähihistoriaan on antanut paljon uusia kokemuksia tutkijalle ja on myös syventänyt henkilökohtaisia näkemyksiä menneistä vuosikymmenistä.
– Aikakauden henki kumpuaa aikalaismuistelmista ja tarinoista, joita seniorit ovat minulle kertoneet. Näitä tarinoita et löydä koulukirjoista.

Ainonpuiston teatteri on tuottanut paljon kaupunginosatarinoita Lahdesta vuosien varrella ja Hennala saa nyt vuoron olla keskiössä.
– Lahtelaiset tuntevat sisällissodan aikaiset tarinat jo varsin hyvin, mutta jatkosodan jälkeinen aika on monelle lahtelaiselle tuntematon aikakausi.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO