Elisa Linkola ja Tarja Klami: Launeen seurakunnan diakoniatyö on monipuolista

kuva: Launeella juhlistetaan diakoniatyötä helatorstain messun yhteydessä. Sen lisäksi diakoniatyöstä kerrotaan lehdissä ja sosiaalisessa mediassa, kertovat Elisa Linkola ja Tarja Klami


Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vietetään diakonian juhlavuotta vuonna 2022. Ensimmäiseen suomalaiseen diakonissan virkaan nimitettiin Mathilda Hoffman 1.9.1872. Hän työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa ajan.

– Diakoniatyöntekijät tapaavat tukea ja apua tarvitsevia vastaanotoilla ja heidän kodeissaan. Aiheena voi olla ihan mikä tahansa asia, jota haluaa pohtia tai löytää ratkaisuja mieltä painaviin asioihin. Usein hankaliin elämäntilanteisiin liittyy myös taloudelliset huolet, diakonissa Elisa Linkola kertoo.

Kirkon diakoniatyö antaa tukea ja apua vaikeuksien keskellä eläville sekä tarjoaa mahdollisuuksia seurakuntayhteyteen.
– Meillä on erilaisia ryhmiä, joissa voi jakaa itselle merkityksellisiä asioita ja kokea vertaisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi leskien aamiainen, senioripysäkki, omaishoidettavien ryhmä, sururyhmä.

Yhteisillä ruokailuilla on jo pitkät perinteet Launeen seurakunnassa.
– Keskiviikkoisin Liipolassa avustaa vapaaehtoisten Palveluryhmä Laune ja he valmistavat maittavan lounaan siellä 60 – 70 hengelle. Perjantaisin ruokaillaan yhdessä myös Launeen kirkolla.

Diakoniatyö ei ole vain seurakunnan työntekijöiden tekemää työtä.
– Se on kaikkien seurakuntalaisten tekemää työtä apua tarvitsevan auttamiseksi. Jokainen voi tehdä sitä omassa lähipiirissään tai ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin

Juhlavuoden kunniaksi Ristinkirkossa on 11.9. juhlamessu ja uusien diakoniatyöntekijöiden virkaan vihkiminen.

Diakoniatyö mukautuu yhteiskunnan muutoksiin

– Diakoniatyö on muuttanut muotoaan matkan varrella. Kun yhteiskunta muuttuu, niin silloin myös diakoniatyö elää muutoksessa mukana, mutta perusasiat eivät ole muuttuneet. Ihmisten hätä ja auttaminen ovat edelleen työmme keskiössä. Pyrimme löytämään ihmisiä, joita muu apu ei tavoita, diakonissa Tarja Klami kertoo.

Lahden seurakunta palkkasi ensimmäisen oman diakonissansa vuonna 1940.
– Lahden seurakunta oli perustettu vuonna 1916. Jo tätä ennen oli perustettu Lahden diakonissayhdistys. Yhdistyksen palkkaamana oli kaksi diakonissaa.

Vuonna 1948 yhdistyksen palkkaamat diakonissat siirtyivät seurakunnan työhön.
– Neljä vuotta myöhemmin diakonissojen työt uudelleen, kun seurakunnan palvelukseen tuli neljäs diakonissa. Tässä jaossa sisar Inkeri Nuorimaan työpiiriksi tuli rautatien eteläpuolella olevat alueet. Hän oli ensimmäinen diakonissa Launeen alueella.

Tällä hetkellä Launeen seurakunnassa on neljä diakoniatyöntekijää, kolme diakonissaa ja yksi diakoni.
– Diakonissoilla on terveydenhuollon – ja diakoneilla sosiaalityön pohjakoulutus. Koulutukset eroavat toisistaan, mutta teemme kuitenkin samaa diakoniatyötä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO