Elisa Linkola ja Tarja Klami: Launeen seurakunnan diakoniatyö on monipuolista

kuva: Launeella juhlistetaan diakoniatyötä helatorstain messun yhteydessä. Sen lisäksi diakoniatyöstä kerrotaan lehdissä ja sosiaalisessa mediassa, kertovat Elisa Linkola ja Tarja Klami


Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vietetään diakonian juhlavuotta vuonna 2022. Ensimmäiseen suomalaiseen diakonissan virkaan nimitettiin Mathilda Hoffman 1.9.1872. Hän työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa ajan.

– Diakoniatyöntekijät tapaavat tukea ja apua tarvitsevia vastaanotoilla ja heidän kodeissaan. Aiheena voi olla ihan mikä tahansa asia, jota haluaa pohtia tai löytää ratkaisuja mieltä painaviin asioihin. Usein hankaliin elämäntilanteisiin liittyy myös taloudelliset huolet, diakonissa Elisa Linkola kertoo.

Kirkon diakoniatyö antaa tukea ja apua vaikeuksien keskellä eläville sekä tarjoaa mahdollisuuksia seurakuntayhteyteen.
– Meillä on erilaisia ryhmiä, joissa voi jakaa itselle merkityksellisiä asioita ja kokea vertaisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi leskien aamiainen, senioripysäkki, omaishoidettavien ryhmä, sururyhmä.

Yhteisillä ruokailuilla on jo pitkät perinteet Launeen seurakunnassa.
– Keskiviikkoisin Liipolassa avustaa vapaaehtoisten Palveluryhmä Laune ja he valmistavat maittavan lounaan siellä 60 – 70 hengelle. Perjantaisin ruokaillaan yhdessä myös Launeen kirkolla.

Diakoniatyö ei ole vain seurakunnan työntekijöiden tekemää työtä.
– Se on kaikkien seurakuntalaisten tekemää työtä apua tarvitsevan auttamiseksi. Jokainen voi tehdä sitä omassa lähipiirissään tai ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin

Juhlavuoden kunniaksi Ristinkirkossa on 11.9. juhlamessu ja uusien diakoniatyöntekijöiden virkaan vihkiminen.

Diakoniatyö mukautuu yhteiskunnan muutoksiin

– Diakoniatyö on muuttanut muotoaan matkan varrella. Kun yhteiskunta muuttuu, niin silloin myös diakoniatyö elää muutoksessa mukana, mutta perusasiat eivät ole muuttuneet. Ihmisten hätä ja auttaminen ovat edelleen työmme keskiössä. Pyrimme löytämään ihmisiä, joita muu apu ei tavoita, diakonissa Tarja Klami kertoo.

Lahden seurakunta palkkasi ensimmäisen oman diakonissansa vuonna 1940.
– Lahden seurakunta oli perustettu vuonna 1916. Jo tätä ennen oli perustettu Lahden diakonissayhdistys. Yhdistyksen palkkaamana oli kaksi diakonissaa.

Vuonna 1948 yhdistyksen palkkaamat diakonissat siirtyivät seurakunnan työhön.
– Neljä vuotta myöhemmin diakonissojen työt uudelleen, kun seurakunnan palvelukseen tuli neljäs diakonissa. Tässä jaossa sisar Inkeri Nuorimaan työpiiriksi tuli rautatien eteläpuolella olevat alueet. Hän oli ensimmäinen diakonissa Launeen alueella.

Tällä hetkellä Launeen seurakunnassa on neljä diakoniatyöntekijää, kolme diakonissaa ja yksi diakoni.
– Diakonissoilla on terveydenhuollon – ja diakoneilla sosiaalityön pohjakoulutus. Koulutukset eroavat toisistaan, mutta teemme kuitenkin samaa diakoniatyötä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
Huhtikuun eduskuntavaalit kiinnostavat lahtelaisia
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: En etsi valtaa loistoa joululaulu on myös aito rukous
Mika Heinonen: Päihteidenkäyttö ei saa olla läsnä siellä, missä lapset ovat päiväkodissa ja koulussa
Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana
Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
ARKISTO