Elisa Linkola ja Tarja Klami: Launeen seurakunnan diakoniatyö on monipuolista

kuva: Launeella juhlistetaan diakoniatyötä helatorstain messun yhteydessä. Sen lisäksi diakoniatyöstä kerrotaan lehdissä ja sosiaalisessa mediassa, kertovat Elisa Linkola ja Tarja Klami


Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vietetään diakonian juhlavuotta vuonna 2022. Ensimmäiseen suomalaiseen diakonissan virkaan nimitettiin Mathilda Hoffman 1.9.1872. Hän työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa ajan.

– Diakoniatyöntekijät tapaavat tukea ja apua tarvitsevia vastaanotoilla ja heidän kodeissaan. Aiheena voi olla ihan mikä tahansa asia, jota haluaa pohtia tai löytää ratkaisuja mieltä painaviin asioihin. Usein hankaliin elämäntilanteisiin liittyy myös taloudelliset huolet, diakonissa Elisa Linkola kertoo.

Kirkon diakoniatyö antaa tukea ja apua vaikeuksien keskellä eläville sekä tarjoaa mahdollisuuksia seurakuntayhteyteen.
– Meillä on erilaisia ryhmiä, joissa voi jakaa itselle merkityksellisiä asioita ja kokea vertaisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi leskien aamiainen, senioripysäkki, omaishoidettavien ryhmä, sururyhmä.

Yhteisillä ruokailuilla on jo pitkät perinteet Launeen seurakunnassa.
– Keskiviikkoisin Liipolassa avustaa vapaaehtoisten Palveluryhmä Laune ja he valmistavat maittavan lounaan siellä 60 – 70 hengelle. Perjantaisin ruokaillaan yhdessä myös Launeen kirkolla.

Diakoniatyö ei ole vain seurakunnan työntekijöiden tekemää työtä.
– Se on kaikkien seurakuntalaisten tekemää työtä apua tarvitsevan auttamiseksi. Jokainen voi tehdä sitä omassa lähipiirissään tai ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin

Juhlavuoden kunniaksi Ristinkirkossa on 11.9. juhlamessu ja uusien diakoniatyöntekijöiden virkaan vihkiminen.

Diakoniatyö mukautuu yhteiskunnan muutoksiin

– Diakoniatyö on muuttanut muotoaan matkan varrella. Kun yhteiskunta muuttuu, niin silloin myös diakoniatyö elää muutoksessa mukana, mutta perusasiat eivät ole muuttuneet. Ihmisten hätä ja auttaminen ovat edelleen työmme keskiössä. Pyrimme löytämään ihmisiä, joita muu apu ei tavoita, diakonissa Tarja Klami kertoo.

Lahden seurakunta palkkasi ensimmäisen oman diakonissansa vuonna 1940.
– Lahden seurakunta oli perustettu vuonna 1916. Jo tätä ennen oli perustettu Lahden diakonissayhdistys. Yhdistyksen palkkaamana oli kaksi diakonissaa.

Vuonna 1948 yhdistyksen palkkaamat diakonissat siirtyivät seurakunnan työhön.
– Neljä vuotta myöhemmin diakonissojen työt uudelleen, kun seurakunnan palvelukseen tuli neljäs diakonissa. Tässä jaossa sisar Inkeri Nuorimaan työpiiriksi tuli rautatien eteläpuolella olevat alueet. Hän oli ensimmäinen diakonissa Launeen alueella.

Tällä hetkellä Launeen seurakunnassa on neljä diakoniatyöntekijää, kolme diakonissaa ja yksi diakoni.
– Diakonissoilla on terveydenhuollon – ja diakoneilla sosiaalityön pohjakoulutus. Koulutukset eroavat toisistaan, mutta teemme kuitenkin samaa diakoniatyötä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO