Kuva: Veijo Vierumäki luovutti kylmäsavustamon Heikki Pelkoselle

Launeen seurakunnan miestenpiirillä on perinne suunnata viimeinen kokoontumisensa johonkin leirikeskuksista. Nyt oli Siikaniemen vuoro. Monella mittarilla onnistunut, vilkas jopa jännittävä kevät piti sisällään useita kohokohtia. Kokousten puhujat oli viisaasti valittu. Aiheet todella kiinnostivat miehiä.

Huipennus oli tietenkin valtakunnan ykkösurologi Mika Matikaisen vierailu aiheena eturauhassyöpä. Miehiä pakkautui perinteiseen kirkon Launesaliin siinä määrin että kirkkoherra siirsi esityksen kirkkosaliin. Sata miestä on ennätys nykymuotoisen miestenpiirin 16 vuoden historiassa. Hussin urologian ylilääkäri on Launeen poikia. Kun vielä Omalähiö otti kopin kokouksesta Petri Görmanin tekemällä ansiokkaalla artikkelilla niin miehille tärkeä aihe levisi koko Etelä-Lahden alueelle.

Maaliskuussa elettiin jännittäviä aikoja kun Heikki Pelkonen oli ehdolla Hollolan kirkkoherraksi. Siinä kävi kuten tiedetään. Siikaniemessä Veijo Vierumäellä oli vaikeuksia sovitella sanojaan. Ei olisi ollut oikein sanoa että hyvä ettet päässyt. Paljon hienompi ilmaisu oli että kiitollisina siitä että saimme pitää sinut Launeella miestenpiiri päätti Veksin Verstaalla valmistaa lahjaksi kylmäsavustamon. Sen luovutuksesta kuva ohessa. Kirkkoherra Pelkosella on todella tärkeä rooli miestenpiirissä.

Siikaniemessä talon isäntä Jari Rissanen toi puheessaan julki helpotuksen siitä ettei kirkkovaltuusto ainakaan vielä päättänyt luopua leirikeskuksista. Jerusalemin tilanteesta saatiin tietoa kun miestenpiirin Pasi Kostiainen kertoi kahden kuukauden ”työmatkastaan” kaupunkiin. Ja lopuksi. Eihän kevätretki olisi ollut täydellinen ellei kirkkoherralla ja talon isännällä olisi ollut kitaraa mukana. Tottakai oli ja vielä hyvässä vireessä.

Heikki Laine

Kuvassa Savolan emäntä ja August Fellman ”Opin sauna,autuas aina”- näytelmästä, molemmat tärkeässä roolissa koulun perustamiseksi Lahteen.

Länsiharjun koululla vietettiin avajaisjuhlaa 22.5. uudistuneen koulurakennuksen kunniaksi. Avajaisjuhlaa varteen oppilaat ja koulun henkilökunta oli valmistanut Opin sauna, autuas aina -näytelmän, jonka ohjasi Anna-Liisa Partanen. Oppilaat olivat mukana produktiossa näyttelijöinä, kuorolaisina ja muusikkoina.
– Näytelmä oli monialainen oppimiskokonaisuus, jota harjoiteltiin koko kevät. Jokainen koulun oppilas oli mukana näytelmässä, rehtori Helle kertoo.

Länsiharjun koulussa palattiin normaaliin päiväjärjestykseen tammikuussa, kun kaksi vuotta kestänyt koulukiinteistön saneeraus- ja rakentamisvaihe valmistui.
– Virallisia avajaisia juhlimme jo huhtikuussa, mutta halusimme järjestää vielä toukokuussa henkilökunnalle ja vanhemmille sekä kutsuvieraille yhteisen juhlatilaisuuden.

Rehtori uskoo, että näytelmäproduktion myötä moni oppilas ymmärtää Fellmannin kartanon eli Lahden kylän ensimmäisen koulun ja Länsiharjun koulun merkityksen osana kaupungin historiaa.
– Länsiharjun koulun päärakennus on valmistunut jo 1930 –luvulla.

Halli ei ole pelkästään liikuntaa varten

Rehtorin Helteen mukaan Länsiharjun koulun perinteisiin on kuulunut hienosti ja huolella järjestetyt juhlat.
– Olemme remontista ja uudisrakentamisesta johtuen joutuneet pitämään hiljaiseloa tällä rintamalla. Uusi liikuntahalli teki taas kaiken mahdolliseksi.

Halli ei ole pelkästään liikuntaa varten, vaan se on varustettu myös modernilla esitystekniikalla, joka mahdollistaa taas koko koulun esiintymisen yhdessä, eikä länsiharjulaisten enää tarvitse liikkua pitkin kaupunkia etsimässä vapaata tilaa esiintymisilleen.

–  Tämä on ollut oppilaille opettavainen prosessi. Omaan osuuteensa keskittymisen lisäksi oppilaat ovat voineet nähdä toisten työn ja näin nähdä itsensä osana isoa produktiota.
– Oppilaat ovat myös nähneet, miten kaikki valmistuu pala palalta kohti hienoa kokonaisuutta.

Petri Görman

Kuva: Projektijohtaja Jannne Wikström Liipolan tunnelin tervajaisissa tervaamassa

Louhintaurakoissa järjestetään silloin perinteisesti tervajaiset, kun urakka on saavuttanut syvimmän kohdan. Liipolan tunnelissa juhlittiin tervajaisia 18.5.

– Tämä projekti on edennyt aikataulun mukaan. Onnistuneen suunnittelun vuoksi olemme jopa hieman edellä aikataulua, Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman sanoi juhlapuheessaan.

Pääjohtajan mukaan tien siirtäminen eteläisemmälle reitille parantaa merkittävästi liiketurvallisuutta ja sen sujuvuuttaa Lahden seudulla.

– Kehätie ohjaa liikenteen pois Hollolan ja Lahden keskusta-alueilta.

Etelä-Lahdessa rakennetaan kaksi tunneliosuutta kehätien vuoksi. Ensimmäinen osuus on Patomäessä ja toinen osuus on Liipolassa.

– Liipolan kalliotunnelin louhiminen alkoi vuosi sitten. Silloin Liipolan graniittiseen maaperään lähdettiin porautumaan kahden tutkimustunnelin kautta.

Pääjohtaja muistutti, että räjäytystyöt ovat ohi kahden kuukauden päästä.

– Meillä on ollut aktiivinen ja avoin tiedotuslinja tässä projektissa. Olemme halunneet kuulla asukkaita jokaisessa rakennusvaiheessa.

Investointi maksaa itsensä takaisin

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi, että vaikka Hollola ja Lahti yhdessä valtion kanssa sijoittaa kehätien paljon, niin hän uskoo investoinnin maksavan itsensä takaisin.
– Kun liikenne siirtyy reilun vuoden päästä kehätielle, niin sen varteen on mahdollista kaavoittaa uusia teollisuusalueita.

Läpiajonliikenne päättyy Lahden kaupunkialueella vuoden 2020 lopussa ja se mahdollistaa kaupunginjohtajan mukaan uudet investoinnit asuntorakentamiseen radanvarteen.

– Uskon ehdottomasti, että hyvien yhteyksien vuoksi Lahteen on tulossa uusia asukkaita ja yrityksiä. Fazerin ksylitolitehdas on tästä hyvä esimerkki.

Haasteellinen kohde

– Olemme tehneet yli 1000 ihmisen kellarissa töitä vuoden. Meidän on ollut pakko elää sovussa liipolalaisten kanssa tämä vaihe, projektijohtaja Janne Wikström viestitti.

Projektijohtajan mukaan Liipolan tunneli ei ole perinteinen kalliotunneli, vaan se koostuu betoni- ja kalliotunneliosista.

– Tunneli alkaa Patomäessä betonitunnelliosuudella. Sen lisäksi Liipolan tunnelin keskiosa on betonia.

Panostajilla on enää muutama viikko tätä räjäytysprojektia jäljellä.

– Räjäytystyöt tunnellissa päättyvät suunnitelmien mukaan kesäkuun loppuun mennessä.

Petri Görman

Kuva: Launeen metsäaluiden harvennushakkuiden onnistumista puitiin keskiviikkoaamuna katselmuksessa, jossa mukana olivat Marja Keto, Lahden kaupungin metsäasiantuntija Markus Niemelä, Helena Juutilainen ja Lahden kaupungin metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä.

Vanamontien ja Mustamäenkadun välissä kulkevan Nikkilänpuistopolun metsäalueisiin tehtiin harvennushakkuut maaliskuussa. Metsäalue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja se toimii mm. koirien lenkityspaikkana sekä alueen lasten leikkipaikkana. Hakkuut ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä osassa alueen asukkaista, sillä aikaisemmat hakkuut tehtiin yleensä metsurien toimesta siististi aluskasvillisuutta kunnioittaen. Lisäksi joidenkin mielestä puita kaadettiin liikaa.

– Tällä kertaa harvennus tehtiin suurella metsätyökoneella ja jälki on sen mukaista. On runnottuja pieniä puita, murskaantuneita puiden juuria ja maa on tietenkin koneen jäljiltä rikki. Lisäksi pienten puiden kannot on kaikki jätetty liian pitkiksi, jolloin niihin helposti kompastuu ja aiheutuu vaaratilanteita esimerkiksi metsäalueella leikkiville lapsille puiston vieressä asuva Helena Juutilainen huokaa huolestuneena.

Alueen aktiiviset asukkaat ottivat asian tiimoilta yhteyttä Lahden kaupunkiin. Tuloksena yhteydenotosta tämän viikon keskiviikkona järjestettiin metsäalueen katselmus, jossa asukkaat pääsivät kertomaan näkökantojaan. Lahden kaupunkia tilaisuudessa edustivat metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä sekä metsäasiantuntija Markus Niemelä, jotka valottivat osaltaan hakkuiden syitä ja seurauksia.

Mitä Nikkilänpuiston harvennustyöt ovat pitäneet sisällään?
– Alueella on tehty metsänhoitotöitä ulkoilureittien varsilla. Harvennuksilla kehitetään lähimetsiä metsänhoidon periaatteiden mukaisesti ikärakenteeltaan ja puulajistoltaan vaihtelevaksi. Lisäksi on poistettu huonokuntoisia puita, joiden on katsottu aiheuttavan vaaraa ulkoilijoille. Hoitotöitä tehdään asutuksen lähimetsissä noin 5-15 vuoden välein, tavoitteena on, että työ voidaan tehdä pienissä erissä aiheuttamatta suurta maisemamuutosta tai haittaa alueen käyttäjille. Yleensä noin 30% alueen puista voidaan harventaa kerralla, niin myös tässä kohteessa linjaa metsäpäällikkö Särkkä.

Miksi kohteessa käytettiin isoa metsäkonetta parin jaloin kulkevan metsurin sijaan?
– Isompaa metsäkonetta käytettiin tässä kohteessa jo ihan kapasiteettiongelmienkin vuoksi, sillä kaupungilla on noin 7000 hehtaaria hoidettavaa metsää ja silloin jo pelkästään ajankäytönkin vuoksi on käytettävä konetta, jotta kaikki alueet ehditään hoitaa hyvin toteaa Niemelä.

Miksi pikkupuiden kannot on jätetty vaarallisen pitkiksi?
– Tänä talvena oli runsaasti lunta, minkä seurauksena kannot jäivät turhan pitkiksi. Lisäksi kun harvennus tehtiin talvella, niin silloin nämä asukkaiden käyttämät polut eivät välttämättä ole olleet näkyvissä, eikä niiden ympäristöä ole osattu silloin siistiä tarpeeksi hyvin selvittää Särkkä.

Alueella on tehty harvennuksen jälkeinen ns. jälkihoito harvennusjätteen siivoamisineen, mutta silti maastosta pilkistää yhä paljon noin 20 senttiä pitkiä, pieniä ja teräviä puunkantoja, joihin kompastuminen on kovin helppoa. Voiko niille tehdä mitään?
– Voimme pyytää metsurin vielä siistimään aktiivisessa käytössä olevan polkulinjan ympäristön raivaussahalla, mutta koko alueen läpikäyminen ns. tiheällä kammalla olisi liian iso urakka volyymiin nähden ja tulisi liian kalliiksi laskeskelee Niemelä.

Vastaukseen hieman pettyneet aktiiviset asukkaat väläyttävätkin yhdeksi vaihtoehdoksi metsäalueen siistimisen talkootyönä, jota varten metsäpäällikkö Särkkä lupaa toimittaa paikalle tarvittavan välineistön.
– Voimme tehdä siistimisen itsekin, jos vain saamme siihen luvan, sillä meille asukkaille on tärkeintä se, että metsäalue on turvallinen kulkea, eikä mitään ikäviä vahinkoja pääse käymään linjaa Juutilainen katselmuksen lopuksi.

Petri Salomaa

Kuva: Alettin Basboga on yksi harvoista lahtelaisista ehdokkaista Eurovaaleissa

Lahtelainen yrittäjä Alettin Basboga on sosialidemokraattisen puolueen puoluevaltuuston jäsen. Puoluejohto pyysi miestä mukaan europarlamenttivaaleihin ja sen vuoksi kiertää parhaillaan aktiivisesti eri puolilla Suomea.
– Ei minulla ollut mitään syytä kieltäytyä ehdokkuudesta. Olen nähnyt sen verran paljon maailmaa tähän ikään mennessä, että haluan antaa kokemukseni ja verkostoni käyttöön päätöksentekijänä europarlamentissa.

Turkkilaistaustaisen Basbogan mielestä Turkkia ei saa eristää eurooppalaisen yhteistyön ulkopuolelle.
– Turkki on ollut portti Eurooppaan kautta historian ja se on ollut sillä tavalla merkityksellisessä asemassa suhteessa Eurooppaan vuosisatojen ajan.

Sen europarlamenttiin pyrkivä Basboga myöntää reilusti, että Turkissa olisi tehtävä paljon uudistuksia ennen kuin valtio olisi valmis integroitumaan Eurooppaan intensiivisemmin.
– Itse kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä. Minä olen ostanut asunnon ja maksanut asuntolainaa pois halpojen korkojen aikana. Siitä olen myös iloinen, että lapseni saavat matkustaa vapaasti eri puolilla Eurooppaa.

Ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa jokainen

– Lahdessa on tehty paljon työtä ilmastonmuutoksen hyväksi. On hienoa, että emme tuota enää energiaa kivihiilellä vaan olemme niin sanotusti hiilineutraali energiantuottaja.

Jokainen kansalainen voi vaikuttaa ympäristöasioihin omilla henkilökohtaisilla kulutuspäätöksillään.
– Suomessa tulkitaan joskus liian tiukasti Euroopan unionin säätämiä direktiivejä esimerkiksi ympäristöasioissa.

Eurovaaliehdokas muistuttaa, että on hyvä olla ympäristökysymyksissä realisti.
– Suomessa on paljon ympäristöosaamista. Sen vuoksi voimme tehdä paljon hyvää kouluttamalla muita yhteisön valtioita ympäristöasioissa. Se on myös ympäristöteko, jos viemme tätä osaamista Euroopan ulkopuolelle.

Kontrolloitu maahanmuutto saa kannatusta

– Tiedän sen itse kokemuksesta, että paras keino on auttaa ihmisiä konfliktialueilla. Meillä tulee olla yhteinen näkemys maahanmuutosta Euroopassa ja sen pitää olla kontrolloitua. Muutoin eurooppalaisilta loppuu voimavarat hoitaa tätä ongelmaa.

Euroopan raja-alueilla on Basbogan mukaan tällä hetkellä miljoonia pakolaisia, jotka tarvitsevat apua.
– Jos joku valtio avaa rajansa, niin meillä on Euroopassa yhtä suuri maahanmuuttajaongelmia kuin vuonna 2015.

Europarlamentaarikoksi haluava Basboga kannattaa kiintiöpakolaisjärjestelmää.
– Silloin tiedämme, ketä Eurooppaan saapuu. Tämä järjestelmä takaa sen, että ne ihmiset, jotka apua tarvitsevat saapuvat Eurooppaan kokonaisina perheinä.

Työperäinen maahanmuutto saa myös eurovaaliehdokkaan kannatuksen.
– Suomessa väestö ikääntyy ja sen vuoksi tarvitsemme tänne lisää työntekijöitä. Myös silloin voimme päättää, ketä tänne otamme.

Huoltovarmuuteen suurempi huomio

– Huoltovarmuus pohdituttaa minua henkilökohtaisesti paljon. Siitä puhutaan liian vähän.
Monipuolinen sekä kansallisesti merkittävä maatalous on osa huoltovarmuutta.
– Emme saisi olla riippuvaisia liian paljon naapurimaan energia- tai ruokatuotannosta.

Osa kansallista huoltovarmuutta on se, että koko Suomi pidetään asuttuna.
– Se ei ole suomalaisen yhteiskunnan etu, että väestö pakkautuu Etelä-Suomeen. On surullista katsoa, kuinka maaseutumme autioituu.

Basboga ei halua yhteistä armeijaa Euroopan unioniin, mutta yhteistyön lisäämistä hän kannattaa.
– Kyberturvallisuuden kehittämisessä suomalaisilla on paljon osaamista.

Lähiruokaan suurempi huomio

– Suosin perheenisänä ja yrittäjänä suomalaista lähiruokaa, vaikka sen on hieman kalliimpaa. Haluan, että suomalainen lähiruoka menestyy myös tulevaisuudessa.

Elävä ja menestyvä maaseutu on kaikkien suomalaisten yhteinen etu.
– Omilla ostopäätöksillä on mahdollista tukea suomalaista lähiruoka tuotantoa. Itse ostan suomalaisia kurkkuja ja tomaatteja aina, kun se on mahdollista, vaikka ne ovat hieman kalliimpia.

Maanviljelijät tekevät raskasta työtä ja ostopäätöksillä voin osoittaa arvostukseni heitä kohtaan.
– Jos minulla on kotona vieraita muulta Euroopasta, niin heille on mukava tarjota maukasta kotimaista lähiruokaa.
– Suomalaiset raaka-aineet ovat olleet osa ravintolani menestystä. Siihen aion kiinnittää myös jatkossa huomiota.

Petri Görman

kuva: Isä, poika ja tytär -näyttelyssä Honkasen perheen taidetta on esillä neljässä eri tilassa Lahden kaupungin entisellä taidemuseolla. – En ole koskaan tyrkyttänyt lapsilleni omia näkemyksiäni taiteesta. Olen nauttinut myös paljon heidän tähän näyttelyyn maalaamista töistä, taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen sanoo.

Isä, poika ja tytär -taidenäyttelyyn on mahdollistaa tutustua Lahden kaupungin entisessä taidemuseossa Vesijärvenkadulla toukokuun viimeiselle viikolle saakka. Taidenäyttelyssä on esillä yli 100 Honkasen taiteilijaperheen taideteosta. Näyttelyssä voi tutustua Honkasen taitelijaperheen maalauksiin sekä veistoksiin.
– Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla. Ja jokainen meistä luo tunnelman taideteokseen oman kokemuskenttänsä kautta, taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen kertoo.

Maestro Honkasen mukaan näyttely on hänen taiteellinen matkakertomus 1970-luvulta aina tähän päivään saakka.
– Maalasin Pariisissa 1980-luvun alussa tauluja ja ne ovat tässä näyttelyssä esillä. Sen lisäksi näyttelyvierailla on mahdollista tutustua minun Valamo-sarjaan. Halusin, että ihmiset näkevät nyt sellaisia töitä, jotka eivät ole olleet esillä Honkalinnassa.

Honkanen on asunut Kuusamossa muutaman vuoden ajan ja hän on myös maalannut siellä ahkerasti.
– Kuusamossa maalatut työt eivät ole täällä esillä. Niitä varten aion järjestää näyttelyn uudella kotiseudullani, kun saan ateljeen valmiiksi.

”Maalaan paljon ulkona”

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta maisema- ja muotokuvataulut on maalattu ulkona. Asetelma on tietenkin maalattu ateljeessa.
Taidemaalari Honkasen mukaan ulkona oppii parhaiten maalaamaan, koska siellä on aina valmis malli taiteilijalle.
– Maisemataulu on siis minun maalaama dokumentoitu kuva todellisuudesta.

Honkanen ei halua kertoa, mikä hänelle on rakkain taulu.
– Jokaisessa taulussa on erilainen tunnelma. Myös valolla on suuri merkitys taiteilijan tulkinnassa.

Tapiola-maalaus syntyi siten, että taitelija Honkanen kuunteli Sibeliuksen musiikkia.
– Maalasin taulun sen kokemuksen perusteella, jonka sain Sibeliuksen musiikista.

Kuusamon kaupunki tilasi Juhani Honkaselta Sulo ja karhu -patsaan. Se paljastettiin viime syksynä.
– Voin rehellisesti sanoa, että olen saanut tästä patsaasta todella paljon kiitosta. Se tuntuu vieläkin olkapäissä.

”Inspiraatio maalaamiseen löytyi uudestaan”

– Löysin monen vuoden tauon jälkeen inspiraation maalaamiseen vuosi sitten. Olen aivan spontaanisti maalannut uudenlaisia tauluja, kuvataiteilija Manja Piela kertoo.

Kuvataiteilijan uudet taideteokset nähneet ihmiset ovat sanoneet, että ne ovat positiivisia ja toivoa antavia maalauksia.
Tähän näyttelyyn Piela on tuonut esille vain uusia töitä.
– Maalasin vuoden aikana yli 20 uutta taulua ja suurin osa niistä on esillä tässä näyttelyssä. Kolmiosainen kokonaisuus, jossa on mansikka, mustikka ja vadelma-asetelma on minun henkilökohtainen suosikkini omista uusista maalauksista.

Useasti taiteilija Piela maalaa taustan töissään abstraktiksi ja moderniksi.
– Haluan kuitenkin usein esittävän elementin joko kukkia tai hedelmiä, taideteoksen keskiöön.

Pielan mukaan jokaisella heistä on aivan erilainen tyyli tehdä taidetta.
– Jere maalaa aina fiilispohjalta ja hänen töissään värimaailma näyttelee aina isoa roolia. Isän tauluista Pariisissa maalatut maisemakuvat ovat parhaita. Ne puhuttelevat minua aina uudelleen.

Näyttelyyn on vapaa pääsy ja siellä on yli 100 Honkasen taiteilijaperheen maalausta tai veistosta esillä.
– Esimerkiksi isän Perun maalaukset eivät ole olleet aiemmin esillä ja ne on maalattu jo 7 vuotta sitten.

Taiteilijaelämää takana kohta 20 vuotta

Taidemaalari Jere Honkanen aikoo järjestää vuoden päästä syksyllä Honkalinnassa näyttelyn, jossa on esillä tauluja hänen 20 vuotta kestäneeltä taidemaalarin uralta.
– Tässä näyttelyssä on esillä minun hieman vanhempaa tuotantoa.

Nuorempi Honkanen on maalannut varsin paljon kuutamoaiheisia taideteoksia.
– Kuutamomaalausta olen treenannut varsin pitkään. Siinä on tärkeintä tallentaa hetki. Mystisen yötunnelman tallentaminen on vaikea taiteenlaji.

Honkanen kehuu, että entisen taidemuseon tiloissa on kuitenkin loistava valaistus, jossa varsinkin kuutamotaulut pääsevät esiin oikealla tavalla. Maaseudun tulevaisuus -näyttely on taidemaalari Jere Honkasen kahden vuosikymmenen pituisen taitelijauran välietappi ja se on esillä Honkalinnassa syksyllä 2020.
– Se on surullinen, mutta hieno näyttely. Silloin on esillä kantaa ottavia tauluja. Olen maalannut varsin paljon autiotaloja vuosien varrella.
Myös puhdasta ja hienoa suomalaista luontoa maalaan aina mielelläni.

Petri Görman

Kuva: Jokimaan biokaasulaitoksen ympäristöluvan kuulemistilaisuus keräsi paikalle yli 100 asiasta kiinnostunutta asukasta

Jokimaan biokaasulaitoksen ympäristöluvan kuulemistilaisuus oli Jokimaan ravikeskuksessa 7.5. Kuulemistilaisuus kiinnosti erityisesti Tuomenojan ja Oksasen alueella asuvia ihmisiä. Tilaisuuteen osallistui yli 100 asiasta kiinnostunutta paikallista asukasta.
– Asemakaavan tarkoituksena on ollut Jokimaan ravikeskuksen toiminnan tarkastelu ja hevosurheilualueen kehittämisen mahdollistaminen.

Asemakaavassa sallitaan hevosenlantaa käyttävän lämpölaitoksen toteuttamisen. Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä, Kyläkunnantiellä asuva Päivi Peltonen kertoi asukkaiden kuulemistilaisuudessa Jokimaan ravikeskuksessa.
Peltosen saamien tietojen mukaan Lahden kaupungin kaavoitusarkkitehdillä Markus Lehmuskoskella ei ole ollut tietoa biokaasulaitoksesta, kun asemakaavaa on valmisteltu.
– Silloin on keskusteltu vain hevosenlannan hyötykäytöstä.

Ympäristöalalla työskentelevä Peltonen kertoi, että biokaasulaitoksen hajumallinnuksessa on käytetty Helsinki-Vantaan lentoaseman tuulidataa, eikä esimerkiksi Launeen havaintoasemalta saatavia paikallisia ja relevantteja arvoja.
– Lentoaseman tuulidata ei ole Etelä-Lahdessa vertailukelpoinen. Hajumallinnoksessa ei ole siis käytetty oikeaa tuulidataa.

Hakemuksen perusteella Peltoselle oli jäänyt sellainen käsitys, että monitoimihallissa olisi käytössä vain hajuhaittoja vastaan biosuodatin.
– Sekä aktiivihiili- ja biosuodin on käytettävissä monitoimihallissa, projektipäällikkö Janne Ekholm totesi.

Ympäristöasiantuntija Peltosen mukaan on hyvä, että hajuhaittoja ehkäistään kahdella eri tavalla.
– Jos biokaasulaitoksen hajuhaittoja poistaisi vain biosuodin, niin sen käytössä olisi paljon haasteita. PH-arvojen ja lämpötilojen tulisi pysyä jatkuvasti samalla tasolla laitoksen sisäpuolella.

Asukkaat tulisi myös huomioida

Tuomiojalla asuva Ilkka Halinen lähetti Lahden kaupungin virkamiehille terveiset, että biokaasulaitoksen lähialueella asuvia ihmisiä tulisi myös kuunnella.
– Asianosaisina tässä yhteydessä ovat kaikki ne ihmiset, jotka asuvat viiden kilometrin sääteellä mahdollisesta biokaasulaitoksesta.

Halinen muistutti, että ei se hajuhaitta rajoitu johonkin tiettyyn metrimäärään.
– Meistä jokainen on muuttanut alueelle ennen mahdollista biokaasulaitosta. Olemme sijoittaneet huomattavan summan pääomia koteihimme. Kyllä asukkaillakin on oltava oikeus mielipiteeseen.

Tuomenojalainen Halinen kysyi suoraan, että kenen mielestä on kiva saada biokaasulaitos takapihalleen.
– Tämä on ihan asiallista, että me valitamme, kun biokaasulaitosta suunnitellaan liian lähelle asuinaluetta.

Lupahakemus on vasta käsittelyssä

– Lupahakemus on vasta käsittelyssä ja sitä ei ole vielä käsitelty. Rakennus- ja ympäristölautakunta harkitsee vielä tätä asiakokonaisuutta, Lahden kaupungin ympäristöpäällikkö Tarja Laitinen sanoi.

Lautakunnassa päätetään, onko nyt osoitetulle paikalle mahdollista myöntää ympäristölupaa ja millä ehdoin.
– Haluamme, että otatte asiaan nyt kantaa. Tutustumme virkamiehinä vakavasti argumentteihinne ja pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan niihin.

Lahden kaupungin ympäristösuojeluntarkastajan Elina Mäkelän mukaan samanlaista biokaasulaitosta ei ole missään muualla Suomessa.
– Tällaisesta laitoksesta ei ole olemassa kokemusperäistä tutkimustietoa sen vuoksi.

Kaupungingeodeetti Juha Helminen muisteli, että kaavoitusprosessin yhteydessä vuonna 2015 ei ollut puhetta biokaasulaitoksesta.
– Sen jälkeen keskustelut biokaasulaitoksen vasta alkoivat. Keskustelut aktivoituvat noin 1½ vuotta sitten.

Biokaasulaitoksen paikaksi suunniteltu alue on vielä Lahden kaupungin omistuksessa.
– Tätä hanketta on viety eteenpäin valtakirjalla. Minulla kaupungingeodeettina, eikä kaavoitusarkkitehti Lehmuskoskella ollut täyttä tietoa hankkeen sisällöstä. Sen vuoksi päädyimme tähän menettelytapaan, että haluamme keskustella ensiksi.

Helmisen mukaan virkamiehet tutkailevat poikkeuslupamenettelyn yhteydessä sitä, että onko hanke kaavanmukainen vai ei.
– Jos poikkeuslupamenettelyn ja ympäristölupamenettelyn jälkeen asia on hankkeen kannalta positiivinen, niin vielä sen jälkeen lautakunnan käsittelyyn.

Tästä ei aiheudu haittaa kenelläkään

Luvanhakijan puheenvuoron kuulemistilaisuudessa piti hankkeen projektipäällikkö Janne Ekholm.
– Tämä hanke lähti liikkeelle vuonna 2017 marraskuussa. Biokaasulaitoksen rakentamista lähdettiin selvittämään Hevosvoimia hevosenlannasta -hankkeen myötä.

Ympäristöministeri on ottanut tämän hankkeen esille sellaisena innovaationa, jolla voisi olla myös vientipotentiaalia.
– Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää tukea uusiutuvalle energialle. Heidän neuvostaan olemme hakeneet biokaasulaitoshankkeelle korotettua investointitukea.

Ekholmin mukaan biokaasulaitoksen takana on myös runsas joukko lahtelaisia poliitikkoja.
– Biokaasulaitos ei ole yksittäisen ihmisen yritys. Projektin takana ovat vastuulliset sijoittajat, jotka varmasti haluavat kantaa huolen siitä, että tästä ei aiheudu haittaa kenelläkään.

Biokaasulaitoksen päärahoittaja on Lahti Energia. Sen lisäksi mukana ovat Orimattilan lämpö sekä Jokimaan ravikeskus.
– Ensi viikolla kerromme, että tunnettu suomalainen polttoaineyhtiö on lähdössä myös mukaan tähän projektiin.

Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen:
”En halua biokaasulaitosta takapihalleni”

Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen myhäili tyytyväisenä Jokimaan biokaasulaitoksen kuulemistilaisuuden jälkeen.
– Yleisöstä en kuullut yhtään puolustavaa kommenttia biokaasulaitokselle, Partanen toteaa.

Partanen muistuttaa, että pääsääntöisesti keskustelijat arvostelivat biokaasulaitosta sekä Lahden kaupungin virkamiesten menettelytapaa tämän asian kanssa.
– Lupa-anomukset ovat lähteneet kaupungin virkamiesten käsittelyyn aika hatarin perustein.

Keskustelun aikana kävi ilmi, että biokaasulaitokseen ei ole pakko rakentaa viemäröintiä, vaikka siellä pestään kolme kuorma-autoa päivässä.
– Omakotirakentajat pakotetaan rakentamaan autotalliinsa vesipiste ja sen lisäksi niissä pitää olla öljynerotuskaivot ja muut viemäröinnit viimeisen päälle. Tällaiset ratkaisut kuulostavat todella oudoilta, Partanen kertoo.

Partasen mielestä oli naurettavaa, että Lahden kaupungin ympäristölupapäällikkö Tarja Laitinen yritti rajoittaa ihmisten puheenvuorot kahteen minuuttiin.
– Todella moni on herännyt viime hetkillä ottamaan kantaa asiaan. On hyvä, että asioista on otettu selvää ja niitä kerrotaan eteenpäin. Tämä on ainoa tapa vaikuttaa.

Partaselle kuulemistilaisuuden yleisöpaljous ei ollut yllätys, koska asia koskettaa pienellä alueella varsin suurta joukkoa.
– Saimme kuulla tämän hankkeen kannalta aika raskauttavia argumentteja ja niihin eivät toisella puolella olevat ihmiset osanneet oikein perustella mitään.
– En usko, että biokaasulaitosta rakennetaan Jokimaalle. Ympäristölupahakemus on perusteltu todella hatarasti ja tämä kokonaisuus vaikuttaa varsin heppoiselta.

Petri Görman

kuva: Yrittäjä Janika Mantere kertoo, että lähiöbaariin on sen vuoksi helppo tulla, koska aina siellä on joku tuttu paikalla. – Jatkan ravintolayrittäjän uraa seuraavaksi Ahtialassa, Mantere kertoo.

Saksalan krouvi joutuu lopettamaan toimintansa 10. toukokuuta, koska määräaikainen vuokrasopimus purettiin tammikuussa. Janika Mantere ehti olla ravintolayrittäjänä Saksalassa 23 vuotta.
– Tämä on ollut minulle eräänlainen elämäntapa. Ehkä se oli yrittäjänvapaus, joka minut houkutteli tänne vuonna 1996.

Ennen yrittäjäuraa Mantere ehti työskennellä muun muassa Kantakrouvissa ja Kauppahotelli Grandissa.
– Ihmisten alkoholinkäyttö on muuttunut eniten viimeisen 25 vuoden aikana. Ihmiset juovat nykyisin paljon mietoja alkoholijuomia sekä viinejä. Nykyään juodaan yksi sininen enkeli illassa, eikä juoda koko iltaa samaa paukkua.

Miehet saattavat ottaa oluen kyytipojaksi Jaloviinaa tai Jägermaisteria.
– Makeiden alkoholien menekki on vähentynyt paljon 20 vuodessa.

Lonkero on kesäjuoma

– Kun ilma lämpenee, niin se heijastuu heti ravintolan myyntitilastoissa. Lonkeron ja siiderin myynti kasvaa silloin.

Lämmin jakso huhtikuun lopussa näkyi heti lonkeron ja siiderin menekissä.
– Vielä 20 vuotta sitten meilläkin pelattiin biljardia ja heitettiin tikkaa ravintolassa, mutta tämä toiminta on vähentynyt paljon. Tällaiset aktiviteetit ovat vähentyneet ja toiminta on keskittynyt enemmän viikonloppuihin.

Mantere on taustaltaan kokki ja keittiömestari ja sen vuoksi hänen ravintolassaan on ollut aina lounaspöytä.
– Avasin viime kesänä Ahtialan krouvin, jossa toiminta jatkuu tämän jälkeen. Olen harmitellut sitä, että siellä ei ole enää mahdollista tarjota lounasvaihtoehtoa asiakkaille.

Saksalalaiset ovat olleet mukavia asiakkaita

– Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa sosiaalisessa mielessä. En tiedä, mistä asiakkaani löytävät nyt oman mukavan olohuoneensa, kun lopetan tämän ravintolatoiminnan.

Saksala on ollut koko ajan rauhallinen lähiö yrittäjän mielestä, vaikka hän ei ole koskaan siellä asunut.
– Saksala on mukavien perheellisten ihmisten lähiö, jossa on turvallista kasvattaa lapset.

Mantere kertoo, että hänen ensimmäiset asiakkaansa ovat jo yli 70 -vuotiaita.
– Voin sanoa, että osa asiakkaistani edustaa jo toista sukupolvea perheestään.

Järjestyshäiriöitä Saksalan krouvissa ei ole juurikaan ollut.
– Asiakkaiden ikäjakauma Saksalan krouvissa on ollut sellainen, että järjestyshäiriöitä ei ole syntynyt. Ja jos sellainen on ollut syntymässä, niin se on hoitunut pois päiväjärjestyksestäsisäisesti. Täällä kaikki tuntevat toisensa ja puhaltavat aina yhteen hiileen.

Petri Görman

kuva: Anttilanmäen Liikenne- ja kaava -ryhmän puheenjohtaja Erkki Rope kertoo, että pihakadun kannatusta kysellään nyt myös paperilomakkeella, koska kaikki eivät vastanneet nettikyselyyn.

– Pihakatu on juuri Anttilanmäen kaltaisia asuinalueita varten luotu liikenneratkaisu. Se tarkoittaa aluetta, jossa ajonopeus on rajoitettu 20 kilometriin tunnissa ja jossa ajoneuvot väistävät kävelijöitä, Anttilanmäen Liikenne- ja kaava -ryhmän puheenjohtaja Erkki Rope toteaa.

Osa Anttilanmäen kaduista on ollut jo vuodesta 2012 pihakatualuetta, ja asukkaat ovat olleet siihen tyytyväisiä.
– Anttilanmäki on mahdollista saada pihakaduksi vain, jos asukasyhdistys pystyy osoittamaan, että 80 prosenttia alueen talouksista kannattaa pihakatua. Tavoite on kova, sillä yleensä kyselyihin vastaa vain puolet asukkaista. Vastaamatta jättäminen tulkitaan pihakadun vastustamiseksi

Asukasaktiivi Erkki Rope muistuttaa, että Anttilanmäestä on mahdollisuus tehdä turvallisempi ja viihtyisämpi pihakadun avulla.

–  Anttilanmäellä tästä ei kuitenkaan lannistuttu, vaan nyt kampanjoidaan aktiivisesti, jotta kaikki asukkaat tavoitettaisiin ja kannatus saataisiin osoitettua myös paperilla. Syksyllä 147 nimeä kerännyt kuntalaisaloite pihakadun saamiseksi ei ollut kaupungille vielä riittävä näyttö pihakadun tarpeellisuudesta.

Kapeille kujille ei voi rakentaa jalkakäytäviä

Anttilanmäki on rakennettu aikana, jolloin kaduilla ei ollut autoliikennettä. Siksi kadut ovat kapeita eikä niille mahdu jalkakäytävää.
– Kapeat, sokkeloiset kadut ovat tärkeä osa alueen viehätystä, mutta liikenneturvan kannalta ne ovat riski, etenkin kun junalla töissä käyvät ovat alkaneet käyttää kadunvarsiamme ilmaisena parkkipaikkana, Rope kertoo.

Talvella aurauksen luomat lumivallit katujen reunoilla kaventavat kujia entisestään.
– Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja toisaalta vanhempia ihmisiä, joiden turvallisuutta uudet pihakadut lisäisivät.

Tällä hetkellä ulkopuolisten rajoittamaton pysäköinti haittaa alueen asukkaiden vieraiden parkkipaikan löytämistä sekä huoltoajoa.
– Tiiviillä puutaloalueella paloautojen ja ambulanssien esteetön liikkuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Anttilanmäen parkkipaikoista tulisi aikarajoitettuja niin, että ne palvelevat asukkaiden tarpeita:

–  Pihakaturatkaisu olisi tasapuolisempi, koska silloin pysäköinti olisi joka tapauksessa sallittua vain merkityillä paikoilla. Lisäksi välttyisimme lukuisilta liikennemerkeiltä alueen sisällä, kun alueen reunoilla olevat pihakatumerkit riittäisivät kertomaan pysäköintirajoituksesta,

Matkakeskus aiheuttanut pysäköintiongelmia

–  Anttilanmäen kautta kävellään ja pyöräillään töihin. Pihakatu lisäisi myös yleistä turvallisuutta alueella.

Matkakeskuksen rakentamisen jälkeen ihmiset ovat etsineet Anttilanmäen alueelta ilmaisia pysäköintipaikkoja.
– Väärin pysäköidyt autot ovat aiheuttaneet ongelmia varsin talvella, kun lumenauraajat eivät ole päässeet tekemään työtään, kun autot on jätetty kapeiden katujen varsille.

Rope sanoo, että usean anttilanmäkeläisen mukaan pihakadut rauhoittaisi myös tätä tilannetta.
– Anttilanmäellä asuvat ihmiset osaavat ajaa alueella rauhallisesti. Kiireiset pysäköintipaikkaa etsivät työikäiset muualla asuvat ihmiset ajavat taas hieman ronskimmin alueella.
– Se olisi kaikkien etu, jos saisimme rauhoitettua alueen liikennettä pihakaduilla.

Petri Görman