Kuva: Aarre Salmensuo ja Takataskun johtava työntekijä Olli Kopo ovat tyytyväisiä Takataskun yhteisölliseen meininkiin

– Löysin Monitoimitalo Takataskun palvelut kauan sitten sellaisessa elämänvaiheessa, kun oli työttömänä. Osaan valmistaa ruokaa, mutta pakotin itseni silloin liikkeelle ja löysin Monitoimitalo Takataskun palvelut, Aarre Salmensuo kertoo.

Mies on käyttänyt aktiivisesti yhteisön palveluja jo 15 vuoden ajan ja matkan varrella hän on tuonut joukkoon myös useita kavereita mukaan.
– Sosiaaliset verkostot ja kavereiden näkeminen on minulle tärkeitä asioita. Siksi viihdyn täällä.

Salmensuo ruokailee ja viettää Takataskussa aikaa pari tuntia päivässä.
– Täältä lähtee aina iloisin mielin pois.

Salmensuo pelaa aktiivisesti yhteisön joukkueessa mölkkyä ja osallistuu perjantaisin yhteislaulutilaisuuteen.
– Takataskuun on helppo tulla bussilla tai esimerkiksi pidemmän matkan päästä junalla, koska toimipiste on aivan rautatieaseman läheisyydessä. Sen lisäksi tässä on paljon palveluasumista lähellä.
– Sisätiloissa on helppo liikkua, koska siellä on hissi ja esteetön kulku esimerkiksi yläkerran tiloihin.

Yhteisöllinen meininki tärkeää

– Emme kysele ovella, että kuka olet ja miksi tulit tänne, Monitoimitalo Takataskun johtava työntekijä Olli Kopo toteaa.

Yhteisön palveluja käyttää 200-400 ihmistä päivittäin.
– Tyypillisin asiakkaamme on yli 64 -vuotias eläkeläisnainen.

Takataskun toiminta-ajatukseen on kirjattu, että sen palvelut on ensisijaisesti tarkoitettu eläkeläisille sekä työttömille.
– Sosiaaliset suhteet ja elämänkokemusten jakaminen yhteisöllisesti ovat asiakkaillemme tärkeitä asioita.

Yhteislaulutilaisuudet ovat suosittuja

– Joka perjantai Takataskussa järjestetään ruokailun jälkeen yhteislauluhetki. Se kerää aina lähes 50 ihmistä mukaan, Kopo sanoo.

Helmikuun alussa talossa alkaa uusi muisteluryhmä ja myös tähän ryhmään odotetaan paljon asiakkaita.
– Järjestämme muutaman kerran vuodessa omakustannushintaa päivämatkoja Etelä-Suomen alueelle.

Johtava työntekijä Kopon mukaan tilat ovat heidän toiminnalleen optimaalisia.
– Etelä-Lahdessa asuu paljon kohderyhmäämme kuuluvia ihmisiä ja paikka sijaitsee loistavasti bussireittien läheisyydessä.

Monitoimitalo Takataskussa on erittäin laaja-alainen kattaus erilaisia harraste- ja virikekerhoja.
– Järjestämme atk-kursseja, bingoja, lauluhetkiä, paritanssia, pöytätennistä ja tuolijumppaa. Sen lisäksi meillä voi opiskella ruotsin kieltä.
– Jos sinut lomautettu tai olet joutunut työttömäksi, niin silloin kuulut eläkeläisten lisäksi kohderyhmäämme. Neljän seinän sisään ei kannata jäädä murjottamaan vaan silloin kannattaa lähteä ihmisten pariin ja hankkia sosiaalisia kontakteja. Meillä niitä saat aivan varmasti.

Petri Görman

Kuva: Mari Riikonen, Siiri Rantanen ja Pia Mikkonen sekä luovutettu lahjashekki.

Pin Up Petrols -yhdistys on tehnyt jo kaksi kertaa vuosikalenterin. Viime vuoden kalenterin tuotto lahjoitettiin Sotiemme Veteraanit -yhdistykselle Lahden upseerikerholla viime sunnuntaina.

Lahtelainen Mari Riikonen on yksi aktiivisimmista Pin Up Petrols -yhdistyksen jäsenistä. Yhdistys myi 400 kalenteria ja sen kokonaistuotto 2693 euroa lahjoitettiin lyhentämättömänä Sotiemme Veteraanit -yhdistykselle. Riikonen vastasi myös kalenteri kuvasuunnitelmasta ja hengestä yhdessä valokuvaaja Sami Heleniuksen kanssa.

– Minua on aina henkilökohtaisesti kiinnostanut 1940-1960 -lukujen elämä, musiikki ja muotoilu. Sen vuoksi kalenterin teemaksi valikoitu sotavuodet ja jälleenrakennuksen aikana, Mari Riikonen kertoi.

Kalenterin kuviin on tallentunut Riikosen mielestä loistavasti ajan henki suomalaisen yhteiskunnan vaikeilta sodan ja jälleenrakennuksen vuosilta.
– Silloin jokainen oli valmis tekemään paljon yhteiskunnan hyväksi. Varsinkin veteraaneille saamme olla paljosta kiitollisia.

Kalenteriprojekti oli sen puuhanaiselle erittäin positiivinen positiivinen kokemus, joka antoi paljon kaikille osallisille.
– Henkisesti tämä oli upea kokemus.

Kalenterin kuvissa muun muassa leivotaan ja ollaan mattopyykillä.
Valokuvaajamme Sami Helenius sai kuvat elämään ja loi niihin ammattitaitoisesti tuon ajan hengen.

Järjestö on kiitollinen tuesta

– Sotiemme veteraanit -keräys on aina kiitollinen, kun joku yhteistyökumppani lahjoittaa yhdistykselle varoja, varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen toteaa.

Yhdistyksen varainhankinnan päällikön mukaan veteraaneille kerätään lahjoituksia vuositasolla 2-3 miljoonan euron edestä.
– Rahat jaetaan oikeudenmukaisesti kaikille veteraaneille mukaan lukien sotainvalidit. Ehkä jatkossa tätä keräystuottoa käytetään puolisoiden ja leskien hyväksi enenevässä määrin

Lahjoitusvaroja käytetään tällä hetkellä pienituloisten veteraanien lääke- ja hoitokuluihin.
– Se on avustustemme ykköskohde tällä hetkellä. Tuemme myös veteraanien kotipalveluita, kuten lounaspalveluita.

– Pin up Petrolsin naisten tapa elää ja katsoa menneisyyteen on huikea. Tämä oli todella mukava yhteistyöprojekti ja olemme erittäin kiitollisia lahjoitusvaroista.

Petri Görman

Kuva: Etelärinteen Pojat on Ilppo Eresmaa (kitara), Jussi Laherto (kontrabasso), Tommi Nurmilaine (laulu, rummut), Antti Reponen (laulu), Jarmo Räikkönen (viulu)

– Etelärinteen Pojat syntyi Anttilanmäen etelärinteen yhteisistä syysjuhlista. Kontrabasistimme Jussi yhdessä viulistimme Jamin kanssa soittivat kadun ensimmäisissä syysjuhlissa jo kahdeksan vuotta sitten kolme valssia – vuosien saatossa seuraan liittyi meitä muitakin musiikin harrastajia ja neljä vuotta sitten juhlien jälkeen syntyi idea alkaa soittamaan ja harjoittelemaan yhdessä aktiivisesti. Ensimmäinen keikka järjestettiin Anttilanmäen Baarissa muutaman kappaleen ohjelmistolla ja siitä lähtien olemme yhdessä soittaneet.

– Anttilanmäen syysperinteisiin on kuulunut pitkään syysjuhlat ja tapahtumaan haluttiin livemusiikkia neljä vuotta sitten. Olin laulanut aiemmin basistimme kanssa mieskuorossa ja lupauduimme soittamaan syysjuhlissa. Treenasimme muutaman biisin ja tämän tapahtuman seurauksena syntyi Etelärinteen pojat, solisti Antti Reponen kertoo.

Viime kesänä Etelärinteen pojat vastasi Saksalan maisterin omenatarha -näytelmä musiikista.
– Koko produktio toteutettiin harrastelijavoimin. Se oli mukava kokemus ja oli ilo päästä soittamaan vanhanajan jazzahtavaa musiikkia omilla kotinurkilla Anttilanmäen huipulla, aidossa vanhanajan miljöössä.
Kesäteatterituotannon kautta muutama biisi löysi tien myös Etelärinteen poikien keikkasettiin.

– Etelärinteen pojat on erityisesti jazz- ja swingmusiikkiin erikoistunut laulu- ja soitinyhtye. Repertuaarissamme on erilaisia swingmusiikin helmiä ja jazzstandardeja, mutta myös uudempaa musiikkia. Keikoilla kuullaan niin Louis Armstrongin, Ella Fitzgeraldin kuin Frank Sinatrankin klassikoita, mutta myös sellaisia artisteja kuten Neil Youngia, Bob Dylania tai vaikkapa Stingiä, aina kuitenkin jazzin ja swingmusiikin tyyliin sovitettuna.

Samanhenkinen musiikkimaku yhdistää

– Neljä viidestä yhtyeen jäsenestä asuu Anttilanmäellä. Keski-ikäisiä miehiä yhdistää myös lähes identtinen musiikkimaku.

Solisti Reposen mielestä on hienoa päästä soittamaan treenikämpälle kerran viikossa.
– Itselleni musiikki on terapiaa ja hengähdystauko keskellä hektistä arkea. Mikä on sen mukavampaa kuin päästä treenikämpälle kahdeksi tunniksi keskellä viikkoa.

Etelärinteen pojat voitti Radio Voiman organisoiman paikallisen musiikin joulukalenterin yleisöäänestyksen ja lunasti samalla palkinnoksi keikan ravintola Virastoon helmikuun ensimmäiseksi päiväksi.
– Lahdessa tehdään hienoa musiikkia ja paikallisen musiikin joulukalenterissa oli todella tasokas kattaus juurevaa lahtelaista musiikkia esillä.

Reponen toivoo, että bändin nimi tulee voiton myötä tunnetummaksi ja että he pääsevät tekemään yhteistyötä paikallisten muusikoiden kanssa.
– Voitosta jäi kaikille bändin jäsenille ihan kiva fiilis.

Syksyllä keikka Pietarissa

Etelärinteen pojat oli mukana Lahden jazztorilla viime syksynä ja silloin bändi oli keikalla ravintola Virastossa.
– Virastossa oli tupa aivan täynnä ja keikka oli todella onnistunut.

Reponen kertoo, että bändi vieraili syksyllä myös Pietarissa Lomonosovissa Oranienbaumin kansainvälisillä merifestivaaleilla.
– Esiinnyimme Pietarissa monisatapäiselle purjehdusfestivaaliyleisölle. Meitä on siis tähän mennessä kuultu paitsi Lahdessa ja pitkin Suomenniemeä, mutta myös ihan ulkomailla asti!

Petri Görman

Kuva: Hannu Murtoniemi asentamassa merkkiä Keijutielle.

Alijuhakkalan alueen katujen ajonopeudet ovat puhuttaneet jo pitkään.
Kaduilla on 30km/h nopeusrajoitus, mutta sitä ei valitettavasti kaikki noudata. Tähän on syytä tulla muutos. Jokaisen ratintakana olevan pitää kiinnittää asiaan huomiota ja muutoinkin nostaa tarkkaavaisuuttaan alueella liikkuessaan.

Alueella liikkuu paljon lapsia ja kuten kaikki teidämme, heidän osaltaan muun liikenteen huomioiminen ei aina onnistu, vaikka vanhemmat kuinka asiasta muistuttelee. Onnettomuuden riskiä lisää myös se, että lähes jokaisen tontin rajalla on korkea orapihlaja-aita jonka takaa lapsi tulee kadulle varsin yllättäen. Reagointiaikaa ei paljoa jää, joten ajonopeudella on todella suuri merkitys auton pysähtymismatkaan.

Asukasyhdistyksen osalta ajonopeuksien hillitseminen on ollut työlistalla koko ajan. Sen eteen on käyty keskusteluja kaupungin edustajien kanssa ja itse tehdään se mitä voidaan.
Kaupungin puolesta saatiin muutamaksi viikoksi nopeusnäyttötaulut. Nämä saivat paljon hyvää palautetta ja vaikuttivat välittömästi myös ajonopeuksiin. Yritetään siis saada ne taas keväällä joksikin aikaa. Nopeusnäyttöjen hankkimista yhdistykselle pohdittiin myös, mutta niiden hankintakustannus n. 2300€/kpl osoittautui liian suureksi. Vuokraamista voidaan pohtia jos ei kaupungilta saada apua. Kaupungilta on pyydetty myös nopeusrajoitusten maalausmerkinnät katujen pintaan mutta tämä ei ole vielä toteutunut. Toivottavasti ensi keväänä tämäkin.

Keijutien eteläpään hidastetöyssystä on myös käyty keskustelua. Osa asukkaista haluaisi sen poistaa, koska se aiheuttaa tärinää lähitaloihin ja hankaloittaa lumenaurausta. Asiasta järjestettiin Facebookissa äänestyskin ja sen tulos oli selkeä. Kaikki olivat hidasteen säilyttämisen kannalla. Sen uskotaan kuitenkin hidastavan ajonopeuksia. Kaupungin kanta asiassa on se, että he poistavat hidasteen mikäli 80% asukkaista on poistamisen kannalla.

Yllä mainittujen asioiden lisäksi yhdistys päättii teettää katujenvarsille omia huomiomerkkejä. Kesällä järjestettiin äänestys erilaisten – Aja hitaasti merkki vaihtoehtojen kesken. Voittaja vaihtoehdosta teetettiin laadukkaat alumiinipohjaiset merkit jotka on nyt vihdoin saatu asennettua Keijutielle, Alijuhakkalantielle, Korsitielle ja Vanamontielle. Merkit oli tarkoitus saada laitettua jo paljon aikaisemmin mutta kaupungin byrokratia osoittautui arvioitua hankalammaksi.

Toivotaan että ne omalta osaltaan auttavat pitämään tarkkaavaisuuden korkealla ja ajonopeuden alhaalla. Osan Keijutien liikenteestä muodostavat Ravintola Keijussa asioivat asiakkaat. Asiakasliikenne on tietysti yritystoiminnan kannattavuuden takia välttämätöntä eikä sitä haluta rajoittaa. Ravintola Keiju haluaa kuitenkin olla vahvasti mukana katujen turvallisuuden kehittämisessä ja osallistui – Aja hitaasti merkkien hankintaan tuntuvalla osuudella. Iso kiitos heille siitä.

Lopulta on kuitenkin niin, että suurin vastuu on meillä jokaisella autoa ajavalla. Pidetään siis nopeudet kurissa ja tarkkaavaisuus korkealla. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia ja vaikuttaa alueemme asumismukavuuteen ja turvallisuuteen.

Turvallista uutta vuotta kaikille!

Alijuhakkalan omakotiyhdistys ry

Kuva: Lättähattujen paluu! Pääesiintyjät vuosimallia 2019: vasemmalta Vesa Haaja (laulu, kitara), Timo Järvinen (rummut), Pete Salomaa (läskibasso) ja Mika Jokinen (kitara)

Vuonna 1993 Suomea hämmästytti ja ihastutti vanhoista Suomi-filmien heinälatoromantiikasta ja jatsahtavasta rockabillypopista ideoita ammentava Pääesiintyjät -yhtye, jonka kappaleet ”Sua aattelen”, ”Iiris” ja ”Älä ota pitkätukkaa” soivat taajaan radioaalloilla. Orkesteri ehti vielä loppuvuodesta julkaisemaan kokopitkän albumin, joka oli kekseliäästi saanut nimen ”Pitkäsoitto”. Tämän jälkeen yhtye yllättäen häipyi maisemista yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin. Pääesiintyjien kappaleet jäivät kuitenkin elämään fanien keskuuteen ja 26 vuodessa yhtyeestä on muodostunut mystinen kulttibändi, jota toistuvasti on vuosien varrella pyydetty palaamaan keikkalavoille, mutta tähän asti turhaan.

Armon vuonna 2019 Pääesiintyjät tekee vihdoin odotetun paluun lavoille ja mikä parasta myös levylle, sillä helmikuun 8. päivä Bluelight Records julkaisee Pääesiintyjien uuden singlen 26 vuoden hiljaiselon jälkeen. Lisää uutta musiikkia on odotettavissa kevään mittaan.

Yhtyeen kokoonpano on kokenut pieniä viilauksia, sillä alkuperäisjäsenet Mika Jokinen (kitara) ja Pete Salomaa (läskibasso) ovat saaneet seurakseen Agentsista tutun laulusolistin Vesa Haajan sekä rumpali Timo Järvisen, joka omaa vahvan taustan monista eri roots-orkestereista.

Mistä ajatus paluuseen?
– Pääesiintyjät on kytenyt takaraivossa jo muutaman vuoden, mutta kiireet Francinen kanssa ovat aina siirtäneet toteutuksen tuonnemmaksi. Tänä vuonna kuitenkin tarpeeksi luppoaikaa yllättäen löytyi ja kun kokoonpanokin loksahti kertaheitolla paikoilleen, niin mikä ettei? Onhan tätä jo vuosikaudet pyydetty tuumii Salomaa

– Pääesiintyjät triona olisi ollut minulle liian suuri pala haukattavaksi etenkin, kun samaan aikaan on muitakin kokoonpanoja työstettävänä. Peten tarjoilemat selkeät suunnitelmat taustavoimineen ja Veskun saaminen eturintamaan ratkaisi homman lopullisesti. On hienoa saada vielä mahdollisuus työskennellä vanhojen kavereiden kanssa iloitsee Jokinen

Miten Vesa Haaja päätyi Pääesiintyjien solistiksi?
– Kävin aika tarkalleen 25 vuotta sitten Lahdessa koelauluissa, kun Pääesiintyjien vokalisti Mika oli jättämässä tehtäväänsä. Orkesteri jatkoi kuitenkin tuolloin Francinena eteenpäin ja Pääesiintyjät kuivahti kasaan. Kun Pete nyt kutsui uuteen koelauluun, päättelin että pestiin voisi olla vielä mahdollisuuksia, ja niin sitten kävikin velmuilee Haaja
– Tästä näemme, ettei koskaan kannata luovuttaa, vaikkei heti natsaisikaan nauravat Salomaa ja Jokinen vieressä.

Jokisen kanssa useammassakin yhteisessä bändissä rutinoitunut rumpali Timo Järvinen on myös innoissaan pestistään
– Kun tällaiselta ryhmältä käy kutsu niin silloin on mentävä! Vaikka paljon on uutta, niin mukana on paljon myös vanhaa ja tuttua meininkiä Mikan ansiosta.

Uutta musiikkia

Yksi tärkeä ehto paluulle oli se, että myös uutta musiikkia on synnyttävä.
– Olemme yhdessä valinneet bändin linjaan sopivia biisejä ja Haaviston Marko ja Vesku ovat tehneet ansiokasta työtä kääntämällä nuo kappaleet suomeksi. Meillä on kymmenisen uutta biisiä valmiina studiota ja keikkoja varten kertoo Salomaa

Yhtyeen musiikillinen linja säilyy myös uusilla levytyksillä.
– Pääesiintyjät on svengaavaa rock’n’ rollia, billyä, rootsia ja ties mitä suomeksi – musaa jota harvemmin nykypäivänä kuulee. Hyvän tuulen musiikkia alleviivaa Haaja
– Uudet biisit ovat äärimmäisen mielenkiintoinen leikkaus tämän porukan soittajien aikaansaannoksiin vuosien varrelta, mutta sovitukset ja lähestymistapa tulevat perintönä varhaiselta Pääesiintyjät -ajalta linjaa Jokinen.

Kiertue starttaa toukokuussa

Kiertueelle Pääesiintyjät lähtee toukokuussa. Keikkamyynti on vasta alussa, mutta kysyntä on ollut jo vilkasta, sillä huhut paluusta ovat ehtineet kiiriä ympäri Suomenmaan.
Mitä voimme odottaa keikoilta?
– Keikkasetti rakentuu varmastikin niin, että puolet on vanhoja Pitkäsoitto-albumin biisejä ja toinen puolisko sitten näitä uusia kappaleita tuumii läskibassoa kurittava Salomaa
– Odotan innolla ihmisten reaktioita keikoilla. Moni ei varmaan Pääesiintyjiä enää muista tai ole koskaan tuntenutkaan, mutta jatketaan siitä mihin jäätiin 25 vuotta sitten miettii Jokinen

Samoilla linjoilla on myös kannuttaja Järvinen
– Kyseessä on sen verran erilainen kokoonpano aiempiin verrattuna että varmasti on tiedossa liuta itselle uusia keikkamestoja. Suomenkielisissä biiseissä on myös aina ihan oma fiiliksensä, ja viesti tavoittaa härmäläisen kuulijakunnan vieraskielistä paremmin. Uskon vahvasti että saadaan hyvää pöhinää aikaan!

– Itse odotan tulevia keikkoja jännityksellä, pääsenhän tulkitsemaan vanhoja Pääesiintyjät-klassikoita – kitaristina nyt toimivan Mikan tiukan vartioinnin alla toki – sekä esittämään upouusia tulevia Pääesiintyjät-klassikoita, joiden juuret johtavat samalle sylttytehtaalle kuin vanhojenkin. Eli mm. vanhaa Francinea – sekä nyt myös Whistle Baitia – suomeksi paaluttaa Pääesiintyjien laulusolisti Vesa Haaja lopuksi.