Komentaako koira isäntäperhettä vai totteleeko se ruoan antajaa? On koiria, jotka tottelevat silloin tällöin ja toisia, jotka ovat pennusta saakka omistajansa hellimiä nöyriä kullanmuruja. Kaksivuotias Rita, Schäfer-neito eli Saksanpaimenkoira tuli uuteen, kolmanteen kotiinsa runsaan vuoden ikäisenä. Ei ollut varmaa käsitystä siitä, mitä koulutusta koira oli saanut kahdessa edellisessä kodissaan. Apuun uusi omistaja, Marja Salomaa, pyysi Perniöstä Kaer Oy:n omistajat ja koirakouluttajat Tanja Karpelan ja Janne Erolan.
Rita-koira on perusluonteeltaan älykäs ja ystävällinen vieraillekin ihmisille, mutta vieraita miehiä kohtaan se käyttäytyy epäluuloisesti, haukkuu, luomistelee korviaan ja jopa murisee. Sen koki myös Janne Erjola. Koira luimisteli, vaikka olohuoneessa tuttavuutta oli jo ennätetty tehdä tunnin verran kaikessa ystävyydessä.
Tässä vaiheessa Tanja Karpela totesi, että ihminen ei saisi lähestyä koiraa etukumarassa ja mahdollisesti käsi kohotettuna. Janne taisi oikaista matonkulmaa huomaamatta Ritan lähestymistä. Etukumarassa olevan ihmisen koira kokee uhkana. Ihmisen pitää antaa sen lähestyä suorana seisten tai antaa sen tulla lähelle siten, että hän istuu selkä suorassa. Tervetuloseremoniassa hyppivälle nelijalkaiselle pitää tulijan kääntää selkä tai kylki, eikä olla sitä huomaavinaan. Jopa muutaman makupalan heitto läheisyyteen on suotavaa opetusviikkojen aikana.
Kouluttaja Tanja Karpela rekisteröi schäferi-Ritan elämänhistorian ja sen tiedetyt stressitilanteet. Hän totesi, että koulutuksessa muistijälkiä koiralta ei saa poistettua, mutta uusia positiivisia asioita sille opettamalla saadaan vanhoja tapoja unohtumaan. Eräs mielenkiintoinen kasvatustapa oli koulutuksessa omistajalle ja tietysti perheenjäsenille komentosanojen käyttämättömyys. Kun halutaan saada koiran huomio, on omistajan äänne ”naks” eli kieli kitalakeen ja naksutus ja kiitellään hienoa suoritusta. kun karvakorva tulee viereen. Samassa tilanteessa on huomattava, että koiraa ei saa taputtaa päähän eikä niskaan, vaan leuan alle ja kylkiin. Aluksi samassa yhteydessä annetaan makupala palkkioksi. Suoraan yläpuolelta tuleva käsi on uhka.
Rauhallista hihnassa kulkua opeteltiin, koska Rita vetää kovasti kävelylenkeillä. Vetämisvimmasta kouluttaja kertoi syyn, mitä ei koiran fysiikkaan perehtymätön osannut kuvitella. Vetämiseen syynä eläimellä saattaa olla kipu, joka lisääntyy mahdollisesti kaulapannan tai valjaitten hankaamisesta tai jossain nivelessä oleva kipu. Kun koira ei osaa valittaa, yrittää se vauhtia lisäämällä päästä kivusta eroon. On siis syytä käyttää kovasti vetävä lemmikki eläinlääkärillä, jos hihnassa rauhallisesti taluttajan vierellä kulkeminen ei suju opetuksesta huolimatta.
Uusi asia myös kouluttajille on viime vuosina tullut tieto koirien kilpirauhasvaivoista. Eräänä syynä näihin ovat olleet liian tiukka kaulapanta, joka painaa leuan alla olevaa kilpirauhasta etenkin silloin, kun eläin vetää. Kun koira kulkee hihnassa vierellä vetämättä, pitää taluttajan kehua sitä ja antaa kunnon halaus onnistuneen kävelyretken päätyttyä. Kehuminen on paras tapa pitää lemmikin stressitaso alhaisena.
Koiran haukkuminen on ongelma, mikä ainakin maallikon mielestä on vaikea saada kasvatuksella pois. ”Kuuluhan sen ilmoittaa, onko vieraita tulossa”. Tämä tapa pitäisi saada koiralta, kuten Ritalta pois, mutta se saattaa olla vaikeaa. Tanja Karpela neuvoi antamaan kotona sille leluja, jotka sisältävät syötävää ja välineitä, joitten kanssa se touhuaa, etenkin silloin, kun se jää yksin kotiin. Lisäksi hän totesi koirien unentarpeesta, mikä on yhteensä päivittäin runsas puolivuorokautta. Päiväunet pitää talonvahdinkin saada ottaa rauhassa, mielellään suojaisaa koloa muistuttavan sängyn tai pöydän alla, kun on kysymys kaverista, joka viettää osan päivästä sisätiloissa. Myös oma tähystyspaikkaa sillä pitää olla eli ainakin yksi emännän hylkäämä nojatuoli!
Kouluttajat Tanja Karpela ja Janne Erjola korostivat koiran koulutushetkeen varattavaa rauhallista aikaa. Koulutushetkissä pitää tehdä useampia kertoja sama tehtävä, mutta ne eivät saa olla pitkiä. Heti, kun koulutettava osoittaa väsymyksen merkkejä, pitää tapahtuma lopettaa.
Karpela ja Erjola ovat omistautuneet koirien koulutukseen viimeiset neljä vuotta, Tanja on käynyt ensimmäiset koiranohjaajakurssit jo lukioaikana. He ovat mukana myös tänä vuonna perustetussa Suomen Koirien Turvakotiyhdistyksessä, mikä luovuttaa hyljeksittyjä koiria tutkimuksen jälkeen uuteen kotiin. Kaer Oy; n kouluttajien lähes viiden tunnin koulutuskäynti Lahdessa ei jäänyt yhteen kertaan, He saapuvat uudelleen ennen syyskuuta ja sitä ennen Rita – koiran omistaja lukee kaikki ne neuvot ja ohjeet, mitkä hänelle koulutuspäivän jälkeen saapuivat ja opettelee vahtinsa kanssa uusia käyttäytymistapoja.
Marja-Liisa Niuranen