Tilastollinen tosiasia on, että Suomessa yliopistoista valmistuu enemmän lääkäreitä kuin viimeiseen sataan vuoteen. He ovat vain kadonneet jonnekin tutkimusprojekteihin, yksityisten lääkäriasemien suojaan tai lähteneet ihmettelemään maapallon väestön runsautta koulutusmaasta pois. Lahden seudulla heitä ei ole ylen runsaasti näkynyt. Kunnallisissa viroissa ja toimissa on myös muusta henkilökunnasta, kuten hoitajista pulaa, kertoi paikallisradio.
Lahden sosiaali- ja terveysviraston toimialajohtaja Mikko Komulainen ei maalannut ruusuisia näkymiä kertoessaan viime sunnuntaina Etelä-Lahden sosialidemokraattien väelle tulevan vuoden vastuualueensa rahoituksesta ja toimintasuunnitelmasta. Toimialan kustannukset ovat lähes puolet kaupungin talousmenoista. Kun kaupungin väestö tunnetusti ikääntyy, panostetaan tämän ryhmän kuntoutukseen ja hoitoon. Vaikka lääkäreistä onkin pulaa sekä kaupungin omilla – ja ostopalvelu – terveysasemilla, niin Lahden kaupunginsairaalassa viime vuosikymmenellä alkanut ikääntyvien ihmisten sairauksiin perehdyttävä geriatrien koulutus on pitänyt nämä erikoistuneet lääkärit kaupungissa.
Lahteen on suunnitelmissa perustaa ensi vuoden aikana geriatrian keskus, mahdollisesti kaupunginsairaalaan. Nykyaikaisen näkemyksen mukaan yli 80-vuotiaat ihmiset tarvitsevat ikääntymisestä johtuviin erilaisiin sairauksiin oman tutkimuskeskuksen. Geriatrisessa keskuksessa selvitetään ikääntymisen tuomien fyysisiin ja psyykkisten vaivojen aiheuttamia ongelmia sekä huomioidaan asiakkaan sosiaaliseen ympäristön haasteet. Äkilliset sairastumiset, niiden hoito ja pitkäaikainen kuntoutus kuuluisi keskuksen työhön.
Tarkoituksena on palkata kaupungille lisää henkilökuntaa, joka huolehtisi henkilön kodissa hyvinvointipalveluista, mutta tämä tuskin tarkoittaa palaamista varsinaiseen kodinhoitotyöhön. Tämä tarkoittanee perusterveyshuoltohenkilökunnan lisääntyviä kotikäyntejä, jos päteviä ihmisiä saadaan suunniteltuun kymmeneen vakanssiin. Komulainen väläytti myös mahdollisuutta perustaa kotihoidon lääkärin toimi. Joka tapauksessa sosiaali- ja terveystoimen suuntana on hoitaa ikääntyvä kaupunkilainen mahdollisimman kauan omassa kodissaan.
Sosiaali- ja terveyslautakunta joutunee tarkistamaan edellisestä johtuen vaalikauden viimeisenä vuotena 2012 Jalkarannan sairaalakompleksin kolmannen rakennusvaiheen toteuttamissuunnitelmaa. Ympärivuorokautisia sairaanhoitopaikkoja tullaan vähentämään. Suunnitelmissa on esimerkiksi palveluseteli, jolla kuntalainen voisi ostaa palvelutalo tasoista hoitoa itselleen. Tämä tosin vaatii myös henkilöltä omaa kohtuullisen korkeaa tulotasoa.
Terveyskeskusten toiminnassa on kaupunkilaisissa eniten närää herättänyt lääkärille pääsy etenkin Mukkulan-Keskustan terveyskeskuksen alueella. Toimialajohtaja Mikko Komulainen totesi olevansa uutena kaupungin virkamiehenä hyvin tietoinen lääkärien vastaanotolle pääsyn ongelmista.
Päijät-Neuvon ja terveyskeskusten puhelinpalveluja yritetään tehostaa niihin henkilökuntaa lisäämällä. Jo puhelinkeskustelussa sairaanhoitajan kanssa selvitetään lääkärillä käynnin tarve ja kiireellisyys. Lääkärien Lahteen saaminen on edelleen ratkaisematon ongelma. Ihannetila olisi Komulaisen mukaan se, että peruslääkärikunta olisi pysyvää jo 15 – 20 vuotta työtään tehnyt kokenut joukkue, joka tukisi työyhteisön nuoria lääkäreitä potilastyössä.
Marja-Liisa Niuranen