Lahdessa on käyty uintiväen ja muun kansan sekä tietysti päättäjien kanssa 50 vuotta kädenvääntöä suuren uimahallin rakentamisesta kaupunkiin.. Nyt asiasta vääntö on jymähtänyt vaatimukseen ainoastaan uimahalli – kylpylästä, missä olisi myös virallinen, kilpauintiin hyväksytty puolensadan metrin allas. Asiasta tiedotusvälineissä ei näy juurikaan uinti-urheiluun kuuluvan asiantuntijaväen mielipiteitä.
Eteläisessä Lahdessa asuu, jo 1960-luvulta lähtien nuoria, maailmanmestaruuskisoihin ja olympialaisiin lahtelaisia valmentanut Olavi ”Opa” Lehtinen Hän on itsekin nuorena uinut kilpaa ja ollut vuosikymmeniä Lahden Kalevan uimajaoston mies. Hän sai oppinsa jo edesmenneeltä Mikko Laineelta ja Uintivalmentajat ry:n sekä kansainvälisiltä leireiltä. Opa valmentaa edelleen, nyt kesällä maauimalassa ja talvisin Saksalan uimahallissa. Perhe on omistanut lähes kaiken vapaa-aikansa uintivalmennukselle. Pirjo Lehtinen on opettanut sadoittain lahtelaisia vauvoja tottumaan uimaveden iloihin.
On syytä kysyä Opa Lehtiseltä, mikä on uimareitten näkemys Lahdesta puuttuvasta uimahallista ja sen monimuotoisuudesta kilpauimareita, aikuisväestöä, lapsia ja nuoria ajatellen. Keskustelussa olivat mukana viime tiistai-iltana Lahden maauimalassa myös Kalevan kilpailusihteeri Pauli Krankkala ja SM-hengenpelastuskilpailuissa useaan kertaan palkittu Niko Korhonen sekä uintiharjoituksessa mukana olleet pojat. Nuoret harjoittelevat säännöllisesti kuusi kertaa viikossa valmentajan kanssa. Heinäkuu on lomaa treeneistä, mutta silloinkin pojat kertovat suorittavansa omassa tahdissa harjoittelut.
-Lahteen tarvitaan ja nopeasti uusi uimahalli, joka antaa mahdollisuuden niin kaiken kansan kuntouintiin kuin uintikilpailuihin täysimittaisella 50 metrin radalla, painottaa Lehtinen. Kulttuuri- ja opetusministeriön, Valmentajaliiton ja maan uimaseurojen yhteisissä seminaareissa on ministeriön taholta tullut selvä ohjeistus valtion avustusta hakeville hallien rakentajille laatukriteereistä. Uimahalleissa tulee olla viisi erityyppistä allasta usein mainitun kilparadan lisäksi; allas kuntouimareille, hyppytelineitten syvä allas, vauvauinnin ja pienten lasten sekä terapia-altaat. Viimeksi mainittu on tarpeellinen päivittäiseen kuntoutukseen. Lasten iloksi pitäisi hallissa olla vähintään yksi liukurata.
Ministeriön vaatimukset on suuruusluoka, noin 1000 neliömetriä, valtionavustusta saaville halleille. Lahden kolmen nykyiten uimahallien altaitten neliömäärä on 300. Lehtinen lisää, että ministeriön vaaateena on lisäksi hallia suunnittelevien kokemus aikaisemmista vastaavissa projekteista. Lahdessa on kaupungin johdon taholta esitetty, että uuden Kartanon alueelle suunnitellun hotellin kylpylä – uimalaan rakennuttaja suunnittelisi myös kilpauintia mahdollistavan täysipitkän altaan. Tämä ehdotelma ei vakavassa mielessä ilahduta Lahdessa toimivien uimaseurojen valmentajia. Heitä pitäisi myös kuulla uuden hallin suunnittelussa.
Launeelle harjoitusjäähallin naapuriin ovat niin kilpauimarit kuin kuntoilijat toivoneet ainakin 40 vuotta isoa uimalaa, joka mahdollistaisi mainitut kuusi allasta ja muita herkkuja, jos rakennuttajan, siis myös Lahden kaupungin, varat ne sallisivat. Opa Lehtinen jatkaa, että alue on jo perhepuistoineen vapaa-ajan keidas. Sen käyttäjille jäisi edelleen liikuntapaikkoja sekä kulkuneuvoille pysäköintitiloja uimahallin naapurustoon. Nyt ihmiset eivät lähde uimahalleihin kaupungissamme muun muassa syystä, että niissä joutuu uimaan ahtauden takia lähes naapurin kantapää omalla otsalohkolla.
Kilpauimareille ei järjesty tarpeeksi harjoitteluaikaa, kaupunki on lähes menettänyt maineensa uimareita kasvattavana urheilukaupunkina. Vakavana toiveena on, että Lahden kaupunki, täyttäessään 115 vuotta 2020, antaisi syntymäpäivälahjaksi asukkailleen uuden, valmiin monitoimi-uimahallin.
Marja-Liisa Niuranen